Ero sivun ”Lehtikulta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p "–" |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Kanazawa Gold Factory.jpg|thumb|Lehtikultalevy.]]
[[Tiedosto:Rebecca statue by Johannes Takanen 1877.jpg|thumb|Teija Tuulia Aholan lehtikultateosta Tampereen taidemuseossa Johannes Takasen ''[[Rebekka (veistos)|Rebekan]]'' (1877) taustalla.]]
'''Lehtikulta''' on
==Valmistus==
Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa [[Kultaus|kullata]] veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen [[elektrolyysi]]n keksimistä. [[Keskiaika|Keskiajalla]] lehtimetalleja käytettiin [[Puunveisto|puuveistosten]] ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> sekä pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. [[Veistos]]ten, patsaiden ja [[dekoraatio]]iden kultaamisen ohella kultausta on käytetty keskiaikaisten kirjojen kuvituksissa. Keskiaikaisten maalausten [[pyhimyskehä]]t tai koko tausta olivat usein lehtikultaa etenkin uskonnollisissa maalauksissa. [[Ikoni]]t ovat jatkaneet tätä perinnettä. Lehtikullalla on kullattu yleisesti myös [[Kehys|kehyksiä]]. Samoin muusta metallista kuin kullasta tehtyjä koruja kullataan [[kultadublee]]koruiksi, mutta sitä ei yleensä tehdä lehtikullan avulla. ▼
Vuonna 2020 Euroopassa valmistettiin yhteensä noin 25 miljoonaa kultalehteä. Yleensä lehtikullasta käytettävän kullan alkuperä on tuntematonta. Taottavan aineksen tulee olla 99,99-prosenttisen puhdasta.<ref name=HS06012021/> Lehtikulta valmistetaan kultalevystä, joka on [[taonta|taottu]] tai [[valssaus|valssattu]] ohueksi, noin 0,0001 mm paksuiseksi. Lehti voi olla myös kullan, hopean ja tinan seosta.<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen">Taiteen pikkujättiläinen, s. 375. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X</ref> Yhden millimetrin paksuisessa pinossa on päällekkäin noin 10 000 kultalehteä.<ref name="yle30012019">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10550577|nimeke=Märkä rätti vie kultauksen – liian innokas siivous vaarantaa valtion omaisuutta|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-08-08}}</ref> <ref name="GAkevät2000">{{Lehtiviite|Tekijä=Piippo, Maarit|Otsikko=Kultaus – taivaallista valoa|Julkaisu=Glorian Antiikki|Ajankohta=Kevät 2000|Julkaisija=}}</ref> Harkkokultaan verrattuna lehtikulta on noin 10 kertaa kalliimpaa.<ref name="GAkevät2000"/>
===Ekologinen lehtikulta===
Syksyllä 2020 suomalainen kultaajamestari [[Raimo Snellman]] keksi, että Lapin kullasta voisi valmistaa lehtikultaa. Se on koostumkseltaa maailman puhtainta, jopa 98-prosenttista. Lapin lehtikulta on valmistustavaltaan ekologista ja eettistä, lehtikultaa ei ole aiemmin valmistettu vastaavalla tavalla. Vaskatusta kultahiekasta eroteltiin epäpuhtaudet käsin ja jäljellä jäävä hopea eroteltiin siitä myrkyttömässä prosessissa. Ensimmäinen erä Lapin kultahipuista valmistettua lehtikultaa valmistui loppuvuonna 2020, sen valmisti Snellmanin Saksasta löytämä kullanlyöjämestari.<ref name=HS06012021>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/hs-helsinki/art-2000007719165.html|nimeke=HS Helsinki {{!}} Raimo Snellman sai neronleimauksen seisottuaan kylmässä joessa – Sen seurauksena helsinkiläisessä ateljeessa alkoi pyöriä uudenlainen kultabisnes|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2021-01-06|viitattu=2021-01-20}}</ref>
==Käyttö==
Monet nykytaiteilijat ovat suosineet lehtikultaa ja muita lehtimetalleja viime vuosikymmeninä. Suomessa sitä on käytetty erityisen paljon grafiikassa. [[Antti Tanttu]] tunnetaan kankaalle liimatuista puupiirrosvedoksistaan, joihin on lisätty usein lehtikultausta.<ref>[http://www.tampere.fi/sarahilden/nayttely/aiemmat/tanttu.html Sara Hildén -museon tiedote Antti Tantun näyttelystä.] Viitattu 14.8.2009.</ref> [[Harri Leppänen]] on tehnyt kultataustaisia teoksia, samoin [[Teija-Tuulia Ahola]], joka on kullannut myös vanhojen puistopuiden sisustoja<ref>[http://www.tampere.fi/vapriikki/media/kerrostie.html Museokeskus Vapriikin lehdistötiedote Teija-Tuulia Aholan ympäristötaideteoksesta ''Kerrostumia''] Viitattu 14.8.2009.</ref> ja tehnyt installaatioita kullatuista kartonkirullista. Ahola on myös tehnyt Tampereen taidemuseoon seinämaalauksen lehtikullasta.<ref>[http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/ttahola.html Taidekeskus Mältinrannan kuvaus Teija-Tuulia Aholan näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref><ref>[http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_5-08/kritiikit_5-08?96_a=comments&96_m=131 Taide-lehden kritiikki Suomen taiteilijain näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref> Samoin veistoksissa käytetään lehtikultaa, joka muuttaa myös [[readymade]]-esineiden ilmettä oleellisesti. Esimerkiksi virolaisella [[Leonhard Lapin]]illa on runsaan kymmenen readymade-esineen ''Installaatio'' (2008–2009), jossa hän muuntaa kotimaansa talonpoikaiskulttuurin puuesineitä petsivärin ja lehtikullan avulla yleviksi uusiksi esineiksi.<ref>[http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/nayttelyt/66079.html Turun Sanomien kritiikki Lapinin näyttelystä Wäinö Aaltosen museossa.] Viitattu 14.8.2009.</ref>▼
===Käyttö aiemmin===
▲Lehtikullalla kultaaminen oli edullisin tapa [[Kultaus|kullata]] veistoksia ja arkkitehtuurielementtejä ennen [[elektrolyysi]]n keksimistä. [[Keskiaika|Keskiajalla]] lehtimetalleja käytettiin [[Puunveisto|puuveistosten]] ja maalausten pintavärinä. Lehtikultaa on käytetty myös arkkitehtuurissa ja sisustuksessa,<ref name="Taiteen Pikkujättiläinen" /> sekä pronssiveistosten ja kirkkojen kupolien kultaamisessa. [[Veistos]]ten, patsaiden ja [[dekoraatio]]iden kultaamisen ohella kultausta on käytetty keskiaikaisten kirjojen kuvituksissa. Keskiaikaisten maalausten [[pyhimyskehä]]t tai koko tausta olivat usein lehtikultaa etenkin uskonnollisissa maalauksissa
===Käyttö nykyään===
[[Ikoni|Ikoneissa]] jatkuu uskonnollisen taiteen kultausperinne. Lehtikullalla kullataan myös [[Kehys|kehyksiä]].
▲Monet nykytaiteilijat ovat suosineet lehtikultaa ja muita lehtimetalleja viime vuosikymmeninä. Suomessa sitä on käytetty erityisen paljon grafiikassa. [[Antti Tanttu]] tunnetaan kankaalle liimatuista puupiirrosvedoksistaan, joihin on lisätty usein lehtikultausta.<ref>[http://www.tampere.fi/sarahilden/nayttely/aiemmat/tanttu.html Sara Hildén -museon tiedote Antti Tantun näyttelystä.] Viitattu 14.8.2009.</ref> [[Harri Leppänen]] on tehnyt kultataustaisia teoksia, samoin [[Teija-Tuulia Ahola]], joka on kullannut myös vanhojen puistopuiden sisustoja<ref>[http://www.tampere.fi/vapriikki/media/kerrostie.html Museokeskus Vapriikin lehdistötiedote Teija-Tuulia Aholan ympäristötaideteoksesta ''Kerrostumia''] Viitattu 14.8.2009.</ref> ja tehnyt installaatioita kullatuista kartonkirullista. Ahola on myös tehnyt Tampereen taidemuseoon seinämaalauksen lehtikullasta.<ref>[http://www.tampereen-taiteilijaseura.fi/ttahola.html Taidekeskus Mältinrannan kuvaus Teija-Tuulia Aholan näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref><ref>[http://www.taidelehti.fi/arkisto/taide_5-08/kritiikit_5-08?96_a=comments&96_m=131 Taide-lehden kritiikki Suomen taiteilijain näyttelystä] Viitattu 14.8.2009.</ref> Samoin veistoksissa käytetään lehtikultaa, joka muuttaa myös [[readymade]]-esineiden ilmettä oleellisesti. Esimerkiksi virolaisella [[Leonhard Lapin]]illa on runsaan kymmenen readymade-esineen ''Installaatio'' (2008–2009), jossa hän muuntaa kotimaansa talonpoikaiskulttuurin puuesineitä petsivärin ja lehtikullan avulla yleviksi uusiksi esineiksi.<ref>[http://www.ts.fi/online/kulttuuri/arviot/nayttelyt/66079.html Turun Sanomien kritiikki Lapinin näyttelystä Wäinö Aaltosen museossa.] Viitattu 14.8.2009.</ref>
Lehtikultaa
==Esimerkkejä lehtikultaamisesta==
| |||