Ero sivun ”Uiguurit” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Lähde
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
→‎Valvonta ja etninen puhdistus: Muokkausta, tekstiä, lähteitä
Rivi 78:
[[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] jälkeen Neuvostoliiton alueella syntyi uiguurinkielinen lehdistö ja nykykirjallisuus. Ensimmäisiä [[Sosialistinen realismi|sosialistista realismia]] edustaneita kirjailijoita oli Umar Muhammadi (1906–1931). [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen julkaistut Zija Samedin, Džamal Busakovin ja Hizmet Abdullinin romaanit kuvaavat yhteiskunnan muutoksia, kansan historiallisia kohtaloita ja Kiinan uiguurien elämää. Neuvostokirjallisuus vaikutti myös Xinjiangin nykykirjallisuuden syntyyn 1930-luvulla. Sen perustanlaskijoihin kuului Lutfulla Mutallip (1925–1945). Kiinassa uiguurinkielisiä kirjoja ja lehtiä alkoi ilmestyä 1940-luvulla. Vuonna 1953 perustettiin Xinjiangin kirjailija- ja taiteilijaliitto ja alettiin julkaista kulttuurilehteä ''Tarim''. Kiinan uiguurikirjailijoiden ensimmäinen edustajakokous pidettiin vuonna 1957.<ref name="sovetskaja 530" /><ref name="literaturnyi 454" />
 
==Valvonta, uudelleenkoulutus ja etninen puhdistus==
Radikaalit islamilaiset uiguurit ovat tehneet Xinjiangissa ja muualla Kiinassa terroritekoja, joita Kiina on pyrkinyt kovin, ylimitoitetuin toimin kitkemään. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/kiina_kay_pyhaa_sotaa_terrorismia_vastaan/9036079|nimeke=Kiina käy pyhää sotaa "terrorismia" vastaan|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ulkopolitist.fi/2018/04/16/essee-suurvalta-kiina-vastaa-terroriuhkiin-terashansikkain/|nimeke=Essee: Suurvalta-Kiina vastaa terroriuhkiin teräshansikkain|julkaisu=The Ulkopolitist|ajankohta=2018-04-16|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://ulkopolitist.fi/2018/04/16/essee-suurvalta-kiina-vastaa-terroriuhkiin-terashansikkain/|nimeke=Essee: Suurvalta-Kiina vastaa terroriuhkiin teräshansikkain|julkaisu=The Ulkopolitist|ajankohta=2018-04-16|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Terroristina saatetaan pidättää terroristijärjestöön kuulumaton.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.maailma.net/uutiset/uiguurivahemmiston-vaino-jatkuu-kiinassa|nimeke=Uiguurivähemmistön vaino jatkuu Kiinassa|tekijä=Amnesty International 5.7.2011|julkaisu=Maailma.net|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Helsingin Sanomien toimittaja Katriina Pajari kävi talvella 2019 vajaan viikon matkalla Xinjiangissa ja raportoi [[Poliisivaltio|poliisivaltiosta]], jossa kaikki vakoilevat toisiaan, [[Valvontakamera|valvontakameroita]] ja poliiseja on kaikkialla eivätkä ihmiset uskalla puhua hänelle. Uiguurien älypuhelimissa on oltava [[Jingwang]]-sovellus, jonka kautta "epäilyttävästä materiaalista" siirtyy tieto eteenpäin. Hänen tulonsa tiedettiin etukäteen, vaikka hän ei ollut ilmoittanut kenellekään, ja hänen perässään kulkivat samat ihmiset kaikkialle.<ref name="hs" />
 
Kiina on sulkenut epäilyttävinä pitämiään uiguureita "uudelleenkoulutusleireille", jotka ovat käytännössä vankileirejä. Näiden tarkoitus on kitkeä Kiinan vastainen ajattelu ja sulauttaa uiguurit osaksi kiinalaista väestöä,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006576470.html|nimeke=Kiinan suurlähettiläälle näytettiin järkyttävää videomateriaalia, jossa väitetään olevan silmät sidottuina olevia uiguureita – ”Kiinaa vastaan on paljon vääriä syytöksiä”|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2020-07-19|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/toimittaja-murtuu-videolla-heidat-vietiin-leirille/|nimeke=Toimittaja murtuu videolla: Heidät vietiin leirille|ajankohta=2018-11-11|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kiinaa ei huoleta uiguurien uskonto, vaan siihen kytkeytyvä separatismi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/yrittaako-kiina-kitkea-islamin-xinjiangista-puolue-pelkaa-etta-vahemmistojen-identiteetti-on-naille-tarkeampi-kuin-kiinalaisuus-sanoo-tutkija-elina-si|nimeke=Kiina aivopesee uskonnollista vähemmistöään uudelleenkoulutuskeskuksissa – ”Kauheudet ovat saaneet jatkua pitkään aika vapaasti”|julkaisu=www.kirkkojakaupunki.fi|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
 
Siellä vankeja muun muassa kidutetaan, hakataan jne.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/av/world-asia-china-48667221|nimeke=Inside China's 'thought transformation' camps|julkaisu=BBC News|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ulkomaat/artikkeli-1.1145762|nimeke=Vuodettu video toi uiguurien epäinhimillisen kohtelun taas tapetille Kiinassa – satoja kahlittuja ja sidottuja vankeja|julkaisu=Maaseudun Tulevaisuus|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000007264550.html|nimeke=Kiina {{!}} Kidutusta, pakkosterilointia ja lasten riistämistä perheiltään: Kiinan julmuudet luovat Xinjiangiin vihan sukupolvea, ennustaa asiantuntija|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2020-11-06|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.rfa.org/english/news/uyghur/deaths-10292019181322.html|nimeke=At Least 150 Detainees Have Died in One Xinjiang Internment Camp: Police Officer|julkaisu=Radio Free Asia|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11547291|nimeke=Kiina kajoaa nyt naisiin, jotta lasten määrä saadaan kuriin vainotussa Xinjiangissa – "Raskaana oleville tehtiin abortti ja sen jälkeen sterilisaatio"|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.amnesty.fi/missa-he-ovat/|nimeke=Missä he ovat?|julkaisu=Amnesty|ajankohta=2018-09-28|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vangit joutuvat pakkotyöhön.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://demarinuoret.fi/2020/07/31/kiinan-uiguurien-tukahduttaminen-ja-kansanmurha-xinjiangissa/|nimeke=Kiinan uiguurien tukahduttaminen ja kansanmurha Xinjiangissa|tekijä=Jere Mattila|julkaisu=Demarinuoret|ajankohta=2020-07-31|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Naisia sterilisoidaan, ettei uiguuriväestö kasvaisi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-asia-china-53220713|nimeke=China forcing birth control on Uighurs to suppress population, report says|julkaisu=BBC News|ajankohta=2020-06-29|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
 
Leireillä on arviolta miljoona uiguuria, joita käännytetään islamista ja muslimikulttuurista uskollisiksi [[Kiinan kommunistinen puolue|puolueelle]]. Kiinan mukaan alueella on jatkuva [[Terrori|terroriuhka]], jonka vuoksi turvallisuustoimet ovat välttämättömät. Kiina on kiistänyt väitteet uiguurien vainosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005789832.html|nimeke=Kiina kiisti YK:n väitteet miljoonan uiguurin lähettämisestä salaisuuksilla verhotulle internointileirille|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2018-08-13|viitattu=2021-01-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Jokaiseen muslimiin suhtaudutaan mahdollisena terroristina. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan kyseessä on [[etninen puhdistus]] ja kulttuurimurha.<ref name=hs/><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.axios.com/uighur-muslim-detention-camps-xinjiang-china-7d682095-4dcc-4b7b-8368-09e73ae7178a.html | Nimeke = The world shrugs as China locks up 1 million Muslims | Sivusto = | Ajankohta = 6.5.2019 | Viitattu= 7.5.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
== Katso myös ==