Ero sivun ”Kirkkoherrakunta” versioiden välillä

'''Kirkkoherrakunta''' oli entisaikaan [[kirkkoherra]]n johdettavana ollut kirkollinen alue. Siihen kuului [[emäseurakunta]] ja mahdollisesti yksi tai useampia pienempiä alueita eli [[kappeliseurakunta|kappeleita]].<ref name="Tietosanakirja">''Tietosanakirja,'' Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912, osa 4, palsta 998, hakusana kirkkoherrakunta.</ref> Kappeliseurakuntien ohella kirkkoherrakuntaan saattoi kuulua myös [[anneksi|annekseja]] ja [[rukoushuonekunta|rukoushuonekuntia]].<ref>''Otavan iso tietosanakirja,'' Otava 1962, osa 4, palsta 1054, hakusana kirkkoherrakunta.</ref> Emäseurakunta eli emäkirkko tarkoitti seurakunta-alueen pääkirkkoa tai kantaseurakuntaa.<ref>''Otavan iso tietosanakirja,'' Otava 1962, osa 2, palsta 912, hakusana emäkirkko.</ref> Suomessa oli vuonna 1906 yhteensä 392 kirkkoherrakuntaa.<ref name="Tietosanakirja" />

[[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkossa]] voivat useammat seurakunnat muodostaa [[Pastoraatti|pastoraatin]] (kirkkoherrakunnan). Se on yhteistyön muoto, jossa seurakunnat yhdessä vastaavat perustehtävistään ja jossa koko pastoraatin työtä johtaa kirkkoherra.Työjako Työnjako seurakunnan ja pastoraatin välillä määritellään seurakuntaohjesäännössä ({{K-sv|församlingsinstruktion}}) PastoraattivastaaPastoraatti vastaa usein taloudesta, henkilöstöstä, kiinteistöhallinnistakiinteistöhallinnasta ja hautaustoimesta. Vuonna 2021 oli Ruotsin kirkossa 1329 seurakuntaa ja 254 pastoraattia. Pastoraatteihin kuului 971 seurakuntaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/organisation|nimeke=Organisation|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=17.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref>