Ero sivun ”007 ja kultainen ase” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
p ± 2 luokkaa HotCat-työkalulla
Rivi 199:
Eltosen mukaan Bondin hahmo suhtautuu elokuvan naishahmoihin, Andrea Andersiin ja Mary Goodnightiin, alentuvasti ja holhoavasti. Bond esimerkiksi satuttaa Andersia tilanteessa, jossa Anders on selvästi altavastaajana. Myöhemmissä Bond-elokuvissa ei enää ollut vastaavia kohtauksia.<ref name=eltonen_s70/> Mary Goodnightia Eltonen pitää perinteisen naistyypin mukaisena hahmona. Hän edustaa tyhmän blondin ja bimbon [[stereotyyppi]]ä. Eltonen toteaa, että Goodnight esitetään naurun kohteena, mutta huomauttaa, että stereotypian liioiteltu korostaminen paljastaa sen keinotekoisuuden, mikä saattaa myös tehdä ennakkoluuloja naurettaviksi.<ref name=eltonen_s110/> Lisäksi Goodnight osoittaa heikon naiskuvan vastapainoksi ironiaa Bondia kohtaan, mikä tuo Eltosen mukaan mielenkiintoisen poikkeuksen muuten yksiulotteiseen naiskuvaan.<ref name=eltonen_s175/> Lisäksi Eltosen mukaan useammassa ''Bond''-elokuva uusinnetaan [[patriarkaatti (yhteiskuntatieteet)|patriarkaalista]] fantasiaa, jossa naiset palvelevat miehiä. ''Kultaisessa aseessa'' näin tehdään kohtauksessa, jossa Bond herää taistelukoulussa ja on naisten hemmoteltavana.<ref name=eltonen_s36/>
 
McKay arvostelee sitä, että Bond lyö elokuvassa naista, vaikka ''Bond''-elokuvat ovat perhe-elokuvia. Naisen lyöminen ei hänen mielestään sopinut Moorelle, joka tunnettiin hyväkäytöksisenä ja joka tiesi olevansa lapsille sankarihahmo. McKay pitää elokuvan Bondia ylipäätään ikävänä ihmisenä: Sen lisäksi, että hän on aggressiivinen Andersia kohtaan, hän suhtautuu Goodnightiin epäkohteliaasti ja ajattelemattomasti, Nick Nackiin raa'asti ja jopa tuntemattomaan katupoikaan töykeästi. McKay ihmettelee elokuvantekijöiden asennetta naisia kohtaan: toinen naispäähenkilöistä on passiivinen uhri ja toinen pölkkypää. Elokuvan mainoksissa naispäähenkilöitä käytettiin vähäpukeisina koristeina. McKayn mielestä elokuva suhteutuikinsuhtautuikin naisiin halveksuvammin kuin mikään muu ''Bond''-elokuva. Hän arvelee, että tuotantoryhmä halusi näpäyttää elokuvan tekoaikaan aktiivista feminististä liikettä ja näyttää naisen paikan.<ref name=mckay/>
 
Moore kirjoitti muistelmissaan ''[[Nimeni on Moore, Roger Moore]]'' (2008, suom. 2009), että ohjaaja Hamilton halusi tehdä Bondista ''Kultaista asetta'' varten aiempaa kovaotteisemman. Moore kutsuu muistelmissaan Bondin väkivaltaa Andersia kohtaan tunteettomaksi. Mooren mukaan se ei sopinut hänelle, ja hän kirjoitti, että olisi antanut ymmärtää, että Bondin kuuluisi saada tiedot Andersilta viekoittelemalla, mutta että säälimättömämpi asenne oli Hamiltonin tahto.<ref name=moore2009_s235/>