Ero sivun ”Xinjiang” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Tekstiä, lähteitä
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Tekstiä
Rivi 81:
'''Xinjiang'''<ref name="kotus"/> eli '''Sinkiang'''<ref name="kotus"/><ref name="hakulinen"/> ([[uiguurin kieli|uiguuriksi]]: شىنجاڭ ''Shinjang'', {{k-zh|新疆}}, [[pinyin]]: ''Xīnjiāng'') on [[Kiinan alueellinen hallinto|autonominen alue]] [[Kiinan kansantasavalta|Kiinassa]]. Xinjiang merkitsee kiinan kielellä "uutta rajaa". Koska Kiinan autonomiset alueet ovat joillekin [[Kiinan etniset ryhmät|vähemmistökansallisuuksille]] varattuja, Xinjiang on varattu [[uiguurit|uiguureille]], minkä vuoksi alueen täydellisempi nimi on '''Xinjiangin uiguurien autonominen alue'''.<ref name="hakulinen"/> Myös nimeä '''Sinkiang-Uigur''' on käytetty.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp) | Luku = Kiina | Sivu = 1813 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00051-9}}</ref> Muita nimiä alueelle ovat '''Kiinan Turkestan''' tai '''Itä-Turkestan'''.
 
Xinjiangin väestö on ollut kasvussa.<ref name="citypopulation.de"/> Osana Kiinan kansantasavallan väestöpolitiikkaa on Xinjiangissa sallittu kaupunkilaisille yksi lapsi ja maalla asuville kaksi lasta vuodesta 1984. Maalla asuvat ovat paljolti uiguureja ja muita vähemmistökansallisuuksia, kun taas [[kaupungistuminen]] on tapahtunut pääasiassa öljy- ja kaasuteollisuuden tarpeista, mikä on tuottanut alueelle väestöä Kiinan muista osista, pääasiassa [[Han-kiinalaiset|han-kiinalaisia]]. Kiinalaisten ja uiguurien välillä on ollut poliittista kitkaa, joka on johtanut levottomuuksiin, terroritekoihin ja näiden koviin tukahduttamistoimiin.
 
[[Lop Nor]], jossa Kiina on tehnyt [[ydinkoe|ydinkokeita]], sijaitsee Xinjiangissa.
Rivi 111:
 
Vuonna 2008 kaksi miestä ajoi [[Kašgar]]in keskustassa kuorma-autolla aamulenkkeilevään poliisiryhmään aiheuttaen 17 poliisin kuoleman ja 15 loukkaantumisen. Miehet saivat teoistaan kuolemantuomiot.<ref>[http://fi.yle.mobi/uutiset/ulkomaat/ns-yduu-3-435835 Yle.fi uutiset]</ref> Kesäkuun lopulla 2009 puhjenneita levottomuuksia pidetään vakavimpina pitkiin aikoihin, ja Kiina syytti väkivallan lietsomisesta ulkomailla toimivia uiguurijärjestöjä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/07/levottomuudet_uiguurialueella_vakavimpia_pitkaan_aikaan_847603.html| Nimeke =Levottomuudet uiguurialueella vakavimpia pitkään aikaan| Julkaisija =Yle.fi| Viitattu =6.7.2009}}</ref> Väkivaltaisuudet leimahtivat jälleen vuonna 2013, jolloin viranomaiset syyttivät separatisteja Kašgarissa tehdyistä terrori-iskuista, joissa kuoli 21 henkilöä. Väkivaltaisuudet jatkuivat vielä seuraavan vuoden puolelle.<ref name="bbc1" />
 
Kiinalaisten mukaan uiguurien separatistiset pyrkimykset ovat paha uhka maan yhtenäisyydelle. Kiina hyötyy Xinjiangin luonnonvaroista, eikä sen kannata päästää aluetta itsenäistymään.
 
[[Uiguurit]] kokevat maansa olevan toisen kansan valloittama ja haluaisivat itsenäistyä tai ainakin enemmän itsenäisyyttä. [[Han-kiinalaiset]] saavat Xinjiangin uiguurien autonomisen alueen parhaat työpaikat ja pääosan luonnonvaroista saatavista tuloista. Suomen kuvalehden mukaan autonomisen alueen alkuperäisväestön uiguurien asema heikkenee koko ajan (2009). Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Xinjiangissa on poliittista häirintää ja uskonnonvapauksien rajoituksia.<ref>Muukalaisia omalla maallaan, Suomen kuvalehti, 29 2009 s. 22-27</ref>