Ero sivun ”Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
"–" |
|||
Rivi 12:
[[Tiedosto:Kaisaniemenranta2.JPG|thumb|Puutarhan laidalle Kaisaniemenrantaan 1990-luvulla siirretyt puutalot.]]
[[File:Kasvitieteellinenpuutarha.jpg|thumb|Uudistettu ulkopuutarha ja [[Helsingin kasvimuseo|kasvimuseo]]]]
Vuonna 1763 Maaherra [[Hans Henrik Böje]] vuokrasi kaupungilta tontin Hämeen maantien (tältä osaltaan nyk. [[Unioninkatu]]) varrelta ja perusti sille puutarhan. Vuonna 1773 se siirtyi puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. [[Helsinki|Helsingin]] saatua pääkaupungin aseman 1812 puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi. Myöhemmin vuonna 1827 alettiin sitä [[Carl Ludvig Engel]]in luonnostelmien mukaan muuttaa yleiseksi kävelypaikaksi. Engelin suunnitelmassa puisto jakaantui kahteen osaan: symmetriseen, puurivien halkomaan puistoon sekä kiemurtelevien polkujen muodostamaan maisemapuutarhaan. Vuonna 1829 kävelypaikkaa supistettiin kun sen viereen muutti [[Turku|Turusta]] yliopiston kasvitieteellinen puutarha.
=== Kasvitieteellisen puutarhan vaiheet ===
Rivi 29:
Kasvitieteellisen puutarhan toimintaa alkoi 1900-luvulla rajoittaa tilanahtaus. Kun 1970-luvulla päätettiin yliopiston hajasijoittamisesta neljälle kampukselle, varattiin samalla [[Kumpula]]n kampuksen yhteydestä maata uutta kasvitieteellistä puutarhaa varten.
Kumpulan puutarhan alue rajattiin vuonna 1987. Uusi puutarha rakennettiin [[Kumpulan kartano|Kumpulan kartanon]] entiseen puistoon ja se avattiin yleisölle vuonna 2009. Tutkijoiden ja opettajien käytössä se oli jo aikaisemmin. Puutarha on jaettu [[hyötykasvi]]osastoon ja [[Kasvimaantiede|kasvimaantieteelliseen]] osastoon, jossa kasvit on järjestetty niiden alkuperän mukaan. Kasveja kerätään sellaisilta alueilta, joiden [[ilmasto]] on Etelä-Suomen ilmaston kaltainen: [[Eurooppa|Euroopasta]], [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikasta]], ja [[Kaukoitä|Kaukoidästä]].
== Katso myös ==
| |||