Ero sivun ”Vaalikone” versioiden välillä

Erityisen lukuisia ja suosittuja vaalikoneet ovat olleet Alankomaissa ja Suomessa, joskin täysin luotettavaa vertailutietoa kaikista maista on ollut vaikea saada. Suomessa ilmestyy useita kymmeniä eri vaalikoneita, ja niitä julkaisevat niin suuret mediatalot kuin monet kansalaisjärjestötkin. Suomessa käytetyn avoimen [[listavaali]]järjestelmän on katsottu suosivan vaalikoneita, sillä Suomessa valitsijan täytyy valita puolueen lisäksi myös henkilöehdokas suuresta määrästä vaihtoehtoja. Suljetussa listavaalissa äänestäjän tarvitsee valita vain listojen väliltä. Vaalikoneet nousivatkin Suomessa jo 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla etenkin alle 35-vuotiaiden tärkeimmäksi tietolähteeksi yleisissä vaaleissa. [[Eduskuntavaalit 2015|Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa]] jo yli puolet alle 25-vuotiaista äänestäjistä kertoi vaalikoneiden vaikuttaneen paljon tai ratkaisevasti omaan ehdokasvalintaansa.<ref>Borg & Koljonen 2020, s. 29–30.</ref>

 

Suomalaisessa vaalikoneessa ehdokkaat ovat ensin vastanneet vaalikoneen laatijan antamiin mielipidekysymyksiin. Joissain vaalikoneissa ehdokas voi myös antaa vastauksilleen perustelut omin sanoin. Sen jälkeen vaalikone julkaistaan internetissä hyvissä ajoin ennen vaaleja, ja käyttäjät vastaavat samoihin kysymyksiin kuin ehdokkaat. Kysymyksiä on tyypillisesti 20:stä 30:een. Vastausvaihtoehdot ovat usein [[Likert-asteikko|Likert-asteikon]] mukaisesti ”täysin eri mieltä” -vaihtoehdosta välivaihtoehtojen kautta ”täysin samaa mieltä” -vaihtoehtoon. Joskus vastauksen voi antaa liukuskaalalla. Kun vastaaja on lähettänyt lomakkeen, vaalikone osoittaa hänelle hänen omia mielipiteitään lähimpänä olevia ehdokkaita ja puolueita.<ref>Borg & Koljonen 2020, s. 28–29.</ref>

 

== Arvostelua ==