Wikipedia

Ero sivun ”Agatha Christie” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
pEi muokkausyhteenvetoa
tl: fix, +avioliitto. fix kuvakoko. fix aiheesta muualla.
Rivi 2:
{{Kirjailija
| nimi = Agatha Christie
| kuva = Agatha Christie.png
| kuvankoko =
| kuvateksti =
| salanimi = Mary Westmacott
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|15|9|1890||1}}
| syntymäpaikka = [[Torquay]], [[Devon]], [[Englanti]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|15|9|1890|12|1|1976}}
| kuolinpaikka = [[Wallingford]], [[Oxfordshire]], [[Englanti]]
| ammatit = [[kirjailija]]
| äidinkieli = <!-- kirjailijan äidinkieli, mikäli eroaa tuotannon kielestä -->
| kansallisuus = [[Englantilaiset|englantilainen]]
| aikakausi = 1920–1977
| tyylilajit = [[salapoliisikirjallisuus]]
| aiheet = <!-- vain tietokirjailijoille -->
| liike = -
| tuotannon kieli = [[Englannin kieli|englanti]]
| puoliso = {{Avioliitto|Archibald Christie <br>|1914|1928|loppu=ero|(1914–1928)=smaller}} <br> {{Avioliitto|Max Mallowan <br>|1930|1976|loppu=k|(1930–1976)=smaller}}
| lapset = [[Rosalind Hicks]] {{Small|(1919–2004)}}
| vanhemmat = Clara (o.s. Boehmer) <br> Frederick Miller
| debyyttiteokset = ''[[Stylesin tapaus]]'' (1920)
| pääteokset = <!-- Jos useampia kirjallisuuden muotoja, lihavoi formaatti ja erota teoksen nimet rivinvaihdoin -->
| sivusto = [httphttps://ukwww.agathachristie.com/ Agatha Christie] {{en}}
| palkinnot =
| ehdokkuudet =
| huomioita =
| allekirjoitus = Agatha Christie's signature.png
}}
'''Agatha Mary Clarissa Christie''' (o.s. '''Miller'''; {{Syntymä- ja kuolinaika|15|9|1890|[[Torquay]]|[[Devon]], [[Englanti]]|12|1|1976|[[Wallingford]]|[[Oxfordshire]], Englanti}}) oli englantilainen[[englanti]]lainen [[kirjailija]], joka tunnetaan parhaiten Agatha Christien nimellä kirjoitetuista [[Dekkari|dekkareistaan]]. Hänen tuotantoonsa kuuluvat sellaiset [[Salapoliisikirjallisuus|salapoliisikirjallisuuden]] klassikot kuin ''[[Eikä yksikään pelastunut]]'', ''[[Idän pikajunan arvoitus]]'' ja ''[[Kuolema Niilillä]]''. Christien luomista etsivähahmoista tunnetuimmat ovat [[Hercule Poirot]] ja [[Neiti Marple]].
 
”Rikosten kuningattareksi” kutsuttu Christie on [[William Shakespeare]]n jälkeen kaikkien aikojen myydyin kirjailija. Hänen kirjojaan on myyty noin kaksi miljardia kappaletta ja niitä on käännetty {{Luku|44|&nbsp;kielelle}}.<ref>Guinness World Records 2000. Suuri ennätyskirja. s. 134.</ref> Vain [[Raamattu]]a, [[Jules Verne]]n tuotantoa sekä ''[[Harry Potter]]'' -kirjoja on käännetty useammalle kielelle kuin hänen kirjojaan. Christien näytelmää ''[[Hiirenloukku (näytelmä)|Hiirenloukku]]'' on esitetty [[Lontoo]]n [[West End]]issä vuodesta 1952 asti; se on maailman pisimpään yhtäjaksoisesti esitetty näytelmä ja sillä on ollut miljoonia katsojia.<ref>Guinness World Records 2000. Suuri ennätyskirja. s. 136.</ref>
 
== Elämä ==
=== Lapsuus ja nuoruus ===
 
[[Tiedosto:Agatha Christie as a child No 1.jpg|upright|pienoiskuva|Agatha Christien lapsuudenkuvalapsuuden­kuva]]
Agatha Mary Clarissa Miller syntyi englantilaisen Clara (o.s. Boehmer) ja yhdysvaltalaisen Frederick Millerin kolmantena lapsena.<ref name="Thompson–8">Thompson 2008, s. 8.</ref> Hänen sisaruksensa olivat yksitoista ja kymmenen vuotta vanhemmat Margaret Frary (Madge) ja Louis Montant (Monty).<ref name="Bay-13">Baylac, s. 13–14</ref> Toisin kuin sisarensa ja veljensä Agatha ei käynyt lainkaan muodollista koulua, vaan äiti huolehti tyttärensä opetuksesta. Christien lapsuus oli hyvin suojattua Millerien omistamassa Ashfieldissä.<ref name="Thompson–18">Thompson 2008, s. 18–21.</ref> Perhe oli yläkeskiluokkainen ja isä niin kutsuttu koroillaeläjä; hän ei koskaan käynyt työssä.<ref name="Bay-13"/> Millerien taloudelliset vaikeudet alkoivat 1896, jolloin Frederick Millerin New Yorkin kiinteistösijoitukset alkoivat kärsiä sekä omaisuudenhoitajien epärehellisyyden että kohonneiden ylläpitokustannusten takia. Perhe muutti vuodeksi [[Ranska]]an asumaan hotelleissa, mikä tuolloin oli halvempaa kuin suuren englantilaismaalaistalon ylläpito. Rahahuolet kuitenkin heikensivät Agathan isän terveyttä ja hän kuoli sydänkohtaukseen marraskuussa 1901.<ref name="Thompson–33–35">Thompson 2008, s. 33–35.</ref>
 
Köyhtyneet Millerit jäivät asumaan Ashfieldiin, joskin suuren palveluskunnan ja illalliskutsujen aika oli ohitse. Agathan sisaren Madgen avioiduttua 1902 äiti ja tytär asuivat kahdestaan Ashfieldissä.<ref name="Thompson–39–42"/> Lapsuudessaan Agatha harrasti innokkaasti kirjallisuutta ja luki niin satukirjoja kuin jännitysromaanejakin. Hänen laajaan kirjastoonsa kuului muun muassa [[Jane Austen]]in, [[Lewis Carroll]]in ja [[Arthur Conan Doyle]]n tuotantoa.<ref>Baylac, s. 30–31</ref> Vuodelta 1901 ovat myös peräisin Christien varhaisimmat kirjalliset tuotokset: muistivihkoon kirjoitettu runo ja [[ealing]]iläisessä sanomalehdessä julkaistu raitiotievaunuaiheinen runo.<ref name="Thompson–39–42">Thompson 2008, s. 39–42.</ref>
Rivi 69 ⟶ 67:
=== Toinen avioliitto ===
 
Agatha Christie matkusti Lähi-itään ensimmäisen kerran 1928. Siellä hän osallistui [[Leonard Woolley]]n kaivauksiin [[Ur]]issa.<ref name="Thompson–271–6">Thompson 2008, s. 271–276.</ref> Christie palasi Urin kaivauksille helmikuussa 1930, jolloin hän tapasi ensimmäisen kerran tulevan aviomiehensä [[Max Mallowan]]in (1904–1978). Mallowan oli {{Luku|14|&nbsp;vuotta}} Christietä nuorempi, joskin vihkitodistuksessa ikäero oli kutistunut kuuteen vuoteen. Christie ja Mallowan vihittiin syyskuussa 1930. Avioliitto kesti Christien kuolemaan asti.<ref name="Thompson–284–296">Thompson 2008, s. 284–296.</ref>
 
Christie vieraili ennen toista maailmansotaa säännöllisesti talvisin aviomiehensä kaivauksilla [[Irak]]issa ja [[Syyria]]ssa. Christielle nämä vierailut lienevät myös olleet keino paeta kotimaan julkisuuden paineita – arkeologisilla kaivauksilla hän ei ollut Agatha Christie vaan pelkkä rouva Mallowan.<ref name="Thompson–313–6">Thompson 2008, s. 313–316.</ref> 1930-luvulla Christie osti kaksi uutta taloa: Winterbrook Housen Wallingfordissa ja Greenway Housen [[Devon]]issa, joka säilyi Christien perheen kotina vuoteen 2000 asti<ref name="Thompson–308–311">Thompson 2008, s. 308–311.</ref>.
Rivi 77 ⟶ 75:
=== Viimeiset vuodet ===
 
[[Tiedosto:Agatha Christie plaque -Torre Abbey.jpg|pienoiskuva|upright|Agatha Christien muistolaattamuisto­laatta Torre Abbeyssa.]]
1960-luvun alussa Agatha Christien terveys alkoi heiketä. Vuoteen 1967 mennessä 77-vuotiaan Christien matkat ympäri maailmaa olivat lopuillaan. Toisen maailmansodan jälkeen hän oli Lähi-idän lisäksi matkustellut ahkerasti, muun muassa Yhdysvaltoihin, josta hänen isänsä oli kotoisin. Viimeinen matka Lähi-itään oli vierailu Iranissa 1967.<ref name="Thompson–463–5">Thompson 2008, s. 463–465.</ref>
 
Laura Thompsonin sanoin Agatha Christiestä tuli ”vanhus” 1971, jolloin hän oli 81-vuotias.
Samana vuonna kuningatar [[Elisabeth II]] [[Aatelointi|aateloi]] Christien [[Brittiläisen imperiumin ritarikunta|Dame]]ksi [[Buckinghamin palatsi]]ssa<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://andreachp.wordpress.com/2012/05/12/what-did-queen-elizabeth-ii-give-to-agatha/ | Nimeke = What Did Queen Elizabeth II Give to Agatha? | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 12.5.2012 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WordPress | Viitattu = 14.1.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>.
 
Christie kirjoitti vielä yhden näytelmän (''Fiddler’s Five'') ja kaksi romaania. Vuonna 1972 hän joutui sairaalaan murtuneen lonkan takia ja hänen terveytensä oli muutenkin huono. Vuonna 1974 Christie oli läsnä ''[[Idän pikajunan arvoitus (vuoden 1974 elokuva)|Idän pikajunan arvoituksen]]'' ensi-illassa, jonne hän saapui pyörätuolissa mutta tervehti [[Elisabet II|kuningatarta]] seisoen. Saman vuoden loppupuolella Christie esiintyi viimeisen kerran julkisuudessa ''Hiirenloukun'' jokavuotisessa juhlassa. Christie oli jo hyvin sairas, hän oli saanut sydänkohtauksen lokakuussa ja loukannut kaatuessaan päänsä vakavasti marraskuussa 1974. Agatha Christie kuoli kotonaan 12.&nbsp;tammikuuta 1976.<ref name="Thompson–473–85">Thompson 2008, s. 473–485.</ref>
Rivi 100 ⟶ 98:
=== Ammattina kirjailija ===
 
Christie on myöhemmin kirjoittanut, että hänen uransa alku olisi ollut ''Stylesin tapauksen'' ilmestyminen 1920. Tosiasiassa hän ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ajatellut sellaista. Hän oli ensisijaisesti vaimo ja äiti, joka kirjoitti huvikseen vapaa-aikana.<ref name="Thompson–120">Thompson 2008, s. 120.</ref> Christie tajusi oman kirjoittamisensa rahallisen arvon oikeastaan vasta 1924, kun ''[[Evening News]]'' tarjosi huikeat 500 &nbsp;puntaa ''[[Ruskeapukuinen mies|Ruskeapukuisen miehen]]'' jatkoromaanioikeuksista. Raha muutti myös Christien suhtautumista kirjoittamiseensa. Rahan myötä kirjoittamisesta oli tullut ammatti ja tämän jälkeen Christie olikin piinkova neuvottelija, joka tiesi täsmälleen oman työnsä arvon, eikä kirjoittanut juuri mitään ilman asianmukaista korvausta. [[BBC|BBC:n]] sisäinen muistio vuodelta 1948 haukkuu Christien asennetta ”läpikotaisen kaupalliseksi”, sillä valtionyhtiönä BBC oli odottanut saavansa alennusta.<ref name="Thompson–149–152">Thompson 2008, s. 149–152.</ref>
 
Christie hankki 1924 agentikseen nuoren Edmund Corkin, joka hoiti Christien liiketoimia tämän loppuelämän ajan. Corkin avulla Christie pääsi eroon epäedullisesta sopimuksesta Bodley Headin kanssa ja solmi paremman sopimuksen kolmesta kirjasta [[HarperCollins|Collinsin]] kanssa. Yhteistyö Collinsin kanssa jatkui niin ikään koko Christien uran ajan.<ref name="Thompson–149–152" />
Rivi 136 ⟶ 134:
1930-luvulla Christie oli ansainnut romaaneillaan erittäin hyvin. Taloudelliset vaikeudet alkoivat 1938, kun Yhdysvaltojen verotuskäytäntö muuttui ja ulkomailla asuvat henkilöt joutuivat maksamaan tuloveroa Yhdysvalloista saamistaan tuloista. Veroselvitysten ajaksi Christien saatavat Yhdysvalloista jäädytettiin ja, koska suurin osa Christien tuloista tuli Yhdysvalloista, Christie oli sodan aikana vararikon partaalla. Tilannetta pahensi vielä Britannian verottaja, joka penäsi veroja Yhdysvalloissa ansaituista rahoista.<ref name="Thompson–345–48">Thompson 2008, s. 345–348.</ref>
 
Yhdysvaltojen veroviranomaiset tekivät 1948 päätöksen, jonka mukaan Christien oli maksettava veroja {{Luku|160000|dollaria}}. Sen jälkeen Christie joutui maksamaan vielä {{Luku|70000|puntaa}} veroja Britanniassa. Verotusongelmien ratkaisemiseksi Christie perusti 1955 Christie Settlement Trustin, joka puolestaan omisti Agatha Christie Limited -yhtiön. Kirjailija Agatha Christiestä tuli siten Agatha Christie Limitedin työntekijä, jolla oli säännöllinen vuosipalkka. Vuonna 1957 lähes kaikki Christien teosten tekijänoikeudet siirrettiin Christie Copyright Trustiin, jotta niiden perintövero ei muodostuisi kohtuuttomaksi. Verottaja hyväksyi järjestelyn aluksi mutta muutti kantansa jo 1957 ja 1964 Christielle määrättiin yli {{Luku|100000|punnan}} jälkiverot. Lopullisesti asia ratkaistiin, kun Christie myi 1966 vielä omistamansa tekijänoikeudet Agatha Christie Limitedille, josta puolestaan myytiin {{Luku|51|&nbsp;prosenttia}} [[Booker McConnell]]ille 1968. Sitten Booker hankki 1972 oikeudet Christien tekijänoikeuksiin ja nämä takuuna lainasi Christielle verojen maksuun tarvittavat rahat.<ref name="Thompson–425–34">Thompson 2008, s. 425–434.</ref>
 
=== 1950-luku ===
Rivi 144 ⟶ 142:
=== Viimeiset vuodet ===
 
Vero-ongelmien takia Christie tarvitsi 1960-luvun alussa kipeästi ylimääräistä rahaa ja suostui vastentahtoisesti myymään [[MGM|MGM:lle]] elokuvaoikeudet {{Luku|40|&nbsp;teokseen}}. Ensimmäinen elokuvista, ''[[Murha junassa]]'' (1961) oli Christien mielestä heikko, vaikka hän pitikin [[Margaret Rutherford]]ista neiti Marplena. MGM teki vielä neljä muuta elokuvaa, jotka Christien mielestä olivat toinen toistaan kaameampia.<ref name="Thompson–429–33">Thompson 2008, s. 429–433.</ref>
 
Christien 1960-luvun kirjalliselle tuotannolle on tyypillistä irrottautuminen totutuista kuvioista ja modernin maailman vaikutus. ''[[Kolmas tyttö]]'' (1966) sijoittuu uskottavasti [[beatnik]]-ajan Lontooseen. ''[[Ikiyö (Christie)|Ikiyö]]'' (1967) on poikkeuksellinen teos Christien tuotannossa, koska sen päähenkilö on nuori, työväenluokkainen mies ja romaani on kirjoitettu hänen näkökulmastaan. Leimallista 1960-luvun romaaneille on myös epäluulo nuorisoa kohtaan. ''[[Bertramin hotellissa]]'' (1965) nuori murhaaja kuvataan [[Lucifer]]in lapseksi, ''[[Kurpitsajuhla]]ssa'' (1969) lapsia murhataan surutta ja huipentumana ''[[Salaperäinen matkustaja]]'' (1970), jossa nuoret ovat pahuuden ja terrorin levittäjiä.<ref name="Thompson–465–9">Thompson 2008, s. 465–469.</ref>
Rivi 180 ⟶ 178:
=== Arvostelu ===
 
Christietä on arvosteltu ennen kaikkea yksiulotteisesta kerronnasta ja henkilöhahmoista, jotka kaikki on alistettu monimutkaisen ja geometrisen juonen armoille. [[Raymond Chandler]]in mielestä ''Eikä yksikään pelastunut'' on täynnä mahdottomuuksia. Chandlerin mielestä klassista arvoitusdekkaria ei voi kirjoittaa ilman vääriä johtolankoja, yhteensattumia ja todennäköisyyksiä, jotka ovat alle {{Luku|50|&nbsp;prosenttia}}. Lisäksi Chandler syytti Christietä henkilöiden luonteen väärentämisestä, jota ilman murhaajan salaaminen ei olisi mahdollista.<ref name="Thompson–382–5">Thompson 2008, s. 382–385.</ref>
 
[[Julian Symons]]in mielestä Christie kirjoitti arvoituksia eikä romaaneja. [[H. R. F. Keating]] on samoilla linjoilla sanoessaan Christien uhranneen hyvän kirjoittamisen monimutkaisten juonten takia. [[Michael Dibdin]] syytti [[Channel 4|Channel 4:n]] ohjelmassa ''J’Accuse'' (1992) Christietä brittiläisen rikosromaanin tappamisesta. Hänen mukaansa Christien romaanien juonet ovat kaikki samankaltaisia: epämääräinen joukko ihmisiä on jossain syrjäisessä paikassa, jossa murha tapahtuu. Hänen mukaansa henkilöt ovat stereotyyppejä vailla psykologista syvyyttä tai tunteita eikä Christie ota huomioon yhteiskunnassa olevia ongelmia. Samassa ohjelmassa [[Ruth Rendell]] teilasi Christien tavan kuvata kuolemista: Rendellin mielestä kuolemaan liittyy aina šokki, kauhu ja tuska – ja niitä Rendell ei löydä Christien teoksista.<ref name="Thompson–382–5" />
Rivi 198 ⟶ 196:
Christien suosion salaisuutta on turhaan yritetty arvailla. Usein on esitetty, että syynä olisivat taidokkaat juonet. Tämä ei kuitenkaan selitä, miksi yhtä taidokkaita juonia luoneet aikalaiskirjailijat kuten [[Margery Allingham]], [[John Dickson Carr]] tai [[Dorothy L. Sayers]] eivät ole lähimainkaan niin suosittuja kuin Christie. Laura Thompson arvelee, että salaisuus olisi Christien voimakkaassa mielikuvituksessa, joka olisi koko ajan läsnä mutta kuitenkin näkymättömissä. P. D. James on tiivistänyt sen: ”Kyllä, meillä on koko ajan aavistus siitä, että pinnan alla kytee paljon enemmän kuin mitä päälle näkyy.”<ref name="Thompson–390–1">Thompson 2008, s. 390–391: ”All the time, yes, we get the sense that there’s rather more there than is apparent.”</ref> Jamesin mielestä Christien dekkareiden suurin vahvuus on niissä kuvattu järjestyksen tuominen kaaosmaiseen maailmaan pelkän rohkeuden ja älykkyyden avulla ja sen välittyminen vahvana lukijaan<ref name="Thompson–392–6" />.
 
Christien salapoliisiromaaneista valittiin kansainvälisessä äänestyksessä parhaaksi ''Eikä yksikään pelastunut''.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Vesalainen, Suvi | Osoite = http://yle.fi/uutiset/eika_yksikaan_pelastunut_agatha_christien_suosituin_dekkari/8274412 | Nimeke = Eikä yksikään pelastunut Agatha Christien suosituin dekkari | Tekijä = Vesalainen, Suvi | Julkaisu = Ylen Uutiset | Ajankohta = 2.9.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Yleisradio Oy | Viitattu = 3.8.2015}}</ref>
 
== Teokset ==
Rivi 206 ⟶ 204:
== Lähteet ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä = Thompson, Laura | Nimeke = Agatha Christie. An English Mystery | Julkaisija = Headline Publishing Group | Vuosi = 2008 | Tekijä = Thompson, Laura | Julkaisupaikka = Lontoo | Isbn = 978-0-7553-1488-1 | Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Baylac, Marie-Hélène | Nimeke = Agatha Christie: Arvoituksellinen elämä | JulkaisijaSuomentaja = MinervaNiemelä, | Vuosi = 2020Noora | TekijäJulkaisupaikka = Baylac, Marie-HélèneHelsinki | SuomentajaJulkaisija = Noora NiemeläMinerva | JulkaisupaikkaVuosi = Helsinki2020 | Isbn = 978-952-312-958-0 | Kieli = }}
 
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
 
* <ref name="Thompson2007">{{Lehtiviite | Tekijä = Thompson, Laura | Otsikko = Agatha Christie: How Should a Biographer Set About Unravelling the Mystery? | Julkaisu = The Independent | Ajankohta = 9.9.2007 | www-teksti = http://www.independent.co.uk/arts-entertainment/books/features/agatha-christie-how-should-a-biographer-set-about-unravelling-the-mystery-463926.html | Viitattu = 14.7.2011 | Kieli = {{en}} | Lopetusmerkki = pois}}</ref>
}}
Rivi 217 ⟶ 216:
== Kirjallisuutta ==
 
* {{Kirjaviite | Tekijä = Barnard, Robert | Nimeke = A Talent to Deceive – an appreciation of Agatha Christie – Revised edition | Julkaisija = Fontana Books | Vuosi = 1990 | Tekijä = Barnard, Robert | Julkaisupaikka = | Isbn = 0006374743 | Kieli = {{en}} }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Cade, Jared | Nimeke = Agatha Christie katoaa | Julkaisija = Ajatus | Vuosi = 2006 | Tekijä = Cade, Jared | Suomentaja = Paukku, Kimmo | Selite = Agatha Christie and the Eleven Missing Days, 2006 | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-20-7166-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Raitio, Risto (toim.) | Nimeke = Agathan vuosisata: 100 vuotta Agatha Christien syntymästä | Julkaisija = Suomen dekkariseura | Vuosi = 1990 | Tekijä = Raitio, Risto (toim.) | Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 952-90-2194-1}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
{{Commonscat|Agatha Christie}}
{{Sisarprojektit
{{Wikisitaatit}}
| wikinews = -
* [http://uk.agathachristie.com/ Virallinen Agatha Christie -sivusto]
| wikibooks = -
| meta = -
| commons = :Category:Agatha Christie
| wikiquote = Agatha Christie
| wikispecies = -
| wikivoyage = -
| wikisource = -
| wiktionary = -
| wikiversity = -
| mediawiki = -
| wiki = -
}}
* [https://www.agathachristie.com/ Kotisivut] {{en}}
* [http://www.gutenberg.org/browse/authors/c#a451 Agatha Christien teoksia] [[Gutenberg-projekti]]ssa {{en}}
* [{{Verkkoviite | Nimeke = Agatha Christie: Why I Got Fed Up with Poirot | Selite = Vuonna 2012 löydetty Christien 1930-luvulla kirjoittama artikkeli | Julkaisu = The Guardian | Arkisto = https://web.archive.org/web/20121107133440/http://www.guardian.co.uk/books/2012/sep/28/agatha-christie-why-i-got-fed-up-with-poirot Agatha| Christie:Arkistoitu Why= I7.11.2012 Got| FedKieli Up with Poirot], Christien 1930-luvulla kirjoittama artikkeli, joka löytyi vuonna 2012.= {{en}} '''Web archive 2012'''}}
* {{Verkkoviite | Tekijä = Hiltunen, Jari Olavi | Osoite = https://johiltunen.wordpress.com/2015/10/14/hercule-poirot-kay-kirjailijan-kesakodissa/ | Nimeke = Hercule Poirot käy kirjailijan kesäkodissa | Tekijä = Hiltunen, Jari Olavi | Julkaisu = Vetus Etet Novanova | Ajankohta = 14.10.2015}}
* {{Verkkoviite | Tekijä = Flood, Alison | Osoite = https://www.theguardian.com/books/2012/sep/18/agatha-christie-essay-published-first-time | Nimeke = Agatha Christie essayEssay publishedPublished for the firstFirst time | Tekijä = Flood, AlisonTime | Ajankohta = 18.9.2012 | Julkaisu = The Guardian | ViitattuKieli = 15.9.2018 {{en}} }}
* {{Verkkoviite | Tekijä = Thorpe, Vanessa | Osoite = https://www.theguardian.com/uk/2006/oct/15/books.booksnews | Nimeke = Christie'sChristie’s mostMost famousFamous mysteryMystery solvedSolved at last | Tekijä = Thorpe, VanessaLast | Ajankohta = 15.10.2006 | Julkaisu = The Guardian | ViitattuKieli = 15.9.2018 {{en}} }}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Metatieto}}
{{AAKKOSTUS:Christie, Agatha}}
 
[[Luokka:Agatha Christie|*]]
[[Luokka:Vuonna 1890 syntyneet]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Agatha_Christie”