Ero sivun ”Kartoitus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu seulottavat tekstiä poistettu |
Tiedot kosteuskartoituksesta eivät kuulu tähän artikkeliin, etenkään heti ensimmäiseksi. Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 84.249.133.209) ja palautettiin versio 19073347, jonka on tehnyt Fiwiki-tools-bot Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Carta Marina-lightened.jpg|thumb|right|250px|[[Olaus Magnus|Olaus Magnuksen]] vuonna 1539 laatima, Pohjoismaita esittävä [[Carta Marina]].]]
'''Kartoitus''' tai '''kartografia''' ([[Kreikan kieli|kreikan]] sanoista ''chartis'' ’kartta’ ja ''graphein'' ’kirjoittaa’) tarkoittaa [[kartta|kartan]] avulla esittämistä, yleisimmin [[maa]]n pinnan tai sen tietyn osa-alueen kuvaamista kartalle. Kartoituksella voidaan tarkoittaa myös minkä tahansa asian järjestelmällistä ja kattavaa dokumentointia.
Rivi 43 ⟶ 37:
==Maastokartoitus==
Maastokartoitus on maastokohteiden ja -muotojen tallentamista [[takymetri]]llä, [[Laserskannaus | laserskannauksella]] tai vaihtoehtoisesti [[GPS]]-laitteistolla.
Ennen kartoittamisen alkua [[takymetri]] täytyy orientoida tiettyyn koordinaatistoon maastossa sijaitsevien pisteiden avulla. Takymetri voidaan tasata tunnetun pisteen päälle (tunnettu asemapiste) tai vapaasti maastoon (vapaa asemapiste). Tasauksen jälkeen takymetriltä tähdätään ensimmäiselle tunnetulle pisteelle, jossa toinen mittamies seisoo prisman kanssa. Nykyaikaisissa takymetreissä on seurantalaite joka hakee prisman monen sadan metrin päästä. Samoin radio-ohjattava robottitakymetri tekee käytännössä toisen mittamiehen tarpeettomaksi, koska sama henkilö voi kantaa mukanaan prismasauvaa ja takymetrin ohjaamiseen tarvittavaa laitteistoa maastotietokoneineen. Takymetri mittaa prismaan etäisyyden ja vaaka- sekä pystykulman. Tämän jälkeen suoritetaan toinen mittaus toiselle tunnetulle pisteelle, jonka jälkeen takymetri pystyy jo laskemaan itsellensä koordinaatit sekä tietämään pohjoissuunnan. Nyt takymetri on valmis kartoitukseen ja toinen mittamies voi mennä osoittamaan prismalla kartoitettavan maastokohteen. Takymetriä käyttävä mittamies määrittelee tarvittaessa kartoitettavalle maastokohteelle tyypin, tunnuksen, pistenumeron (yleensä automaattinen) ja viivatunnuksen, jos kohde on viivamainen. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää mittanauhaa. Lopuksi kartoitukset puretaan tietokoneelle ja niitä editoidaan hieman.
Orientoinnissa käytettävät pisteet ovat yleensä olemassa olevia [[kiintopiste (maanmittaus)|kiintopisteitä]] (esimerkiksi pultti kalliossa, naula asfaltissa) pistekorteista ilmenevine koordinaattitietoineen. Takymetrin orientointia varten voidaan myös tehdä väliaikaisia apupisteitä joko GPS-laitteistolla tai sitten tallentamalla piste edellisestä orientoidusta asemapisteestä käsin. Tällaisia mittamiesten rakentamia apupisteitä voidaan toisinaan havaita muun muassa teiden reunamilta.
GPS-laitteistolla voidaan myös saada xyz-koordinaattitiedot pisteelle suoraan ilman takymetrin käyttöäkin, tämä tosin vaatii varsin avointa maastoa jossa näkyvyys satelliitteihin on hyvä. Myös virhemarginaalissa voi olla muutamien millien heittoja mittaustekniikasta ja olosuhteista johtuen. GPS tarjoaa kuitenkin monesti takymetriä nopeamman mittaustavan etenkin projekteissa joissa ei vaadita tiheää pistepilveä maastomallin rakentamiseksi tai joissa absoluuttisesta mittaustarkkuudesta voidaan joustaa.
==Tieteellinen kartografia ja geoinformatiikka==
| |||