Ero sivun ”Vesta” versioiden välillä

Vesta esitetään yleensä täysissä pukeissa olevana naisena, jolla on usein seuranaan aasi. Aasi yhdistettiin Vestaan sen vuoksi, että hän oli kotilieden jumalattarena myös leipurien suojelija. Aasia puolestaan käytettiin Roomassa myllynkiven pyörittämiseen.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://academic.eb.com/levels/collegiate/article/Vesta/75180 | Nimeke = Vesta | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Britannica Academic, Encyclopædia Britannica | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Inc | Viitattu = 3.8.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Joidenkin tarujen mukaan eräs aasi olisi myös puolustanut Vestaa [[Priapos|Priaposin]] lähentelyiltä. Vestan juhlapäivänä aasit koristeltiin seppelein.<ref name="Lurker">Lurker 1987, s. 197–198</ref> Vesta yhdistettiin myös leivinuunien henkeen [[Fornax|Fornaxiin]], ja Vesta oli tarujen mukaan lisäksi liitossa muinaisten tulijumalten, [[Cacus|Cacusin]] ja [[Caca (mytologia)|Cacan]], kanssa.<ref name="britannica" />

 

 

 

Temppelin tuli sammutettiin kerran vuodessa [[vestaali]]juhlan aikaan [[7. kesäkuuta|7.]]–[[15. kesäkuuta]]. Tuolloin koko temppeli puhdistettiin, ja tomut vietiin Roomaa halkovaan jokeen, [[Tiber]]iin. Sen jälkeen tuli viritettiin uudelleen puuta hinkkaamalla. Näin tapahtui myös, jos tuli pääsi jostain syystä sammumaan itsekseen.<ref name="britannica" />

Vestaalit olivat arvossa pidettyjä papittaria. Ennen kaikkea arvostus näkyi siinä, että vestaaleilla oli oikeus käyttää juhlapäivinä Rooman kaupungin muurien sisällä auringon nousun ja laskun välisenä aikana hevosten vetämiä vaunuja. Vastaavanlaista oikeutta ei ollut edes keisarilla. Lisäksi vestaaleille oli varattu keskeinen paikka [[Colosseum]]in näytöksissä, ja heillä oli oikeus armahtaa tuomittu, jos tuomittu näki vestaalin matkallaan tuomittavaksi. Tällaisia oikeuksia ei ollut minkään muun jumalan papeilla tai papittarilla.

 

 

== Lähteet ==