Ero sivun ”Kuollut kieli” versioiden välillä

197 merkkiä lisätty ,  10 kuukautta sitten
lis. lähde, lähteetön-malline, kun tarinaa on ilmeisesti kirjoitettu omasta päästä
(Lisätään malline:commonscat-rivi ja luodaan Aiheesta muualla -osio)
(lis. lähde, lähteetön-malline, kun tarinaa on ilmeisesti kirjoitettu omasta päästä)
{{Lähteeön|Pitkä artikkeli on lähes lähteetön.}}
'''Kuollut kieli''' (tai '''sammunut kieli''') on vanha [[kieli]], jotajoka ei ole käytössä arkisena puheielenä eikä yleisenä kirjakielenä.<ref>Kuollut kieli. Facta 2001, osa 9, palsta 302. WSOY 1981 ISBN yksikään951-0-10230-X</ref> ihminenSitä ei enää puhupuhuta [[äidinkieli|äidinkielenäänäidinkielenä]]. Tällaisia ovat esimerkiksi [[gootin kieli|gootti]] ja [[keminsaame]]. Kuollutta kieltä kutsutaan yleisesti myös sammuneeksi kieleksi.
 
On arvioitu, että yksi kieli kuolee noin kahden viikon välein kuolee yksi kieli. Tällä tahdilla maailman arviolta 6&nbsp;000 tunnetusta kielestä kuolisi kuluvan vuosisadan aikana jopa 90 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kun_kieli_katoaa |nimeke=Kun kieli katoaa|tekijä=| julkaisu=Tiede |ajankohta=15.3.2005 |julkaisija=| viitattu=}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.maailmankuvalehti.fi/node/1989 |nimeke=Kielten kohtalo|tekijä=Jäppinen, Sanna |julkaisu=Maailman kuvalehtiKuvalehti |ajankohta=2003|julkaisija= |viitattu=}}</ref> Monet tutkimusalat pitävät kielen kuolemaa suurena menetyksenä maailman [[Kulttuuriperintö|kulttuuriperinnölle]], koska jokainen kieli heijastaa ainutlaatuisella tavallaan puhujiensa ajattelumaailmaa. Kielten sammuessa ihmiskielen ja -ajattelun tutkimusmateriaali vähenee ja yksipuolistuu.
 
Kielten kuolemat vaikeuttavat huomattavasti kantakieli- ja muinaiskulttuuritutkimusta. Esimerkiksi perinteinen tieto lääkekasveista ja luonnon käyttäytymisestä uhkaa hävitä uhanalaisen kielen häviämisen myötä. Monet kielet kuolevat ennen kuin niitä on dokumentoitu edes perustasolla, esimerkiksi määritelty, mihin [[kielikunta]]an ne kuuluvat. Varsinkin [[Amazonin sademetsä|Amazonin]] ja [[Papua-Uusi-Guinea|Papua-Uuden-Guinean]] alueella on yhä lukuisia lähes tuntemattomia kieliä.
 
Kielten moninaisuutta pidetään myös [[Ihmisoikeudet|ihmisoikeuskysymyksenä]], sillä kaikkien kielten puhujilla pitäisi olla tasavertainen oikeus käyttää arkielämässään omaa kieltään. Perusoikeuksiin kuuluu myös mahdollisuus saada kouluopetusta omalla kielellään. Toisaalta elävätkin kielet muuttuvat jatkuvasti. Nykyisin ei puhuta montakaan samaa kieltä kuin vaikkapa ajanlaskun alussa. Esimerkiksi kuolleeksi kieleksi usein mainittu [[latina]] ei oikeastaan kuollut, vaan muuntui moniksi kieliksi, kuten [[Italian kieli|italiaksi]], [[Ranskan kieli|ranskaksi]] ja [[Espanjan kieli|espanjaksi]]. Lähes jokainen kieli on aikojen mukana muuttunut niin paljon, että kielen vanhempivanhempaa versioversiota on kielen nykypuhujallenykypuhujan lähes mahdotonta ymmärtää.
 
==Kielten kuoleman syyt==
Kielen kuolemiselle on useita syitä, kuten seka-avioliitot, muuttoliikkeet, kuten isot maahanmuuttoaallot<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mercator-research.eu/nl/onderzoekprojecten/bedreigde-talen/foundation-for-endangered-languages/|nimeke=Foundation for Endangered Languages - Mercator Research Centre|tekijä=| julkaisu=www. mercator-research.eu|ajankohta=|julkaisija=|arkisto= https://web.archive.org/web/20160913225648/http://www.mercator-research.eu/nl/onderzoekprojecten/bedreigde-talen/foundation-for-endangered-languages/|arkistoitu=13.9.2016|viitattu=2016-04-04 |kieli {{en}} }} </ref>, [[kaupungistuminen]], vainot, ylikansalliset kulttuurivaikutteet sekä vähemmistökieliä syrjivä politiikka. Mikäli pieni kieli elää eristyneenä omalla alueellaan eivätkä sen puhujat ole juuri tekemisissä alueella nimellistä valtaa pitävän valtion ja yhteiskunnan kanssa, ei kieltä yleensä uhkaa mikään. Tilanne muuttuu pulmalliseksi vasta, kun pieni kieliyhteisö tulee voimakkaammin osaksi isompien kielten puhujien yhteiskuntaa esimerkiksi siten, että kieliyhteisön elinkeino tai elinympäristö tuhoutuu ja ryhmä joutuu etsimään uutta elämää isommasta yhteiskunnasta. Aiemmin oman yhteisönsä valtakielestä tuleekin tällöin [[vähemmistökieli]] isommassa yhteisössä. Tällaisessa yhteisössä korkein asema on jollakin toisella kielellä, jonka opettelu on usein etu ja houkutus vähemmistökielen puhujille. Vähemmistökielen aseman heikkeneminen alkaa, kun vanhemmat eivät enää pidä oman äidinkielensä opettamista lapsille tärkeänä ja vähemmistökieli uhkaa jäädä kotikieleksi ja vähitellen hävitä kokonaan käytöstä. Yleensä katsotaan, että kieli säilyy pitkiä aikoja vain, jos sillä on yhteisössään korkea asema. Usein seka-avioituminen, muuttoliikkeet ja kulttuurikontaktit sekä tietoinen syrjintä saavat vähemmistökielten puhujat vaihtamaan kieltään.
 
Kielen kuolemiselle on useita syitä, kuten seka-avioliitot, muuttoliikkeet, kuten isot maahanmuuttoaallot<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.mercator-research.eu/nl/onderzoekprojecten/bedreigde-talen/foundation-for-endangered-languages/|nimeke=Foundation for Endangered Languages - Mercator Research Centre|tekijä=|julkaisu=www.mercator-research.eu|ajankohta=|julkaisija=|arkisto=https://web.archive.org/web/20160913225648/http://www.mercator-research.eu/nl/onderzoekprojecten/bedreigde-talen/foundation-for-endangered-languages/|arkistoitu=13.9.2016|viitattu=2016-04-04}} </ref>, [[kaupungistuminen]], vainot, ylikansalliset kulttuurivaikutteet sekä vähemmistökieliä syrjivä politiikka. Mikäli pieni kieli elää eristyneenä omalla alueellaan eivätkä sen puhujat ole juuri tekemisissä alueella nimellistä valtaa pitävän valtion ja yhteiskunnan kanssa, ei kieltä yleensä uhkaa mikään. Tilanne muuttuu pulmalliseksi vasta, kun pieni kieliyhteisö tulee voimakkaammin osaksi isompien kielten puhujien yhteiskuntaa esimerkiksi siten, että kieliyhteisön elinkeino tai elinympäristö tuhoutuu ja ryhmä joutuu etsimään uutta elämää isommasta yhteiskunnasta. Aiemmin oman yhteisönsä valtakielestä tuleekin tällöin [[vähemmistökieli]] isommassa yhteisössä. Tällaisessa yhteisössä korkein asema on jollakin toisella kielellä, jonka opettelu on usein etu ja houkutus vähemmistökielen puhujille. Vähemmistökielen aseman heikkeneminen alkaa, kun vanhemmat eivät enää pidä oman äidinkielensä opettamista lapsille tärkeänä ja vähemmistökieli uhkaa jäädä kotikieleksi ja vähitellen hävitä kokonaan käytöstä. Yleensä katsotaan, että kieli säilyy pitkiä aikoja vain, jos sillä on yhteisössään korkea asema. Usein seka-avioituminen, muuttoliikkeet ja kulttuurikontaktit sekä tietoinen syrjintä saavat vähemmistökielten puhujat vaihtamaan kieltään.
 
==Vähemmistökielten asema==
 
Koska pienille kielille haitallinen kehityskulku on yleistynyt 1900-luvulla huomattavasti, useimmat vailla valtion turvaa olevat vähemmistökielet ovat uhanalaisia. Tosin sellaiset vähemmistökielet, joiden puhujat vielä muodostavat selvästi oman yhteisönsä tai yhteiskuntansa valtion sisällä, eivät ole suuressa vaarassa. Kielen säilymisen kannalta onkin olennaisempaa, millä kielellä arkielämässä kohdattu yhteisö toimii, kuin se, millä kielellä toimii alueella nimellistä valtaa pitävä valtio. Periaate, että etnisten ryhmien pitäisi voida päättää mahdollisimman paljon omista asioistaan, tukee usein kielten säilymistä. Järjestäytynyt yhteiskunta nähdään usein tavoiteltavana edistyksenä niin lännessä kuin monessa kehitysmaassakin, mutta jos se tarkoittaa alkuperäisten heimoyhteisöjen tehokkaampaa sulauttamista laajempaan yhteiskuntaan, se voi uhata kielellistä monimuotoisuutta.
 
 
==Kuolleen kielen myöhempi käyttö==
Muutamissa tapauksissaJoskus kuollut kieli on ollut aikaisemmin niin merkittävän valtakunnan käytössä, että sitä käytetään edelleen esimerkiksi tieteellisissä, lainopillisissa tai kirkollisissa yhteyksissä. Esimerkiksi [[latina]] ja [[muinaiskreikka]] ovat kuolemisensa jälkeenkin olleet jatkuvassa käytössä muun muassa tieteellisten uudissanojen luomisessa. [[Heprea]] taas on esimerkki tapauksesta, jossa kuollut kieli on elvytetty uudelleen tavalliseen käyttöön miljoonien ihmisten äidinkieleksi.
 
Muutamissa tapauksissa kuollut kieli on ollut aikaisemmin niin merkittävän valtakunnan käytössä, että sitä käytetään edelleen esimerkiksi tieteellisissä, lainopillisissa tai kirkollisissa yhteyksissä. Esimerkiksi [[latina]] ja [[muinaiskreikka]] ovat kuolemisensa jälkeenkin olleet jatkuvassa käytössä muun muassa tieteellisten uudissanojen luomisessa. [[Heprea]] taas on esimerkki tapauksesta, jossa kuollut kieli on elvytetty uudelleen tavalliseen käyttöön miljoonien ihmisten äidinkieleksi.
 
==Katso myös==
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat-rivi}}
72 271

muokkausta