Ero sivun ”K-vitamiinit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lisätty saannista suomessa, IP:n v. 1999 kohorttitutkimuksesta (https://doi.org/10.1093/ajcn/69.1.74) tuleva väite korvattu uudempien RCT:ihin pohjautuvien meta-analyysien johtopäätöksillä uudessa osiossa "saannin vaikutus sairauksiin" ym |
|||
Rivi 10:
K-vitamiinit eivät ole kovin myrkyllisiä. Fyllokinonilla ei ole havaittu haittoja suurin annoksin.<ref name=L/> Joillakin menakinoneilla haittoja on havaittu vain erittäin suurin ja pitkään jatkuvin annoksin.<ref name=O/>
==
{|class="wikitable" style="float:right;▼
Suomen [[valtion ravitsemusneuvottelukunta]] tai [[Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto]] (EFSA) ei ole esittänyt saantisuosituksia K-vitamiineille – EFSA tutkimustiedon puutteen takia.<ref name=C>{{Kirjaviite|Nimeke=Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014|Vuosi=2018|Selite=5. painos|Julkaisija=Valtion ravitsemusneuvottelukunta|Isbn=9789524538015|www=https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf}}</ref><ref name=L/> EFSA on silti esittänyt arvot kasviperäisen K<sub>1</sub>-vitamiinin riittävälle saannille. Nämä ovat arvioita siitä, mikä määrä K<sub>1</sub>-vitamiinia riittää pitämään jonkin väestöryhmän terveenä. Ryhmät on eritelty alla olevassa taulukossa.<ref name=L>{{Lehtiviite|Otsikko=Dietary reference values for vitamin K|Julkaisu=EFSA Journal|Ajankohta=2017|Vuosikerta=15|Numero=5|Doi=10.2903/j.efsa.2017.4780|www=https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2017.4780}}</ref> Eräs ero todellisen vähimmäistarpeen keskiarvon ja AI-arvon välillä on se, että AI-arvon tulisi olla isompi.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Using the adequate intake for nutrient assessment of groups|Vuosi=2000|Julkaisija=National Academies Press|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK222886/}}</ref>▼
▲{|class="wikitable"
|+
EFSA:n
! colspan="2" |Miehet
!Ikä▼
ja naiset
! rowspan="2" |Raskaana
olevat tai imettävät, µg/vrk
|-
▲!Ikä
!µg/vrk
|-
|7–11 kuukautta
|10
| rowspan="
|-
|1–3
|12
|-
|4–6
|20
|-
|7–10
|30
|-
|11–14
|45
|rowspan="3"|70▼
|-
|15–17
|65
|-
|≥18
|70
|}
▲Suomen [[valtion ravitsemusneuvottelukunta]] tai [[Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto]] (EFSA) ei ole esittänyt saantisuosituksia K-vitamiineille – EFSA tutkimustiedon puutteen takia.<ref name=C>{{Kirjaviite|Nimeke=Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014|Vuosi=2018|Selite=5. painos|Julkaisija=Valtion ravitsemusneuvottelukunta|Isbn=9789524538015|www=https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf}}</ref><ref name=L/> EFSA on silti esittänyt AI-arvot
Yhdysvaltain [[Institute of Medicine]] (IOM) on vuonna 2001 esittänyt AI-arvot "K-vitamiinille". IOM ei ole täsmentänyt K-vitamiinin tarkoittavan esimerkiksi fyllokinonia tai jotakin menakinonia. AI-arvot ovat alla olevassa taulukossa.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Institute of Medicine (U.S.). Panel on Micronutrients.|Nimeke=Dietary reference intakes for vitamin A, vitamin K, arsenic, boron, chromium, copper, iodine, iron, manganese, molybdenum, nickel, silicon, vanadium and zinc|Vuosi=2001|Sivu=162-189|Julkaisija=National Academy Press|Isbn=0309072794|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK222299/}}</ref>
{| class="wikitable"
|+IOM:n AI-arvot mikrogrammoina vuorokaudessa (µg/vrk) K-vitamiinille<ref name=":0" />
! colspan="2" |Miehet ja naiset
! colspan="2" |Raskaana olevat tai imettävät
|-
!Ikä
!µg/vrk
!Ikä
!µg/vrk
|-
|0–6 kuukautta
|2
| rowspan="4" |14–18 vuotta
|-
|7–12 kuukautta
|2,5
|-
|1–3 vuotta
|30
|-
|4–8 vuotta
|55
|-
|9–13 vuotta
|60
| rowspan="4" |19–50 vuotta
| rowspan="4" |90
|-
|14–18 vuotta
|75
|-
|Yli 19 vuotta (miehet)
|120
|-
|Yli 19 vuotta (naiset)
|90
|}
Vuonna 2017 Suomessa 18–74-vuotiaat miehet ja naiset saivat keskimäärin vastaavasti 115 µg/vrk ja 110 µg/vrk "K-vitamiinia". Tutkimuksessa K-vitamiinin ei ole määritetty tarkoittavan fyllokinonia tai menakinonia. K-vitamiinista 35–43% saatiin kasviksista, 20–27% lihavalmisteista ja 11–14% viljavalmisteista. 65–74-vuotiailla saanti oli tarkastelluista ikäryhmistä alhaisinta – se oli keskimäärin 93 µg/vrk. 18–24-vuotiailla saanti oli korkeinta – se oli keskimäärin 127 µg/vrk.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=L Valsta et al|Nimeke=Ravitsemus Suomessa – FinRavinto 2017 -tutkimus|Vuosi=2018|Sivu=214, 228|Julkaisija=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|Isbn=9789523432383|www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-238-3}}</ref>
==Liikasaanti==
Rivi 65 ⟶ 104:
*antibiootit, jotka kohdistavat vaikutuksensa laajaan bakteerikirjoon tappaen siis K-vitamiineja tuottavia suolistobakteereita.<ref name=B/> Ihmisillä suolistobakteerien vitamiinituottoa ei silti pidetä kovin merkittävänä vitamiinisaannin kannalta.<ref name=P/>
*ikä. 5–10 vastasyntyneellä 100 000:sta ilmenee puutoksesta johtuvaa verenvuotoa.<ref name=P/> [[Sikiö]]illä K-vitamiinisaanti [[Istukka|istukan]] kautta on huonoa. Vastasyntyneillä K-vitamiineja tuottavat [[suolimikrobi]]kannat eivät ole ehtineet kehittyä kunnolla. Myös maksassa tuotettujen hyytymistekijöiden tuotto ja vitamiinien imeytyminen suolistosta on huonoa.<ref name=B/> Lisäksi ihmisten maidossa K-vitamiineja on vähän, noin 0,6–10 µg [[fyllokinoni]]a per litra. Yksinomainen [[rintaruokinta]] altistaa siten puutokselle.<ref name=L/> Sikiön puutosriskiä lisäävät myös tietyt raskauden aikaiset lääkitykset, kuten varfariini. Suomessa ja monissa muissa maissa K-vitamiinia annetaan näiden syiden takia vastasyntyneille yksittäisenä 0,5–2 mg fyllokinonin lihaspistoksena pian syntymän jälkeen.<ref name=F>{{Kirjaviite|Tekijä=B Caballero et al|Nimeke=Encyclopedia of human nutrition|Vuosi=2013|Kappale=Volume 4|Sivu=398-403|Selite=3. painos|Julkaisija=Elsevier|Isbn=9780123750839}}</ref><ref name=T>{{Verkkoviite|Tekijä=H Holopainen|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-6547689|nimeke=Vastasyntyneiden K-piikki arveluttaa vanhempia|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-07-24|Arkisto=https://web.archive.org/web/20190805190246/https://yle.fi/uutiset/3-6547689|Arkistoitu=2019-08-05}}</ref> Joskus pistos annetaan [[laskimo]]on tai suun kautta useana isompana annoksena noin kuukauden aikana.<ref name=S>{{Verkkoviite|osoite=http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/5/10740845.pdf|nimeke=Konakion Novum 10 mg/ml injektioneste, liuos|Arkisto=https://web.archive.org/web/20190812052522/http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/5/10740845.pdf|Arkistoitu=2019-08-12}}</ref> Monissa maissa myös [[Äidinmaidonkorvike|äidinmaidonkorvikkeisiin]] lisätään fyllokinonia noin 50–125 µg/l.<ref name=F/>
==Saannin vaikutus sairauksiin==
K-vitamiinien tiedetään osallistuvan luuston muodostumiseen ja ylläpitoon. [[EFSA]] ei kuitenkaan vuoteen 2017 mennessä saadun tiedon pohjalta voinut todeta [[Fyllokinoni|fyllokinonin]] (K<sub>1</sub>-vitamiinin) tai [[Menakinonit|menakinonien]] (K<sub>2</sub>-vitamiinien) saannin vaikuttavan [[Luunmurtuma|luunmurtumariskiin]] tai luuston mineraalitiheyteen merkittävästi.<ref name="L" /> 2019 julkaistussa [[Satunnaistettu vertailukoe|satunnaistettujen vertailukokeiden]] [[Meta-analyysi|meta-analyysissä]] [[Osteoporoosi|osteoporoosia]] potevilla tai [[Menopaussi|menopaussin]] läpikäyneillä erilaisten K-vitamiinien saannin ravintolisänä havaittiin ehkä vähentävän luunmurtumariskiä. K-vitamiinien saannin ei voitu todeta vaikuttavan luuston mineraalitiheyteen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=A Mott et al|Otsikko=Effect of vitamin K on bone mineral density and fractures in adults: an updated systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials|Julkaisu=Osteoporosis international|Ajankohta=2019|Vuosikerta=30|Numero=8|Sivut=1543–1559|Pmid=31076817|Doi=10.1007/s00198-019-04949-0|Issn=1433-2965|www=https://link.springer.com/article/10.1007/s00198-019-04949-0}}</ref> [[Varfariini|Varfariinin]] tai muiden K-vitamiinien toimintaa kehossa kumoavien aineiden käytön ei havaittu lisäävän luunmurtumariskiä eräässä toisessa 2019 julkaistussa satunnaistettujen vertailukokeiden meta-analyysissä muilla kuin vanhuksilla ja naisilla, mutta näilläkin ryhmillä vain vähän.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=W Fiordellisi, K White, M Schweizer|Otsikko=A systematic review and meta-analysis of the association between vitamin K antagonist use and fracture|Julkaisu=Journal of General Internal Medicine|Ajankohta=2019|Vuosikerta=34|Numero=2|Sivut=304–311|Pmid=30511289|Doi=10.1007/s11606-018-4758-2|Issn=0884-8734|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6374254/}}</ref>
K-vitamiinit saattavat estää [[Kalsium|kalsiumkertymien]] muodostumista verisuonistoon ja vaikuttaa siten [[Sydän- ja verisuonitauti|sydän- ja verisuonitauteihin]]. EFSA ei kuitenkaan vuoteen 2017 mennessä saadun tiedon pohjalta voinut todeta fyllokinonin tai menakinonien saannin vaikuttavan näiden sairauksien ilmenemisriskiin merkittävästi.<ref name="L" /> 2020 julkaistussa pienessä (3891 henkilöä koskeneessa) meta-analyysissä alhaisen fyllokinonin saannin ei havaittu vaikuttavan sydän- ja verisuonitautikuolleisuuteen, mutta sen havaittiin mahdollisesti vähentävän mistä tahansa syistä johtuvaa kuolleisuutta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=MK Shea et al|Otsikko=Vitamin K status, cardiovascular disease, and all-cause mortality: a participant-level meta-analysis of 3 US cohorts|Julkaisu=The American Journal of Clinical Nutrition|Ajankohta=2020|Vuosikerta=111|Numero=6|Sivut=1170–1177|Pmid=32359159|Doi=10.1093/ajcn/nqaa082|Issn=0002-9165|www=https://academic.oup.com/ajcn/article-abstract/111/6/1170/5828188}}</ref> Geneettisistä syistä johtuvan korkean kehon fyllokinonipitoisuuden on päinvastoin havaittu lisäävän kuolleisuutta [[Sepelvaltimotauti|sepelvaltimotautiin]] 2016 julkaistussa [[Mendelistinen satunnaistaminen|mendelistisessä satunnaistamistutkimuksessa]]. Tutkimuksessa kuolleisuuden kasvun teoretisoitiin johtuvan K-vitamiinien kyvystä lisätä [[Veren hyytyminen|veren hyytymistä]] ja siten [[Veritulppa|veritulppien]] muodostumista.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=CM Schooling|Otsikko=Plasma levels of vitamin K and the risk of ischemic heart disease: a Mendelian randomization study|Julkaisu=Journal of thrombosis and haemostasis|Ajankohta=2016|Vuosikerta=14|Numero=6|Sivut=1211–1215|Pmid=27061505|Doi=10.1111/jth.13332|Issn=1538-7836|www=https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/jth.13332}}</ref>
==Ruokapitoisuudet==
Rivi 197 ⟶ 241:
Luonnossa on [[Menakinonit|menakinoneja]] MK1–15. Ruokien yleisimmät ovat MK4–10.<ref name=M/> Näitä on bakteerien tuottamina bakteerikäytetyissä ruuissa, kuten [[juusto]]issa. Pitkään kypsytetyissä juustoissa pitoisuudet ovat usein isommat kuin lyhyen aikaa kypsytetyissä. Eritoten niitä on [[nattō]]ssa eli bakteerihapatetuissa soijapavuissa, jonka menakinoneista noin 90 % on MK7:ää.<ref name=N/> Lihoissa ja muissa mikrobikäsittelemättömissä eläinperäisissä ruuissa K-vitamiineja on verrattain vähän, ja ne ovat lähinnä MK4:ää. Pitoisuuksiin vaikuttaa eläimen vitamiinisaanti. [[Menadioni]]suoloja käytetään [[rehu]]issa K-vitamiinilisinä monien hyötyeläinten kohdalla. Lisien anto lisää eläimestä saatujen ruokien K-vitamiinipitoisuuksia.<ref name=D/>
Runsasrasvaisissa maitotuotteissa on moninkertainen määrä menakinoneja verrattuna rasvattomiin ja vähärasvaisiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=
==Kemia==
===Rakenne===
| |||