Ero sivun ”Väinämöisen lähtö” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
laamis
 
Rivi 11:
''Väinämöisen lähdön'' oli alkujaan tarkoitus olla oikeanpuoleinen paneeli Gallen-Kallelan suunnittelemassa ''Marjatta-taru''-triptyykissä, jonka muut osat eivät koskaan valmistuneet. Gallen-Kallela alkoi suunnitella teoskokonaisuutta keväällä 1894 [[Sääksmäki|Sääksmäellä]] ja aloitti sen maalaamisen erämaa-ateljeensa [[Kalela]]n valmistuttua [[Ruovesi|Ruovedelle]] syksyllä 1895. Triptyykin vasemmanpuoleinen taulu olisi esittänyt alastomia naishahmoja – eri tulkintojen mukaan joko Kalevalan 14. runon [[Tapiolan valtakunta|Tapiolan]] impiä tai 11. runon [[Suomalaisen taruston maantiede#Saari|Saaren]] neitoja. Keskimmäinen paneeli olisi esittänyt Marjattaa lapsineen. Tuntemattomasta syystä Gallen-Kallela luopui triptyykki-ideasta, mutta toteutti oikean paneelin luonnoksen pohjalta ''Väinämöisen lähdön'' erillisenä maalauksena vuonna 1906. Hän lisäsi tässä yhteydessä Marjatan ja tämän lapsen maalauksen vasempaan laitaan.<ref name="pinx" />
 
Gallen-Kallela käytti samaan teemaan liitynyttä aihetta vuonna 1900 [[Pariisin maailmannäyttely (1900)|Pariisin maailmannäyttelyn]] Suomen-paviljonkiin maalamissaanmaalaamissaan kattofreskoissa, joista yhden nimenä oli ''Kristinusko ja pakanuus''.<ref name="pinx" />
 
==Lähteet==