Ero sivun ”Chili” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
JIP (keskustelu | muokkaukset) →Chilien tulisuus: korjattu chilipippurin nimi |
Lähteiden linkkien korjausta, viitemallineita ja viilausta. |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Thai peppers.jpg|
'''Chili''' (vanha puhekielinen vastine ''turkinpippuri'') on nimitys, jota käytetään [[kapsaisiini]]pitoisuudeltaan suurista [[paprikat|paprikoista]] (''Capsicum''). Chilejä voidaan käyttää mausteina ja raaka-aineina eri ruoissa. Monet maustekäyttöön soveltuvat lajit ovat huonosti tunnettuja ja osa myös [[Uhanalaisuus|uhanalaisia]]. Kaikki tunnetut paprikat ja chilit ovat syötäviä. Kasvitieteellisesti määriteltynä chilin [[hedelmä]] on [[Marja (kasvitiede)|marja]].
== Alkuperä ==
[[Tiedosto:Cubanelle Peppers.jpg|
Nykykäsityksen mukaan chiliä alkoivat viljellä ensimmäisinä nykyisen Keski-[[Meksiko]]n itäosien muinaiset asukkaat yli 6 000 vuotta sitten.<ref name="TKH">''Tieteen kuvalehti Historia'' 12/2014, s. 6.</ref> Ne ovat ympärivuotisia, ulkomuodoltaan ja kasvutavaltaan hyvin moninaisia. Paprikoiden suku jaetaan tällä hetkellä epävirallisesti kahteen päähaaraan: itäiseen, jotka ovat [[brasilia]]laisia, hyvin huonosti tunnettuja villilajeja, ja läntiseen, joita ovat kaikki niin sanotusti yleisesti tunnetut chilit.
Rivi 9:
== Chilin vaikutukset elimistöön ==
Chilin vaikuttavana aineena ovat [[kapsaisinoidit]], joista tunnetuin on [[kapsaisiini]],<ref name="chili"/> joka vaikuttaa suoraan suun seudun kipuhermoihin. Kapsaisiinit hämäävät elimistöä luulemaan, että sitä vahingoitetaan, mutta mitään fyysistä vahinkoa ei todellisuudessa tapahdu. Nautittuna chili kuitenkin aiheuttaa kipua, joka vapauttaa elimistön omia puudutusaineita, [[endorfiini|endorfiineja]]. Kapsaisiini on rasvaliukoinen<ref name="chili"/>, joten poltetta voi hillitä rasvaisella maidolla tai leipätuotteilla. Vesi tai esimerkiksi mehu eivät auta, vaan ne voivat levittää kapsaisiinia laajemmalle suuhun ja aiheuttaa lisäpoltetta.
== Chilien tulisuus ==
Chilien tulisuutta mitataan yksikössä, jota kutsutaan [[scoville]]ksi<ref name="chili"/>. Tulisin luotettavasti mitattu chililajike on Dragon's Breath, josta on mitattu noin 2,4 miljoonaa scovillea. Entinen ennätyksenhaltija oli [[Trinidad Moruga Scorpion]], jonka tulisuudeksi oli mitattu 1,2–2 miljoonaa scovillea. Tulisuus voi vaihdella runsaasti samasta kasvista poimittujen hedelmien välillä, joten luvut ovat vain suuntaa antavia. Kemiallisesti valmistetun kapsaisiiniuutteen scoville-lukemat nousevat jopa 16 miljoonaan yksikköön.
Kaupallisesti käytetään scoville-asteikosta poikkeavaa nollasta kymmeneen ulottuvaa asteikkoa, jossa tavallinen paprika saa arvon 0 ja entinen tulisin lajike [[Habanero]] arvon 10.<ref name="chilien-tulisuus">{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20111204174236/http://www.chiliyhdistys.fi/pages/fi/chili/tulisuus.php | Arkistoitu = 4.12.2011 | Nimeke = Chilien tulisuus. | Julkaisu = Suomen Chiliyhdistys ry | Viitattu = 23.1.2021}}</ref> Habaneroa tulisemmat merkitään lisäämällä kymmenen jälkeen plusmerkki tai useampi, esimerkiksi Naga Morichille merkitään 10+++. Chilin tulisuus sijaitsee sen vaaleissa siemenkiinnikkeissä, ei siemenissä. Tulisimpia ovat yleensä pienimmät chilit.<ref name="chili">Chilit, Helsingin Sanomat, 26.8.2010 s. D 1–2</ref>
== Chililajikkeita ==
Chililajikkeita tulisuuden mukaan:<ref name="chili"/><ref name="chilien-tulisuus"/>
{|<!--taulukon määrite--> {{Wikitable}} style="width:65%;
|-
! Lajike
! style="width:8%;" | Tieteellinen nimi
! style="width:8%;" | Tulisuus (0–10-asteikossa)
! style="width:10%;" | Tulisuus ([[Scoville]]asteet)
|-
<!-- taulukko alkaa tästä -->
Rivi 70:
| 7pod/pot || ''Capsicum chinense'' || 10++ || 100 000–500 000
|-
| [[Naga Morich]]<ref>
|-
| Trinidad Moruga Scorpion<ref>http://thepepperseed.com/peppers/trinidad-scorpion-moruga-the-worlds-hottest-chilli-pepper</ref> || ''Capsicum chinense'' || 10+++ || 2 000 000
Rivi 82:
Chilien tulisin osa löytyy hedelmän keskellä olevasta valkoisesta seinämästä, jossa sijaitsevat kapsaisiinia erittävät rauhaset. Jos chili paloitellaan ruokaan, voi siemenet ja valkoisen osan halutessaan poistaa. Siemenissä itsessään ei ole tulisuutta, vaikkakin niiden pinnalla voi sijaita tulisuuden aiheuttavaa kapsaisiinia. Siemeniä voi syödä huoletta, sillä ne eivät aiheuta vatsakipuja, kuten tavallisen paprikan siemenet.{{Lähde}}
[[Intia]]ssa käytetään Naga Morich -lajikkeesta valmistetun chilijauheen ja moottoriöljyn seosta maanviljelysalueiden aitojen käsittelyyn, sillä näin käsitellyt köysiaidat ovat osoittautuneet tehokkaaksi [[norsut|norsujen]] karkottimiksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://matadornetwork.com/life/
== Tuholaiset ==
Chilien tuholaisia ovat [[jauhiaiset]] (heimo ''Aleyrodidae''), [[kirvat]] (heimo ''Aphididae''), [[villakilpikirvat]] (heimo ''Pseudococcidae''), [[ripsiäiset]] (lahko ''Thysanoptera''), [[vihannespunkki]] (''Tetranychus urticae'') ja [[peltolude]] (''Lygus rugulipennis'').<ref>[http://www.chiliwiki.fi/index.php?title=Hy%C3%B6nteiset ChiliWiki]</ref><ref name="CP">
Chilillä elävät kirvalajit ovat: ''[[Aphis craccivora]]'', ''[[Aphis fabae]]'', ''[[Aphis gossypii]]'', ''[[Aphis nasturtii]]'', ''[[Aphis spiraecola]]'' (ei Suomessa), ''[[Aulacorthum solani]]'', ''[[Macrosiphum euphorbiae]]'', ''[[Myzus ascalonicus]]'', ''[[Myzus ornatus]]'', ''[[Myzus persicae]]'', ''[[Neomyzus circumflexus]]'', ''[[Protaphis middletonii]]'' (ei Suomessa), ''[[Rhopalosiphoninus latysiphon]]'' (ei Suomessa) sekä ''[[Rhopalosiphum rufiabdominale]]''.<ref>
== Lähteet ==
*
*
=== Viitteet ===
Rivi 98:
== Aiheesta muualla ==
{{Commons|Capsicum|chili}}
*
* {{Verkkoviite | Osoite = http://chiliwiki.net.ee/index.php/ChiliWiki | Nimeke = Tervetuloa ChiliWikiin | Julkaisu = ChiliWiki | Viitattu = 23.1.2021}}
*
*
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.thechileman.org/ | Nimeke = Growing Chili Peppers | Julkaisu = TheChileMan.org | Viitattu = 23.1.2021 | Kieli = {{en}}}}
*
{{Yrtit/Mausteet}}
| |||