Wikipedia

Ero sivun ”Neekeri” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Joonatan12333) ja palautettiin versio 19508206, jonka on tehnyt Vyörykkä: lähteen mukaan
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Parin risan lähteen korjaus ja joihinkin lähteisiin viitemallineet.
Rivi 13:
*[[American Anthropological Association]]in ja Yhdysvaltain tiedeakatemian the [[Institute of Medicine]]n mukaan [[mongolidi]]n tai negridin kaltaisilla rotujaotteluilla ei ole minkäänlaista biologista pohjaa.{{Verkkoviite | Nimeke=American Anthropological Association Statement on ”Race” | Ajankohta=May 17, 1998 | Osoite=http://www.aaanet.org/stmts/racepp.htm| Julkaisija=American Anthropological Association | Viitattu=9.4. 2007 | Kieli={{en}} }}, {{Lehtiviite | Tekijä=Oppenheimer, G. M. | Otsikko=Paradigm lost: race, ethnicity, and the search for a new population taxonomy | Julkaisu=Am J Public Health | Vuosi=2001 | Numero=91(7) | Sivut=1049–1055 }}
 
* Jotkut tiedeyhteisön jäsenet katsovat rotujaottelun edelleen hyödylliseksi. Muun muassa filosofi [[Michael Levin]] on esittänyt, että rotu on yhä edelleen hyödyllinen käsite ja rotukäsitteen arvostelun vaikuttimena ovat enemmän poliittiset kuin tieteelliset syyt.{{Lehtiviite | Tekijä=Levin, Michael | Otsikko=The Race Concept: A Defense | Julkaisu=Behavior and Philosophy | Vuosi=2002 | Numero=30 | Sivut=21-46 | www=http://www.behavior.org/journals_BP/2002/Levin.pdf | Tiedostomuoto=PDFpdf | Kieli={{en}} }}
 
</ref> mukaista [[negridinen rotu|negridistä rotua]].<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri">”neekeri ''us. halv.'' negridiseen rotuun kuuluva hyvin tummaihoinen ihminen, mustaihoinen, musta.” {{Kielitoimiston sanakirja|neekeri}}</ref> Nykyisin sana käsitetään usein halventavaksi.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/><ref name=wg/><ref name="rastas4"/><ref name="virkki"/><ref name="yhdenvertaisuus"/><ref name="oikeusasiamies"/> Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että sanaa käytetään ajoittain myös muista ”ei-suomalaiseksi” tai ”vähemmän suomalaiseksi” katsotuista ihmisistä.<ref name="rastas4"/><ref name="kovacs"/><ref name="virkki"/> [[1980-luku|1980-luvulle]] asti ''neekeri''-sana oli nykyistä selvästi yleisemmässä käytössä eikä sitä pidetty halventavana, vaikka yksittäisiä tapauksia, joissa sanaa on pidetty halventavana, on dokumentoitu jo [[1950-luku|1950-luvulta]].<ref name="rastas">Rastas 2007.</ref> Viimeistään [[1990-luku|1990-luvun]] puoleenväliin mennessä sanaa on alettu pitää rasistisena, etenkin pääkaupunkiseudulla ja nuoremman kansanosan keskuudessa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: neekeri"/><ref name="yhdenvertaisuus"/><ref name="oikeusasiamies"/><ref name="rastas"/> Eräässä suomalaisten keskuudessa tehdyssä kyselytutkimuksessa vastaajat pitivät ilmauksia ”neekeri”, ”[[ryssä]]” ja ”[[Manne (sana)|manne]]” kaikkein loukkaavimpina vähemmistöjen nimityksistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pentti Raittila (toim.) | Nimeke=Etnisyys ja rasismi journalismissa| Vuosi=2002| Luku=Etniset vähemmistöt uutisissa | Sivu=25-26 | Selite=Pietikäinen, Sari | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Tunniste=ISBN 951-44-5486-3| www=http://tampub.uta.fi/tup/951-44-5486-3.pdf | www-teksti= | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=4.5.2010}}</ref>
 
Nykyisin ''neekeri''-sanan sijasta käytetään tavallisesti metonyymia ''[[mustat|musta]]'' ({{k-en|black}}), joka viittaa ihonväriin <ref name=wg/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/112488-neekeri-sana-nousi-tapetille-%E2%80%9Dtama-pitaisi-ymmartaa%E2%80%9D | Nimeke=Neekeri-sana nousi tapetille: ”Tämä pitäisi ymmärtää” | Tekijä=Tamminen, Jenni | Julkaisu=Uusi Suomi | Ajankohta=27.5.2011 | Viitattu=26.5.2011}}</ref> tai [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] mustaa väestöä tarkoitettaessa alkuperään viittaavaa ilmaisua ''[[Afroamerikkalaiset|afroamerikkalainen]].''<ref name="ysa">Yleisten kirjastojen käyttämä Yleinen asiasanasto YSA sanoo: ”Asiasanaa neekerit ei käytetä. Käytettävä asiasana: mustat. Rinnakkaistermit: afroamerikkalaiset, etniset ryhmät, negridit, rodut, värilliset.” ({{Verkkoviite | Osoite=http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/ysa.pl?h=neekerit | Nimeke=Neekerit | Julkaisu=YSA | Julkaisija=Helsingin yliopiston kirjasto | Viitattu=9.10.2009}})</ref> Vaihtelevassa merkityksessä käytetään myös sanaa ''[[Värilliset|värillinen]]''.<ref name="ysa"/> Sanan [[slangi]]muotoa ''nekru'' pidetään vielä yksiselitteisemmin loukkaavana kuin neekeri-sanaa.<ref name="Kielitoimiston sanakirja: nekru">nekru ''halv.'' mustaihoinen, neekeri. {{Kielitoimiston sanakirja|nekru}}</ref><ref name="rastas1"/>
 
Nykyään Suomessa ne, joista sanaa yleisimmin käytetään, eivät käytä itsestään tätä nimitystä. Useissa haastattelututkimuksissa monet Suomen kantaväestöstä ulkonäöllisesti erottuvat ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat kertoneet, että neekeri-sanan käyttö ilmentää heidän jokapäiväisiä rasismin kokemuksiaan.<ref name="rastas4"/><ref name="virkki"/><ref name="puuronen">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.joensuu.fi/syreeni/vesapuuronen/arkirasi.htm | Nimeke=Arkipäivän rasismi Suomessa | Tekijä=Puuronen, Vesa | Selite=luonnos | Julkaisu= | Ajankohta= | Julkaisupaikka= | Julkaisija=Karjalan tutkimuslaitos, Joensuun yliopisto | Viitattu=29.1.2009}}: ”Kun maahanmuuttajilta ja vähemmistöihin kuuluvilta kysyttiin heidän kohtaamastaan arkipäivän rasismista loukkaavat nimittelyt osoittautuivat tavallisimmiksi kokemuksiksi. Lähes kaikki haastatellut maahanmuuttajat olivat joutuneet eriasteisten sanallisten hyökkäysten kohteeksi.”</ref><ref name="yhdenvertaisuus"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://agricolaverkko.fi/review/neekerit-ryssat-ja-savolaiset-pohjois-k-arjalaisin-silmin/ | Nimeke=Neekerit, ryssät ja savolaiset – Pohjois (K) arjalaisin silmin | Tekijä=Stranius, Pentti | Selite=Teoksen Raisa Simola ja Kaija Heikkinen (toim.): ''Monenkirjava rasismi'' (2003) arvostelu | Julkaisu=Agricola | Ajankohta=4/2003 | Julkaisija=Turun yliopisto | Viitattu=2.2.2009}}: ”Monenkirjava rasismi-kirjassa Puuronen erittelee ilmiön mikrotasoa. Arkipäivän rasismihan ei ole ainoastaan epätasa-arvoa, etnistä syrjintää ja avointa väkivaltaakin julistava ideologia, vaan se voi näkyä peitetysti ihmisten asenteissa, kanssakäymisessä, vitseissä ja vaikkapa ’neekeri’-’ryssä’-puhetasolla. Puuronen palauttaa tekstissään, kuten Sabourkin, ’toisen’ poissulkemisen teoreettiset teesit ja käytännön ilmiöt katutasolle puuttuen myös mm. kouluissa ilmenneeseen ’ryssät haisee’ -nimittelyyn, josta Joensuun 700 venäjänkielisellä asukkaallakin on kosolti kokemuksia”</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barton, Minna | Nimeke=Äitiys kahden kulttuurin välissä | Vuosi=2007 | Luku=4.4 Arkipäivän rasisimi Suomessa | Sivu=26 | Selite=Opinnäytetyö | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala | www= https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/6294/TMP.objres.508.pdf | www-teksti= | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=2.2.2009}}</ref><ref name="kovacs"/>
 
== Sanan käytön historia ==
Rivi 35:
[[Tiedosto:Neekeri-nauttii-banaanista.jpg|thumb|”Nee-ke-ri naut-tii ba-naa-nis-ta”. Sivu ''Uudesta aapisesta'' vuodelta 1972. Kuvassa esitetty lannevaatteeseen ja suuriin korvakoruihin pukeutunut afrikkalainen. Anne Mäntysen ja Tiina Onikin mukaan ”neekerit” kuvattiin aikaisempina vuosikymmeninä ”erilaisuudessaan huvittavina luonnonlapsina, alkuasukkaina, tai sitten sorrettuna valtakulttuurin alaluokkana”.<ref name="mantynen"/> ]]
 
Vuonna 1860 saksasta suomeen käännetyssä tietokirjassa ''Tietoja maailman kansoista, heidän tavoista, uskonnoista ja vaiheista'' ”Neekerikansaa Ahrikassa” luonnehditaan ”maailman onnettomimmiksi”, sen katsotaan ”elävän luonnollisessa yksinkertaisuudessa” ja todetaan, että ”muutamat neekeriläiset heimokunnat ovat taipuneet käsitöihinkin” ja heidän ”tapansa yleen ovat kovin raat ja julmat”.<ref name="rastas1">Rastas 2007, s. 126–129.</ref> Ajalleen tyypilliseen tapaan<ref name="lyytikäinen3">{{Kirjaviite | Tekijä=Lyytikäinen, Mari | Nimeke=Tuntematon Musta Afrikka – ’neekerit’ kansakoulun maantiedon oppikirjoissa 1920-luvulla | Vuosi=2003 | Sivu=24-25| Selite=Suomen historian Pro gradu –tutkielma| Julkaisupaikka=| Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos| www=http://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12125/G0000211.pdf| www-teksti=Teoksen verkkoversio | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=3.5.2010}}</ref> vuonna 1914 julkaistussa ''[[Tietosanakirja (1909)|Tietosanakirjassa]]'' ”neekeri” määritellään Afrikan pääroduksi ja sen ulkoisia tuntomerkkejä, luonnetta ja henkisiä kykyjä kuvataan tarkoin. Luonnehdinnan perusteella ”neekerit” ovat lapsenkaltaisia, julmia ja vailla henkisiä kykyjä.<ref name="rastas1"/>
 
''Neekeri''-sanaa käytettiin vielä 1900-luvun alkupuolella ja puolivälissä yleisesti tieto- ja koulukirjoissa afrikkalaisperäisistä ihmisistä.<ref name="rastas1"/> Suomessa 1920-luvulla käytettyjä [[kansakoulu]]n maantiedon oppikirjoja pro gradu -työssään tutkinut Mari Lyytikäinen katsoo, että ”neekereiden” esittämiseen oppikirjoissa liittyi toiseus ja että esittäminen perustui erojen havaitsemiseen ja tuottamiseen itsen ja toisen välillä. Tämä teki neekereistä ”myös mykkiä ja passiivisia, jolloin [[diskurssi|neekeridiskurssin]] luominen kuului vain eurooppalaisille. Oppikirjoissa esitetty neekerin toiseus oli tavoitteellista, sillä toiseuden avulla voitiin vahvistaa haluttua kuvaa itsestä”.<ref name="lyytikäinen">{{Kirjaviite | Tekijä=Lyytikäinen, Mari | Nimeke=Tuntematon Musta Afrikka – ’neekerit’ kansakoulun maantiedon oppikirjoissa 1920-luvulla | Vuosi=2003 | Luku=Tiivistelmä – Abstract| Sivu=| Selite=Suomen historian Pro gradu –tutkielma| Julkaisupaikka=| Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos | www=http://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12125/G0000211.pdf| www-teksti=Teoksen verkkoversio | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=3.5.2010}}</ref> Tapa jolla oppikirjat käsittelivät ”neekereitä”, sopi Lyytikäisen mielestä ennen kaikkea eurooppalaisten tavoitteisiin ja aikeisiin Mustassa Afrikassa:
<blockquote>”Lapsellinen, laiska ja sivistymätön neekeri tarvitsi oppikirjojen mukaan eurooppalaista, jolla oli oikeus neekerin fyysiseen ja henkiseen hallitsemiseen. – – Neekeri oli esitetty ennen kaikkea sivistymättömänä, mikä sopi hyvin suomalaisten lähetystyöhön ja sen tuomaan meidän, eurooppalaisten, yhteyttä korostavaan ajatukseen.”<ref name="lyytikäinen2">{{Kirjaviite | Tekijä=Lyytikäinen, Mari | Nimeke=Tuntematon Musta Afrikka – ’neekerit’ kansakoulun maantiedon oppikirjoissa 1920-luvulla | Vuosi=2003 | Sivu=87 | Selite=Suomen historian Pro gradu -tutkielma | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12125/G0000211.pdf | www-teksti=Teoksen verkkoversio | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=3.5.2010 }}</ref></blockquote>
 
''[[Nykysuomen sanakirja]]ssa'' (1958), joka toimitettiin vuosina 1927–1943,<ref> {{Kirjaviite | Tekijä=Häggman, Kai | Luku=Kirkkaampi kieli ja selkeämmät kuvat | Nimeke=Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisut 1834–2008| Vuosi=2009 | Sivu=14–15 | Selite=Toimittanut Eeva-Liisa Haanpää. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia, 1209 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn=978-952-222-066-0 | www=http://kirjat.finlit.fi/kuvat/SKS_julkaisut_1834_2008.pdf | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=3.5.2010 }}</ref> sanaan ''neekeri'' ei liitetty erityistä sävyä, ei myöskään vielä vuonna 1990 julkaistussa 8. osassa (''Vierassanojen etymologinen sanakirja''). [[Otava (kirjankustantamo)|Otavan]] ''Fokus''-tietosanakirjassa vuodelta 1972 sanaa käytettiin neutraalissa merkityksessä kuvaamaan ”negridisen suurrodun roturyhmää”.<ref>”neekerit (esp. negro=musta), negridisen suurrodun roturyhmä, yht. yli 220 milj., Afrikassa n. 195 milj., Keski- ja Etelä-Amerikassa n. 25 milj., Yhdysvalloissa yli 22 milj. Lisäksi sekarotuisia n. 45 milj. Rotuominaisuudet → ihminen. Heimot ja uskonnot → Afrikka. Kielet → Bantukielet, Sudanilaiset kielet. → Neekerikysymys, Rotusyrjintä.” ({{Kirjaviite | Nimeke=Otavan iso Fokus 3, Ip–Kp | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1972 | Tunniste=ISBN 951-1-00051-9}})</ref> Seuraavalla vuosikymmenellä (1983) ''[[Otavan Suuri Ensyklopedia]]'' huomautti, että nimitystä on pidetty halventavana varsinkin Yhdysvaltain mustien keskuudessa ja sanan käyttö oli edeltäneinä vuosikymmeninä vähentynyt.<ref>''Otavan Suuri Ensyklopedia 12'', s. 8962. Helsinki 1983. ISBN 951-1-07198-X</ref>
 
Vuosina 1990–1994 julkaistussa ''[[Suomen kielen perussanakirja]]ssa'' ja vuonna 1997 julkaistussa ''CD-Perussanakirjassa'' sanan mainitaan olevan ”joidenkuiden mielestä halventava”. Yhtenä sanakirjojen toimittajista toimineen Eija-Riitta Grönrosin mukaan tuolloin tehty päätös otti huomioon asiaan liittyvät eri osapuolet: vaikka sanaa itse pitäisi neutraalina, on syytä ajatella myös vastaanottajan näkökulmaa niin, ettei tahtomattaan loukkaisi. Toisaalta ”ei pidä leimata tämän kaltaisia ilmauksia aina ja kaikkien käyttäminä pahantahtoisiksi”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Grönros, Eija-Riitta | Otsikko=Sävyt ja vivahteet: Sanojen tyylilajin osoittaminen sanakirjassa| Julkaisu=Kielikello | Ajankohta=1994 | Julkaisija= Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| Selite= | Tunniste= }}</ref>
Rivi 74:
[[Suomen sisäministeriö|Sisäasiainministeriön]] ylläpitämän ''Yhdenvertaisuus.fi''-verkkosivuston mukaan neekeri-sanalla on nykyisessä suomalaisessa kulttuurissa ”eittämättä negatiivinen kaiku” ja että mustaihoiset itse kokevat ilmauksen loukkaavana, kuten suuri osa ainakin ”nuoremman sukupolven valkoihoisista suomalaisista”. Mikäli etnisen taustan ilmoittaminen on ylipäätään tarpeellista, tulee käyttää termiä ”mustaihoinen” tai mainita henkilön kansallisuus.<ref name="yhdenvertaisuus">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yhdenvertaisuus.net/poliisi-ja-monikulttuurinen-suomi/hallinto_saako_sanoa.html | Nimeke=Saako sanoa neekeri? | Julkaisu=Yhdenvertaisuus.fi | Julkaisija=Sisäasiainministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi | Viitattu=14.10.2008}}</ref> Opetushallituksen ohjeissa kouluopetukseen soveltuvasta terminologiasta kehotetaan välttämään sanan käyttöä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ally, Kulsoom | Nimeke=Analytical Study of Discrimination, Racism and Xenophobia in the Educational Sector of Finland | Vuosi=2002 | Sivu=36 | Julkaisija=The Finnish League of Human Rights (Ihmisoikeusliitto) | Viitattu=29.1.2009 | Kieli= {{en}} }}</ref>
 
Sisäministeriön alaisen Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Rasismin vastainen työ -työryhmän esityksessä<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.intermin.fi/intermin/images.nsf/files/69DA5ED134933E72C225750B004610F8/$file/liite11_rasismin_vastainen_tyo_tyoryhman_raportti.pdf|Nimeke=Rasismin vastainen työ -työryhmän esitys|Ajankohta=31.12.2006|Julkaisija=Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ja alueellisten neuvottelukuntien rasismin vastainen työ|Tiedostomuoto=PDFpdf|Viitattu=2.2.2009}}</ref> todetaan seuraavasti:
 
{{sitaatti|Etnisten suhteiden neuvottelukunnan tiedotussuunnitelmassa tulisi korostaa rasismin vastaisia sisältöjä. Väärään tai kielteiseen tiedottamiseen sekä rasististen ilmaisujen käyttöön (esim. 'ryssä', 'neekeri', 'mustalainen') käyttöön tulee puuttua, etenkin viranomaistoiminnassa.}}
Rivi 82:
Oikeusasiamies on puuttunut myös tapaukseen, jossa vuonna 1999 oikeustapauksen yhteydessä syyttäjänä toiminut sotilaslakimies oli haastattelussa antanut lausunnon, jonka mukaan hän ei pitänyt sanaa ”neekeri” loukkaavana ja gambialaista alkuperää olleen varusmiehen nimittäminen ”neekeriksi” oli niin vähäpätöinen asia, ettei se edellyttänyt oikeudenkäyntiä. Oikeusasiamies pyysi asiasta pääesikunnalta selvityksen lausunnon tarkoituksesta ja myös siitä, oliko sotilaslakimies asianmukaisesti hoitanut virkatehtävänsä syyttäjänä ja oliko lausunto hänen virkatehtäviensä mukainen. Pääesikunta katsoi, että lausunto oli jossain määrin varomaton ja että neekeri-sanan käyttö virkatehtävien yhteydessä ei ole missään olosuhteissa hyväksyttävää.<ref name="formin"/>
 
[[Vähemmistövaltuutettu|Vähemmistövaltuutetun]] lausunnon<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.vahemmistovaltuutettu.fi/intermin/vvt/home.nsf/pages/3710AFF6CE350CFFC22573930034BC10/$file/Nettirasismi_PDF.pdf|Nimeke=Rasistiseen kiihotukseen puuttuminen|Ajankohta=|Julkaisija=Vähemmistövaltuutettu|Tiedostomuoto=PDFpdf|Viitattu=2.2.2008}}</ref> mukaan:
 
{{sitaatti|Esimerkiksi ”ryssä”- ja ”neekeri” -sanan käyttäminen ryhmistä on oikeuskäytännössä katsottu täyttävän kunnianloukkausrikoksen tunnusmerkistön. Arvioitaessa sitä, täyttääkö tietty internet-sivusto sen sisällön vuoksi rikoslain 11 luvun 8 §:n tunnusmerkistön, mainittujen sanojen käyttämistä voidaan pitää näyttönä tahallisuudesta ja loukkaamistarkoituksesta. Lisäksi näiden sanojen käyttö lisää lausuntojen törkeyttä.}}
Rivi 123:
Suomessa 1990- ja 2000-luvulla ne, joista neekeri-sanaa yleisimmin käytetään, eivät kutsu itse itseään kyseisellä sanalla. Kun maahanmuuttajia ja muita rasismia kokeneita on pyydetty kertomaan omista kokemuksistaan, he ovat usein ottaneet esiin neekeri-sanan ja sen käytön.<ref name="rastas4">Rastas 2007, s. 133–139.</ref> Anna Rastaan väitöskirjan mukaan ne henkilöt, jotka ovat joutuneet keskimääräistä useammin nimittelyn kohteeksi, suhtautuvat sanan käyttöön erityisen kielteisesti, ja sanan käyttö koetaan usein vallankäytöksi ja alistamiseksi. Rastaan tutkimuksen mukaan suomalaisissa viestimissä niiden, joihin neekeri-sanalla viitataan, mielipiteitä esitellään harvoin ja pääsääntöisesti vain oikeustapausten selostusten tai yksittäisten [[mielipidekirjoitus]]ten kautta.<ref name="rastas4"/>
 
Yliopistonlehtori Sirkku Latomaa on todennut, että koska sana on oikeuslaitoksen ennakkopäätöksessä katsottu halventavaksi, on [[Kotimaisten kielten tutkimuskeskus|Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselta]] siitä lähtien tiedusteltu korvaavia nimityksiä.<ref name="latomaa"/> 2000-luvulla etnisiin ryhmiin viittaavien termien perustana on pidetty yleensä ryhmän oikeutta itse päättää itsestään julkisuudessa käytettävästä nimikkeestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Pietikäinen, Sari| Nimeke=Etniset vähemmistöt uutisissa – käsitteitä ja aikaisempien tutkimusten kertomaa| Vuosi=2002 | Sivu=14−30 | Selite=Teoksessa Pentti Raittila (toim.): Etnisyys ja rasismi journalismissa., Mediakriittinen julkaisusarja 6.| Julkaisupaikka=Tampere| Julkaisija=Tampere University Press | Viitattu=6.11.2009}}</ref><ref name="kumppani100396"/> Anna Simolan ja Anna Rastaan mukaan tämä on kuitenkin käytännössä vaikeaa, koska kaikkien tietyn ryhmän jäsenien mielipidettä ei koskaan voida kysyä, vaan usein jotkut yksilöt nostetaan koko ryhmän äänitorviksi. Esimerkiksi [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterissa]] vuonna 2006 ensi-iltansa saaneen [[Pirkko Saisio]]n ''[[Sorsastaja]]''-näytelmän neljää näyttelijää [[Henry Hanikka]]a, [[Amira Khalifa]]a, [[Kaisla Löyttyjärvi|Kaisla Löyttyjärveä]] ja [[Jani Toivola]]a yhdisti tumma ihonväri. Näytelmää käsittelevissä jutuissa näyttelijöiltä kysyttiin usein heidän näkemystään termistä ”neekeri” sekä mitä termiä he halusivat itsestään käytettävän. Näyttelijät eivät olleet keskenään yksimielisiä, ja jokainen nimesi eri termin, jota toivoi itsestään käytettävän ihonväriin viitattaessa. Esimerkiksi Toivola pohti käsitteen ”[[Afrosuomalaiset|afrosuomalainen]]” mahdollisuuksia ja katsoi, että ”uuden käsitteen keksiminen on yhteiskunnan tapa mennä eteenpäin ja julkisesti hyväksyä uusi ihmisryhmä”.<ref>Simola, Anna & Rastas, Anna: ”'Jos rohkenen sanoa...': Voiko ihonväristä puhua edistämättä rasismia?” (2008). Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Jaakkola, Maarit (toim.) | Nimike=Journalismikritiikin vuosikirja 2008 | Sivu= | Julkaisija=Journalismin tutkimusyksikkö | Vuosi=2008 | Tunniste={{ISSN|1797-6014}} | www=http://tampub.uta.fi/tiedotusoppi/1797-6014.pdf | Tiedostomuoto=PDFpdf}}</ref>
 
Satu Tervosen vuonna 2000 julkaisemassa tutkimuksessa tutkittiin kansallisuutta tai muuta ihmisen taustaa ilmaisevien nimitysten sävyjä ja sivumerkityksiä. Kyselytutkimukseen osallistui 199 pääkaupunkiseudulla asuvaa iältään 15–80-vuotiasta vastaajaa. Vastaajia pyydettiin muun muassa arvioimaan kauppajonossa tapahtuneen kiistelyn aikana esitetyn ”senkin ryssä” -tyylisen nimittelyn loukkaavuutta asteikolla ”hyvin loukkaava”, ”loukkaava”, ”melko harmiton”, ”neutraali” vai ”omituinen”. Vähintään ”loukkaavana” ryssää piti 92&nbsp;%, neekeriä&nbsp;90 % ja mannea 88&nbsp;% vastaajista. Yleisesti naispuoliset vastaajat pitävän tutkittuja sanoja hiukan loukkaavampina kuin miespuoliset. Termin ”neekeri” kohdalla nuoremmat vastaajat pitivät sanaa loukkaavampana kuin vanhemmat.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Satu Tervonen | Otsikko=Etnisten nimitysten eri sävyt| Julkaisu=Kielikello | Ajankohta=| Vuosikerta=2001| Numero=1 | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| Selite= | Tunniste= | www=| www-teksti=| Tiedostomuoto=| Viitattu=4.5.2010 | Kieli=| Lopetusmerkki=}}</ref>
 
Erilaisuutta koskevien ristiriitojen selvittämiseen tähtäävän MOD-koulutusohjelman kouluttajan Jari Kivistön mukaan neekeri-sanan käytöstä syntyy helposti tilanteita, joissa sanan käyttö loukkaa toisia ihmisiä: nämä kokevat sanan halventavana, vaikka sanan käyttäjä ei tarkoittanut mitään pahaa. Tällöin käy usein niin, että sanan käyttäjä puolestaan loukkaantuu kohtaamastaan reaktiosta. Näin syntyy tilanne, jossa ”kukaan ei ymmärrä ketään, ja ilma väreilee katkeruutta ja loukkaantumista”. Kivistö itse ei koe sanaa neekeri loukkaavana, mutta on luopunut sen käytöstä, koska toiset kokevat sen loukkaavana. Kivistön mukaan korvaavat sanat, kuten tummaihoinen tai romani, saattavat kuulostaa aluksi teennäiseltä, mutta näihinkin tottuu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.huumetietobussi.fi/pdf/20071/9%20_MOD.pdf | Nimeke=Mustalaisista romaneihin ja neekereistä tummaihoisiin – MOD-kurssi ohjaa todelliseen suvaitsevaisuuteen | Tekijä=Ahonen, Tuula-Maria | Tiedostomuoto=PDFpdf | Ajankohta=26.2. 2007 | Julkaisija=Asennetta-päihdekasvatuskampanja | Viitattu=16.10.2009}}</ref>
 
==== Tutkimus sanan käyttäjistä====
[[Tiedosto:City-keskustelu.JPG|thumb|400px|Keskustelua [[City (lehti)|City]]-lehden keskustelupalstalla aiheesta ”Onko neekeri ruma sana?”. Anna-Maria Pekkisen pro gradu -työn mukaan yksi keskustelupalstojen vakioaiheita on, sopiiko sana neekeri kielenkäyttöön vai ei.<ref name="pekkinen"/>]]
Ulkomaalaistaustaisten nuorten kokemuksen mukaan neekeri-sanan käyttäjänä oli usein henkilö, joka oli rasisti tai jonka ei ollut tarvinnut kohdata rasismin kysymyksiä.<ref name="rastas4"/> Anne-Mari Souton tutkimuksen mukaan nuoret ylläpitivät stereotypioita kouluympäristössä varmistaakseen kuuluvuutensa sisäpiireihin ja muihin arkisiin yhteisöihin. Souton mukaan ”suomalaisuutta avaavat näkökulmat, stereotypioiden kyseenalaistaminen tai esimerkiksi 'ryssä'- ja 'neekeri'-sanoihin puuttuminen merkitsivät useimmiten sosiaalista riskiä”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Wilska, Terhi-Anna & Lähteenmaa, Jaana (toim.) | Nimeke=Kultainen nuoruus: Kurkistuksia nuorten hyvinvointiin ja sen tutkimiseen | Luku=Arkipäivän rasismi ja osallistuva nuorisotutkimus monikulttuurisen koulun arjessa (Anne-Mari Souto) | Sivu=33 | Selite=Verkkokirja. Nuorisotutkimusseura, Verkkojulkaisusarja. Julkaisu perustuu Nuorisotutkimusverkoston tutkimushankkeeseen: 15-19-vuotiaat nuoret suomalaisessa yhteiskunnassa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Nuorisotutkimusseura: Nuorisotutkimusverkosto | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 952-5464-26-1 | www=http://www.nuorisotutkimusseura.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=475 | www-teksti=verkkojulkaisu | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=2.2.2009}}</ref> Historioitsija Marjo Kaartisen mukaan rasismikeskustelu alkoi Suomessa varsin myöhään ja suomalaiset eivät ole mielellään ottaneet rasistin leimaa itseensä. Hänen mukaansa väite ”neekeri-sanan halventavuudesta saa poikkeuksetta aina jonkun esittämään eriävän mielipiteen, ja sanaa puolustavat joskus nekin, jotka eivät sitä koskaan muussa yhteydessä käytä”.<ref name="Nujertaja"/>
 
Anna-Maria Pekkinen tutki pro gradu -työssään kolmen eri internetin keskustelupalstan keskusteluja. Tutkimuksen mukaan ”sekä kotisivuilla että keskusteluissa on yleistä käyttää halventavia nimityksiä eri ryhmistä. Näitä sanoja ovat muun muassa neekeri, nekru, rättipää, vinosilmä, [[ryssä]], [[Manne (sana)|manne]], mutiainen, [[sompanssi]] ja ählämi”. Pekkisen mukaan yksi keskustelupalstojen vakioaiheita onkin, sopiiko sana neekeri kielenkäyttöön vai ei. Keskustelupalstoilla ”puheen kohde, eli erityisesti maahanmuuttajat puuttuvat käytännössä kokonaan”.<ref name="pekkinen">{{Kirjaviite | Tekijä=Pekkinen, Anna-Maria | Nimeke=Mustavalkoisia puheenvuoroja – rasismi Internetin keskustelupalstoilla | Vuosi=2005 | Sivu=2, 26–28 | Selite=Pro gradu -työ | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos | www=http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu00520.pdf | www-teksti=Verkkoversio | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=22.10.2008}}</ref>
 
Merja Määttäsen etnisiin vähemmistöihin kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten poliisien kokemuksia työstään selvittäneen tutkimuksen rasistinen kielenkäyttö ja vähemmistöjen kustannuksella vitsailu hyväksytään [[Poliisi#Suomen_poliisi|Suomen poliisissa]] ja sitä pidetään arkipäiväisenä. Määttä epäilee, etteivät maahanmuuttajapoliisit suvaitsisi neekerivitsejä lähikauppansa kassalta tai lapsensa opettajalta. Määttä katsoo, että vitsit ja nimittely heijastavat ja tekevät arkipäiväisiksi yhteiskunnan valtarakenteita ja toistavat esimerkiksi etnisiä stereotypioita ja ennakkoluuloja.<ref name="Saako nauraa">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.yhdenvertaisuus.net/poliisi-ja-monikulttuurinen-suomi/etiikka5.html | Nimeke=Voiko poliisi nauraa neekerivitsille? | Julkaisupaikka=Yhdenvertaisuus.fi | Julkaisija=Sisäasiainministeriön oikeusyksikön yhdenvertaisuustiimi | Viitattu=4.2.2009}}</ref>
Rivi 140:
Rastaan väitöskirjan mukaan rasismia kokeneet ovat joutuneet julkisesti nimitellyiksi kaduilla, ravintoloissa ja tavarataloissa. 23 lapsen ja nuoren kokemuksia kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, ettei ”neekeriksi” nimitelty vain afrikkalaistaustaisia, vaan toisinaan muitakin ”ei-suomalaiseksi” tai ”vähemmän suomalaiseksi” katsottuja ihmisiä: esimerkiksi Kiinasta adoptoituja lapsia tai lapsia, joiden toinen vanhempi on Lähi-idästä. Rastaan mukaan sanaa neekeri käytetään rodullisten erojen tuottamiseen ja rasismia kokeneiden kannalta eriarvoistaviin avoimen rasistisiin ilmauksiin. Sanan pitäminen ”harmittomana” merkitsee Rastaan näkemyksen mukaan sen rasistisen merkityksen kiistämistä tai hyväksymistä.<ref name="rastas4"/>
 
[[Veronika Honkasalo]]n [[pro gradu]] -työn haastatteluissa maahanmuuttajanuoret kokivat usein suomalaisuuden ulkoapäin ulkonäön ja syntyperän kautta määriteltynä. Honkasalon mukaan jotkut tutkituista 12 nuoresta ”kohtasivat oman muukalaisuutensa”, kun heidän alkuperäistä syntymämaataan kyseltiin tai heitä nimiteltiin esimerkiksi ”neekereiksi”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Honkasalo, Veronika | Nimeke=”Nyt mä oon suomalainen... varmaan” – Nuoret maahanmuuttajat, etnisyys ja rasismi | Vuosi=2001 | Luku=4.5 ”Mä en oo syntyny täällä”: Etnisyyden primordiaalisuus | Sivu=65 | Selite=Pro gradu -työ | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Uskontotieteen laitos | www=http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/uskon/pg/honkasalo/nytmaoon.pdf | www-teksti=Verkkoversio | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=29.1.2009}}</ref> Myös Heidi Virkin kuuden ulkomailta Suomeen [[Adoptio|adoptoidun]] lapsen kokemuksia käsittelevässä pro gradu -työssä nousi esiin neekeri-termin käyttö. Haastatteluissa ulkomailta adoptoidut lapset olivat joutuneet neekeri-nimittelyn kohteiksi.<ref name="virkki">{{Kirjaviite | Tekijä=Virkki, Heidi | Nimeke=Suomalaisuuden peilissä - kansainvälisesti adoptoitujen nuorten kokemuksia suomalaisuudesta ja erilaisuudesta | Vuosi=2006| Luku=| Sivu=55,61| Selite=pro gradu -tutkimus| Julkaisupaikka=| Julkaisija=Tampereen yliopisto| Tunniste=| www=http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.php?id=15650| www-teksti=| Tiedostomuoto=pdf | Viitattu=4.5.2010}}</ref>
 
Kati Kovácsin tekemän nuorten maahanmuuttajien kokemaa [[Koulukiusaaminen|koulukiusaamista]] käsittelevän pro gradu -tutkielman mukaan sanaa neekeri saatetaan joskus käyttää kouluissa kenestä tahansa ulkomaalaisen näköisestä lapsesta. Tutkimus perustui 52 maahanmuuttajanuoren kirjoitukseen ja kahteen haastatteluun. Kovâcsin mukaan ”kiusaajalle ei ole merkitystä sillä, onko kiusattu oikeasti mustaihoinen vai ei, sana 'neekeri' on joka tapauksessa tehokas viesti. Haukkumisen kohde on 'alempaa rotua', ei-toivottu ja huonompi kuin kiusaajansa.”<ref name="kovacs">{{Kirjaviite | Tekijä=Kovács, Kati | Nimeke=Nuorten maahanmuuttajien kokemukset kiusaamisesta ja rasismista | Luku=4.1 Kiusaaminen ja rasismi koulussa | Sivu=28–39 | Selite=Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma, Erityispedagogiikan laitos, Jyväskylän yliopisto | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=2000 | www=https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7775/kkovacs.pdf?sequence=1 | www-teksti=verkkoversio | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=2.2.2009}}</ref>
 
== Vastaavat ilmaukset ja niiden käyttö muissa kielissä==
=== Englanti ===
1800-luvun keskivaiheilta sen loppuun asti yleisin Yhdysvaltojen mustaan väestöön viitannut ilmaus oli ''colored'' (värillinen). 1800-luvun lopulta alkaen sen syrjäytti termi ''negro'', joka on sellaisenaan lainattu espanjasta. Termin käyttöönoton puolesta kampanjoivat muun muassa [[Booker T. Washington]] ja [[W. E. B. Du Bois]], jotka pitivät sitä foneettisesti ja etymologisesti parempana kuin aikaisempaa ''colored''-termiä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Smith, Tom W. | Otsikko= Changing Racial Labels: From ”Colored” to ”Negro” to ”Black” to ”African American” | Julkaisu=The Public Opinion Quarterly | Ajankohta=Winter, 1992 | Vuosikerta=56 | Numero=4 | Sivut=496–514 | Julkaisupaikka=JSTOR | Julkaisija=Oxford University Press | www=http://www.soc.iastate.edu/soc522a/PDF%20readings/Smith.pdf | www-teksti=verkkoversio | Tiedostomuoto=PDFpdf | Viitattu=6.11.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>1960-luvun lopulta alkaen termi korvautui nopeasti termillä ''black'' (musta) ja vanhan sanan merkitys muuttui halventavaksi kuvastaen yhdysvaltalaisten mustien yhteisön muutoksia [[Kansalaisoikeusliike|kansalaisoikeus-]] ja ''[[Black Power]]'' -liikkeiden myötä.<ref>[http://www.answers.com/topic/black ”black.”] ''The American Heritage® Dictionary of the English Language'', Fourth Edition. Houghton Mifflin Company, 2004. Answers.com 3.4.2009. http://www.answers.com/topic/black</ref> Sanan väännöksiä ''nigger'', jota aikoinaan käytettiin ennen kaikkea Amerikan afrikkalaisperäisistä [[Orjuus|orjista]], sekä monissa yhteyksissä myös ''[[nigga]]'' pidetään vielä selvemmin ja yksiselitteisesti loukkaavina.<ref>”The term nigger is now probably the most offensive word in English. Its degree of offensiveness has increased markedly in recent years, although it has been used in a derogatory manner since at least the Revolutionary War.” {{Verkkoviite | Osoite=http://dictionary.reference.com/browse/nigger | Nimeke=hakusana ”nigger” | Selite=Dictionary.com Unabridged v 1.1. Based on the Random House Dictionary, © Random House, Inc. 2006 | Ajankohta=18.10.2007 | Julkaisija=Dictionary.com | Viitattu=29.1.2009 | Kieli={{en}} }}</ref><ref name=Metro>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.metroactive.com/papers/metro/04.09.98/cover/nigger-9814.html | Nimeke=New Word Order | Tekijä=Allen-Taylor, J. Douglas | Julkaisu=Metro | Ajankohta=9.4.1998 | Viitattu=29.1.2009 | Kieli={{en}} }}</ref> Esimerkiksi Yhdysvalloissa [[Mark Twain]]in ''[[Huckleberry Finnin seikkailut|Huckleberry Finnin seikkailujen]]'' sisällyttämisestä koulujen opetussuunnitelmiin on noussut laaja keskustelu, koska kirja sisältää yli kaksisataa kertaa sanan ''nigger''.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Samuels, Allison | Otsikko=Rethinking Race In the Classroom – In the age of Obama, some want to banish 'Huck Finn' and abolish Black History Month. Why they're wrong | Julkaisu=Newsweek | Ajankohta=28.2.2009 | Vuosikerta=2009 | Numero=Mar 9 | Julkaisija=Newsweek, Inc. | www=http://www.newsweek.com/id/187009 | www-teksti=verkkoversio | Viitattu=9.3.2009 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
[[Tiedosto:Logo N.W.A grafit.JPG|thumb|Mustien muusikoiden [[N.W.A]]-yhtyeen (''Niggaz Wit Attitude'') merkki seinäkirjoituksena.]]
[[John Lennon]]in huomiotaherättäneen musiikkikappaleen nimi on ”Woman Is the Nigger of the World” (''Nainen on maailman neekeri'').<ref>http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.metrolyrics.com/woman-is-the-nigger-of-the-world-lyrics-john-lennon.html | Nimeke = John Lennon – Woman Is The Nigger Of The World Lyrics | Tekijä = Lennon, John | Julkaisu = MetroLyrics | Viitattu = 25.1.2021 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Vuonna 1994 ensi-iltansa saaneessa yhdysvaltalaisessa elokuvassa ''[[Pulp Fiction – Tarinoita väkivallasta|Pulp Fiction]]'' henkilöt saattavat käyttää toisistaan Yhdysvaltain mustien jengikulttuuriin, niin sanottuun "gangsta-kulttuuriin", kuuluvaa ''nigger''-nimitystä, jolloin sanan käytöllä ei ole rasistista painoa, paitsi ehkä myönteisessä arvostavassa muodossa. Losangelesilainen mustien jengialueiden muusikoiden yhtye [[N.W.A]] eli ''Niggaz Wit Attitude'' ("nekrut/neekerit asenteen kanssa") käyttää itse ''[[nigga]]''-sanaa, jolloin sanan käytöllä ei ole rasistista painoa. Yhtyeellä on myös levytys ''[[Niggaz4Life]]'', jonka nimi tulee sanoista "niggaz for life", 'neekerit koko eliniän'.
Rivi 158:
[[Ruotsi]]n, [[Islanti|Islannin]] ja [[Tanska]]n kielitoimistot eivät enää suosittele termin ''neger'' käyttöä.<ref name="latomaa"/> Termin rasistisuudesta on herännyt keskustelua myös Ruotsissa poliisin piirissä. Eräässä tapauksessa poliisipäällikkö oli lähettänyt kollegalleen sähköpostia, jossa oli kuvaillut etsimäänsä miestä ”neekeriksi armeijanvihreässä takissa” ({{k-sv|en neger iklädd militärgrön jacka}}<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://hd.se/skane/2009/02/11/polischef-efterlyste-neger/ | Nimeke=Polisbefäl efterlyste ”neger” i internmejl| Ajankohta=11.2.2009 | Julkaisupaikka=Helsingborg | Julkaisija=Helsingborgs Dagblad | Viitattu=16.10.2009 | Kieli={{sv}} }}</ref>). Poliisin aluepäällikkö Marianne Almqvist arvosteli poliisipäällikön kielenkäyttöä ja totesi, että ”sanaa ’neekeri’ ei pidä käyttää. Sillä ei ole mitään tekemistä tuntomerkkien kanssa”.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Ruotsin poliisin rasismikohu paisuu | Ajankohta=12.2.2009 | Osoite=http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/02/ruotsin_poliisin_rasismikohu_paisuu_542053.html | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=23.2.2009}}</ref>
 
[[Astrid Lindgren]]in luoman satuhahmon [[Peppi Pitkätossu]]n isän kerrottiin ensimmäisessä, 1945 ilmestyneessä kirjassa ''[[Peppi Pitkätossu (kirja)|Peppi Pitkätossu]]'' olevan ”neekerikuningas [[Etelämeri|Etelä­meren]] saarella” ("negerkung"”negerkung”).<ref name="Soita viel">{{Verkkoviite | Osoite =http https://www.turunsanomatts.fi/extrateemat/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:2004-03-27,104:10:214355,1:0:0:0:0:0:1073956192/Soita+viel+se+neegerjazz | Nimeke = ”Soita viel’ se neeger-jazz” | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 27.3.2004 | Viitattu = 30.1.2009}}{{404}}</ref> Astrid Lindgren itse sanoi jo vuonna 1970 haastattelussa, ettei missään tapauksessa olisi enää nimennyt Pepin isää "neekerikuninkaaksi"”neekerikuninkaaksi”.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.svt.se/kultur/skulle-inte-varit-negerkung|nimeke = ”Skulle inte varit negerkung”|julkaisu = |julkaisija = SVT|viitattu = 17.12.2014|tekijä = Fallenius, Karin |ajankohta = 30.9.2014}}</ref> Kirjan myöhemmissä suomennoksissa on käytetty nimitystä ”alkuasukas” ja mustista lapsista sanaa ”kurrekurredu”.<ref name="rikman">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004446077.html | Nimeke=Kiekurapilleristä tuli krumeluuri | Tekijä=Virtanen, Leena | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=9.12.2006 | Viitattu=29.5.2019}}</ref> Vuonna 2014 [[Sveriges Television|SVT]] poisti alun perin 1969 esitetystä [[Peppi Pitkätossu (televisiosarja)|Peppi Pitkätossu -televisiosarjasta]] rasistisia kohtia,<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.svt.se/kultur/svt-rensar-ut-rasismen-ur-pippi-langstrump|nimeke = SVT rensar ut rasismen ur Pippi Långstrump|julkaisu = |julkaisija = SVT|viitattu = 17.12.2014|tekijä = Veerabuthroo Nordberg, Kim |ajankohta = 30.9.2014}}</ref> mikä herätti keskustelua Ruotsissa ja muissa maissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.svt.se/kultur/film/pippi-skapar-rubriker-utomlands|nimeke = Pippi skapar rubriker utomlands|julkaisu = |julkaisija = SVT|viitattu = 17.12.2014|tekijä = Åberg, Elisabet |ajankohta = 30.9.2014}}</ref>
 
Kun Tanskassa julkaistiin uudelleen [[Halfdan Rasmussen]]in lastenrunoja vuonna 2019, kokoomateoksesta poistettiin – perikunnan vastustuksesta huolimatta – kahdeksan runoa, joissa käytettiin rasistisiksi katsottavia sanoja, kuten ”neekeri” ja ”[[hottentotti]]”.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä=Andelin, Jan-Erik | Otsikko=Barndiktaren Rasmussen uppdateras – ord som ”hottentotter” strukna | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=28.5.2019 | Sivut=46 | www=https://www.hbl.fi/artikel/danska-barnrimsdiktaren-halfdan-rasmussen-uppdateras-ord-som-hottentotter-strukna-i-nyutgava/ | www-teksti=Artikkelin maksullinen verkkoversio }}</ref>
Rivi 171:
[[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]], erityisesti [[Afrikaanerit|afrikaanerien]] piirissä, mustista käytetään halventavaa ilmausta ''[[kafferi]]'' ({{k-af|Kaffir}}). Englannin kielessä termiä käytti ensimmäiseksi Richard Hakluyt vuonna 1589 viitaten eteläisen Afrikan asukkaisiin, jotka asuivat nykyisten [[Zimbabwe]]n, Etelä-Afrikan ja [[Mosambik]]in alueella. 1900-luvun aikana sanasta muodostui halventava termi, joka vastasi englannin ''nigger''-sanaa.<ref>[http://www.websters-online-dictionary.org/definition/kaffir Websters dictionary: Kaffir]</ref><ref>[http://encyclopedia.jrank.org/JUN_KHA/KAFFIRS_Arabic_Kafir_an_unbelie.html 1911 Encyclopedia Britannica: Kaffir]</ref>
 
== Lähteet ==
=== Kirjallisuus ===
* {{Lehtiviite | Tekijä=Latomaa, Sirkku | Otsikko=Musta, valkoinen – vai ihminen | Julkaisu=Kielikuvia: Nykysuomen seuran lehti | Vuosi=2002 | Numero=2 | Sivut=10–14 | www=http://www.nykysuomenseura.org/@Bin/114398/kielikuvia-2-02.pdf| Tiedostomuoto=PDFpdf | Lopetusmerkki=}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Rastas, Anna | Luku=Neutraalisti rasistinen? Erään sanan politiikkaa | Tiedostomuoto=PDFpdf | Nimeke=Rasismi lasten ja nuorten arjessa: Transnationaalit juuret ja monikulttuuristuva Suomi | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Tampere University Press | Vuosi=2007 | Isbn=978-951-44-6946-6 | www=http://urn.fi/urn:isbn:978-951-44-6964-0 | www-teksti= | Viitattu=29.5.2019 }}
* http{{Verkkoviite | Osoite = https://abcnews.go.com/2020/story?id=132632&page=1 | Nimeke = Is the 'N-Word' Going Mainstream? | Ajankohta = 6.1.2006 | Julkaisu = ABC News | Viitattu = 25.1.2021 | Kieli = {{404en}}}}
 
=== Viitteet===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Neekeri”