Ero sivun ”Kirkkoherrakunta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeppVei (keskustelu | muokkaukset)
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
Kirkkoherrakunta, pastoraatti Ruotsissa
Rivi 1:
'''Kirkkoherrakunta''' oli entisaikaan [[kirkkoherra]]n johdettavana ollut kirkollinen alue. Siihen kuului [[emäseurakunta]] ja mahdollisesti yksi tai useampia pienempiä alueita eli [[kappeliseurakunta|kappeleita]].<ref name="Tietosanakirja">''Tietosanakirja,'' Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912, osa 4, palsta 998, hakusana kirkkoherrakunta.</ref> Kappeliseurakuntien ohella kirkkoherrakuntaan saattoi kuulua myös [[anneksi|annekseja]] ja [[rukoushuonekunta|rukoushuonekuntia]].<ref>''Otavan iso tietosanakirja,'' Otava 1962, osa 4, palsta 1054, hakusana kirkkoherrakunta.</ref> Emäseurakunta eli emäkirkko tarkoitti seurakunta-alueen pääkirkkoa tai kantaseurakuntaa.<ref>''Otavan iso tietosanakirja,'' Otava 1962, osa 2, palsta 912, hakusana emäkirkko.</ref> Suomessa oli vuonna 1906 &nbsp; 392 kirkkoherrakuntaa.<ref name="Tietosanakirja" />
 
[[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkossa]] voivat useammat seurakunnat muodostaa [[Pastoraatti|pastoraatin]] (kirkkoherrakunnan). Se on yhteistyön muoto, jossa seurakunnat yhdessä vastaavat perustehtävistään ja jossa koko pastoraatin työtä johtaa kirkkoherra.Työjako seurakunnan ja pastoraatin välillä määritellään seurakuntaohjesäännössä (församlingsinstruktion) Pastoraattivastaa usein taloudesta, henkilöstöstä, kiinteistöhallinnista ja hautaustoimesta.Vuonna 2021 oli Ruotsin kirkossa 1329 seurakuntaa ja 254 pastoraattia. Pastoraatteihin kuului 971 seurakuntaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/organisation|nimeke=Organisation|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=17.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref>
 
==Perustaminen==