Ero sivun ”Orava” versioiden välillä

| iucn_vuosi = 20082016

| iucn_versio = 20143.1

| iucn_viitattu = 3023.61.20142021

| levinneisyys_leveys = 200px250px

[[FileTiedosto:Orava Vuosaaressa.jpg|thumbpienoiskuva|leftvasen|Orava [[Vuosaari|Vuosaaressa]]]]

Oravan tunnistaa helposti pitkästä tuuheasta [[häntä|hännästä]]. Oravien silmät ovat melko suuret ja eteenpäin työntyvät, minkä vuoksi niiden näkökenttä on laaja. Vatsa on aina valkea, ja pään sivut ovat yleensä punertavan harmaat, mutta selän ja kylkien väritys voi vaihdella punaisen ja ruskean sävyistä lähes mustaan tai jopa valkoisenkirjavaan. Musta värimuoto on perinnöllinen, ja sitä tavataan erityisesti [[Etelä-Eurooppa|Etelä-Euroopassa]] ja eräillä saarilla, kuten Viron [[Saarenmaa]]lla ja [[Hiidenmaa]]lla.<ref>{{Lehtiviite | www = https://suomenluonto.fi/uutiset/onko-musta-orava-harvinainen/ | Tekijä = Helminen, Matti | Otsikko = Onko musta orava harvinainen? |Lopetusmerkki=pois| Julkaisu = Suomen Luonto | Ajankohta = 2011 / julkaistu verkossa 5.2.2013 | Numero = 1 | Sivut = 79 | Julkaisija = Suomen luonnonsuojeluliitto}}</ref> Suomen oravakannassa tavataan erilaisia värityyppejä: mustahäntäinen tumma '''kuusiorava''', punahäntäinen vaalea '''mäntyorava''' ja ruskeahäntäinen orava lukuisine välimuotoineen. Orava vaihtaa karvan kaksi kertaa vuodessa.<ref name="al">''Aamulehti'', s. B18. 25.8.2010.</ref> Korvien karvatupsut kehittyvät syksyn kuluessa ja putoavat keväällä pois. Uros ja naaras muistuttavat toisiaan sekä ulkomuodoltaan että kooltaan.

Oravaa tavataan [[Boreaalinen vyöhyke|pohjoisella havumetsävyöhykkeellä]] lähes koko [[Eurooppa|Euroopassa]] ja [[Aasia]]n pohjoisosissa, lukuun ottamatta kaikkein pohjoisimpia alueita, mistä [[havupuut]] puuttuvat. [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistyneessä kuningaskunnassa]] ja [[Italia]]ssa on amerikkalainen [[harmaaorava]] lähes syrjäyttänyt eurooppalaisen oravan. Kiinassa laji on silmälläpidettävä.<ref>{{Verkkoviite | OsoiteArkisto = https://web.archive.org/web/20110601185124/http://www.forestry.gov.uk/forestry/Redsquirrel | NimekeArkistoitu =Red squirrel1.6.2011 | TekijäNimeke = |Red Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =squirrel. | Julkaisija = Great Britain Forestry Commission | Viitattu = 5.1.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref><ref name="IUCN"/> Kiinassa laji on silmälläpidettävä.{{Lähde|23.1.2021}} Oravia elää havumetsien lisäksi lehti- ja sekametsissä, puistoissa, puutarhoissa ja pienissäkin havumetsiköissä.<ref name="IUCN"/>

[[Tiedosto:MattiParkkonen Orava.jpg|thumbpienoiskuva|vasen|Talvipukuinen orava syömässä.]]

Oravat järsivät toisinaan luita ja pudonneita [[hirvieläimet|hirvieläinten]] sarvia kalkintarpeeseensa. Asutusalueiden ”city-oravat” taas hyödyntävät pääosin lintujen ruokintapaikkojen antimia, pääasiassa [[maapähkinä|maapähkinöitä]], [[auringonkukka|auringonkukansiemeniä]] ja talia. Niiden tiedetään myös tonkivan ulkoroskapönttöjä ruoan toivossa. Joskus orava voi tulla jopa sisälle rakennuksiin ruoanhakuun<ref>{{Verkkoviite |osoite Arkisto = https://web.archive.org/web/20170225204635/http://www.iltalehti.fi/uutiset/200907189949138_uu.shtml |nimeke Arkistoitu = 25.2.2017 | Nimeke = Kesyt oravat muuttuvat kiusankappaleiksi. |julkaisu Julkaisu = Iltalehti |julkaisija=|viitattu Viitattu = 28.5.2017 |tekijä=|ajankohta Ajankohta = 18.7.2009}}</ref> tai rakentaa pesän ullakolle.<ref name=":0">{{Verkkoviite |osoite Osoite = http://animaldiversity.org/site/accounts/information/Sciurus_vulgaris.html |nimeke Nimeke = ''Sciurus vulgaris'' – Eurasian red squirrel |julkaisu Julkaisu = Animal Diversity Web |julkaisija=|viitattu Viitattu = 28.5.2017 |tekijä Tekijä = Seinfeld, J. |ajankohta Ajankohta = 1999 |kieli Kieli = {{en}}}}</ref>

[[Tiedosto:JJM SquirrelBaby 01.jpg|thumbpienoiskuva|upright|Kaksiviikkoinen oravanpoikanen.]]

Oravat istuttavat vuosittain tuhansia puita vahingossa, koska ne kätkevät terhoja ja unohtavat osan niiden kätköpaikoista. Toisaalta huonoina käpyvuosina ne saattavat syödä kuusen kukintosilmuja, jolloin vuosikasvaimet putoavat maahan, joskin kuusi voi silti kyetä kukkimaan runsaasti seuraavana vuonna<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Leena, Jukka (toim.) | Nimeke = Metsänterveysopas | Vuosi = 1988 | Sivu = 99 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Samerka Oy |Tunniste=|Isbn ISBN =951-9176-34-9|Viitattu=8.8.2015}}</ref>.

Oravannahkaa käytettiin aikoinaan maksuvälineenä, ja sana ”raha” onkin alun perin tarkoittanut oravannahkaa. Oravaa [[Metsästys|metsästettiin]] Suomessa 1900-luvun alussa satojatuhansia yksilöitä. Nahkoja vietiin lähinnä Saksaan ja Englantiin. Laji rauhoitettiin vuonna 1929, ja metsästysaikaa lyhennettiin. Oravakannat elpyivätkin nopeasti. Nykyään oravan metsästys Suomessa on vähäisempää.<ref name="al"/> Suomessa oravan metsästyskausi alkaa koko maassa 1. marraskuuta ja päättyy helmikuun lopussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://riista.fi/metsastys/metsastysajat/ | Nimeke = Metsästys- ja pyyntiajat | Julkaisu = Suomen riistakeskus | Viitattu = 23.1.2021}}</ref> Tänä aikana oravia metsästetään noin 3&nbsp;000 – 5&nbsp;000 yksilöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://yle.fi/uutiset/3-5964580 | Nimeke = Oravanmetsästys alkoi | Julkaisu = Yle Uutiset | Julkaisija Ajankohta = 1.12.2009 | Viitattu = 28.5.2017 | Tekijä = | Ajankohta = 1.12.2009 }}</ref>

{{Viitteet|sarakkeet}}