Ero sivun ”Pohjois-Ossetia-Alania” versioiden välillä

3 merkkiä lisätty ,  8 kuukautta sitten
Järjestelty
p (-l)
(Järjestelty)
 
'''Pohjois-Ossetia-Alania''' ({{k-os|Цӕгат Ирыстоны Аланийы Республикӕ|Căgat Irystony Alanijy Respublikă}}, {{k-ru|Респу́блика Се́верная Осе́тия-Ала́ния|Respublika Severnaja Osetija-Alanija}}) on [[Venäjä|Venäjän federaatioon]] kuuluva tasavalta [[Kaukasia|Pohjois-Kaukasiassa]], Venäjän eteläisessä liittopiirissä. Alue käsittää [[Ossetia]]n pohjoisen osan.
 
== Historia ==
{{lähteetön}}
[[Kuva:Alania 10 12.png|thumb|left|230px|Alanian alue 900–1100 -luvulla (vaalean sinisellä). Mustalla on rajattu Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallan nykyalue Venäjällä ja kiistanalainen Etelä-Ossetia Georgiassa.]]
Pohjois-Ossetian asukkaiden esi-isät olivat [[alaanit|alaaneja]], indoeurooppalaista kieltä puhuvia sotaisia paimentolaisia, jotka asettuivat Kaukasiaan 600-luvulla. 800-luvulle mennessä [[Bysantin valtakunta|bysanttilaiset]] lähetyssaarnaajat olivat käännyttäneet alaanien kuningaskunnan kristinuskoon. Länsi-Alaniaan perustettiin arkkihiippakunta Konstantinopolin patriarkan alaisuuteen. Alania vaurastui [[silkkitie]]n kaupan ansiosta.
 
Keskiajalla maan jäi useaan otteeseen valloittajien alaisuuteen. Sen valloittivat [[mongolivaltakunta|mongolit]] ja [[tataarit]] 1200-luvulla. Väki tunnettiin nyt osseetteina. Islaminusko tuli alueelle 1600-luvulla. [[Krimin kaanikunta|Krimin kaanikunnan]] ja [[osmanien valtakunta|osmanien]] hyökkäykset ajoivat osseetit liittoon [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] kanssa 1700-luvulla. Pohjois-Ossetia oli ensimmäinen Venäjän valtaan joutunut alue Kaukasiassa, vuodesta [[1774]], ja pääkaupunki Vladikavkaz oli ensimmäinen Venäjän tukikohta alueella. Vuoteen [[1806]] mennessä koko Ossetia siirtyi Venäjän alaisuuteen.
 
Alue kehittyi nopeasti. Gruusian sotilastie Tbilisin ja Vladikavkazin välille valmistui 1799. 1800-luvulla rakennettiin rautatie Vladikavkazista Rostoviin. Ensimmäiset osseetinkieliset kirjat painettiin jo 1700-luvun lopulla.
 
Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Pohjois-Ossetiasta tuli osa Venäjän federaatioon kuulunutta lyhytaikaista autonomista Vuoristolaisneuvostotasavaltaa (Го́рская АССР), joka perustettiin 20. tammikuuta 1921. Tämä autonominen tasavalta jaettiin 7. heinäkuuta 1924 Kabardi-Balkariaan, Karatšai-Tšerkessiaan, Tšetšeenien, Inguušien ja [[Pohjois-Ossetian autonominen alue|Pohjois-Ossetian autonomisiin alueisiin]]. Autonomisesta alueesta tuli joulukuussa 1936 Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan kuuluva [[Pohjois-Ossetian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]].
 
[[Natsi-Saksa|Saksalaiset]] joukot pääsivät toisen maailmansodan aikana myös Pohjois-Ossetiaan. Vladikavkazia kuitenkaan ei pystytty valtaamaan marraskuussa 1942.
 
Pohjois-Ossetiasta tuli ensimmäinen Venäjän SFNT:n osa, joka julistautui suvereeniksi (20. kesäkuuta 1990). Se on kuitenkin edelleen osa [[Venäjän federaatio]]ta. Osa osseeteista asui Etelä-Ossetiassa, joka kuului Gruusian sosialistista neuvostotasavaltaan. Gruusian itsenäistyttyä Georgiana 1991 se lakkautti Etelä-Ossetian autonomisen aseman, ja runsaasti osseetteja pakeni rajan yli Pohjois-Ossetiaan. Sadantuhannen osseettipakolaisen virta aiheutti ongelmia etenkin [[Esikaupunkipiiri (Vladikavkaz)|Vladikavkazin esikaupunkipiirin]] (''Prigorodnyi'') inguušiväestölle.
 
Karkottaessaan inguušit Keski-Aasiaan Stalin oli siirtänyt 1944 osan Prigorodnyista Ingušiasta Pohjois-Ossetiaan. Vaikka väki sai myöhemmin palata kotiinsa, alue jäi edelleen kuulumaan Pohjois-Ossetiaan. Etelä-Ossetian pakolaisvirran aiheuttaman [[Prigorodnyn konflikti|konfliktin]] aikana monet inguušit pakenivat [[Ingušia]]an, eikä riitaa tasavaltojen välillä ole vielä sovittu. Pohjois-Ossetia on saanut myös osansa Pohjois-Kaukasian kriiseistä, joista verisin tapahtuma oli syyskuun 2004 alussa [[Beslanin koulukaappaus]], jossa 335 siviiliä, monet lapsia saivat surmansa.
 
== Maantiede==
Pohjois-Ossetia-Alanian rajanaapurit ovat [[Kabardi-Balkaria]]n tasavalta lännessä, [[Stavropolin aluepiiri]] pohjoisessa, [[Tšetšenia]]n ja [[Ingušia]]n tasavallat idässä sekä [[Georgia]] etelässä. Osan raja-alueesta etelässä muodostaa Georgian kiistanalainen, Venäjän itsenäiseksi tunnustama [[Etelä-Ossetia]].<ref name="Automobil Atlas Rossija"/>
{{Location map+|Venäjä Pohjois-Ossetia-Alania|AlternativeMap =|width=350|float=left|alt= Pohjois-Ossetia-Alanian kartta|caption=Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallan kartta, sen suurimpien taajamien ja piirikeskusten sijanti.|places=
 
Tasavallan korkein vuori on 5034 metriin kohoava [[Kazbek]] Georgian rajalla.<ref name="Automobil Atlas Rossija"/>
 
Suurin joki on [[Terek]], joka saa alkunsa etelästä Georgian puolelta ja virtaa tasavaltaan poikki luoteeseen Kabardino-Bakardian puolelle, jossa se kääntyy itään. Joki kulkee vielä pohjoisimman Pohjois-Ossetia-Alanian poikki itään ja laskee myöhemmin [[Kaspianmeri|Kaspianmereen]]. <ref name="Automobil Atlas Rossija"/>
 
Strategista merkitystä on esimerkiksi tieyhteydellä Etelä-Ossetiaan ja [[Rokin tunneli]]lla, jotka Venäjä on korjauttanut.{{Lähde}}
 
=== Kaupungit===
Väestöstä 63,8 prosenttia oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupunkilaisia. Suurin kaupunki oli [[Vladikavkaz]] (311&nbsp;693 as.). Muita alueen kaupunkeja ovat [[Mozdok]] (38&nbsp;768 as.), [[Beslan]] (36&nbsp;728 as.), [[Alagir]] (20&nbsp;949 as.), [[Ardon]] (18&nbsp;774 as.) ja [[Digora]] (10&nbsp;856 as.). Kaupunkityyppisiä taajamia oli väestönlaskennan mukaan vain yksi, pääkaupungin kaupunkipiirikuntaan kuuluva ja pääkaupunkiin kiinni kasvanut [[Zavodskoi]] (16&nbsp;792 as.)<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
 
== Talous ==
Pohjois-Ossetia-Alania tuotti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 74,84 miljardia [[Venäjän rupla|ruplan]] osuuden eli 0,20 % Venäjän federaation [[bruttokansantuote|BKT:stä]].<ref name="BKT-RU-19982010"/> Jokaista tasavallan asukasta kohti jaettuna tämä on 105,0 tuhatta ruplaa eli noin 2&nbsp;572 euroa.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/> Tämä on 40&nbsp;% Venäjän keskiarvotasosta, eli tasavalta ei ole kovin tuottava alue Venäjän BKT:n kannalta katsottuna. Maan matalimman BKT-tuottavuuden [[Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri]]n seitsemästä alueesta tämä oli kuitenkin toiseksi korkein taso.
 
== Väestö ==
Pohjois-Ossetia-Alaniassa asui vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 712&nbsp;980 henkeä.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
Virallisia kieliä ovat [[Osseetin kieli|osseetti]] ja [[venäjän kieli|venäjä]].{{lähde}}
 
=== Etninen jakauma===
[[File:Ossetian tribes.png|thumb|250px|right]]
Vuonna 2002 Pohjois-Ossetia-Alanian väestöstä oli [[Osseetit|osseetteja]] 445&nbsp;310 (62,70 prosenttia), [[Venäläiset|venäläisiä]] 164&nbsp;734 (23,19 prosenttia), [[Inguušit|inguušeja]] 21&nbsp;442 (3,02 prosenttia), [[Armenialaiset|armenialaisia]] 17&nbsp;147 (2,41 prosenttia), [[Kumykit|kumykkeja]] 12&nbsp;659 (1,78 prosenttia) ja [[Georgialaiset|georgialaisia]] 10&nbsp;803 (1,52 prosenttia).{{lähde}}
 
Osseetit ja venäläiset ovat pääasiassa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksikristittyjä]], mutta osa osseeteista sekä suurin osa inguušeista ja kumykeista on [[islam|muslimeita]].{{lähde}}
 
=== Uskonto ===
Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen, haastatteluihin pohjautuvan Arena-tutkimuksen mukaan Pohjois-Ossetia-Alanian väestöstä oli:<ref name="Religion-RU-2012a"/><ref name="Arena-2012"/><ref name="Arena-2012a"/>
* 49 % ortodokseja ([[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän ortodoksinen kirkko]]),
* 29 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
* 10 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
* 3 % [[islam]]inuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
* 3 % [[ateisti|ateisteja]], ei usko jumalaan,
* 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
* 1 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
* 1 % [[sunnilaisuus|sunnilaisen]] islaminuskon kannattajia,
* < 1 % [[vanhauskoisuus|vanhauskoisia]],
* monia protestantteja ([[luterilaisuus|luterilaisia]], [[baptismi|baptisteja]], [[Evankelikalismi|evankelikalistejä]], [[Anglikaaninen kirkko|anglikaaneja]]) ja
* < 1 % johonkin muuhun kuuluvia.
 
Arena-kyselytutkimuksen perusteella Pohjois-Ossetia-Alanian väestössä on keskimääräistä enemmän (49 %) Venäjän ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia [[ortodoksisuus|ortodoksikristittyjä]], kyselyn antama maan keskiarvo oli 41 %. Poikkeuksellisen suuri osuus väestöstä (29 %) ilmoitti kannattavansa perinneuskontoa (maan keskiarvo 1,2 %). Myös pääsuuntauksiin kuulumattomia kristittyjä oli tavanomaista enemmän.<ref name="Arena-2012"/><ref name="Arena-2012a"/>
 
== Hallinnollinen jako ==
{{Location map+|Venäjä Pohjois-Ossetia-Alania|AlternativeMap =|width=350|float=center|alt= Pohjois-Ossetia-Alanian kartta|caption=Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallan kartta, sen suurimpien taajamien ja piirikeskusten sijanti.|places=
<!-- -->
{{Location map~|Venäjä Pohjois-Ossetia-Alania|mark=Location dot lightgrey.svg<!--Kartan otsikko-->|marksize=1
|position=right|label=&nbsp;&nbsp;<&nbsp;10&nbsp;000&nbsp;as.|label_size=75|link=Luettelo Venäjän kaupungeista}}
}}
 
Pohjois-Ossetia-Alanian rajanaapurit ovat [[Kabardi-Balkaria]]n tasavalta lännessä, [[Stavropolin aluepiiri]] pohjoisessa, [[Tšetšenia]]n ja [[Ingušia]]n tasavallat idässä sekä [[Georgia]] etelässä. Osan raja-alueesta etelässä muodostaa Georgian kiistanalainen, Venäjän itsenäiseksi tunnustama [[Etelä-Ossetia]].<ref name="Automobil Atlas Rossija"/>
 
Tasavallan korkein vuori on 5034 metriin kohoava [[Kazbek]] Georgian rajalla.<ref name="Automobil Atlas Rossija"/>
 
Suurin joki on [[Terek]], joka saa alkunsa etelästä Georgian puolelta ja virtaa tasavaltaan poikki luoteeseen Kabardino-Bakardian puolelle, jossa se kääntyy itään. Joki kulkee vielä pohjoisimman Pohjois-Ossetia-Alanian poikki itään ja laskee myöhemmin [[Kaspianmeri|Kaspianmereen]]. <ref name="Automobil Atlas Rossija"/>
 
Strategista merkitystä on esimerkiksi tieyhteydellä Etelä-Ossetiaan ja [[Rokin tunneli]]lla, jotka Venäjä on korjauttanut.{{Lähde}}
 
=== Kaupungit===
Väestöstä 63,8 prosenttia oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kaupunkilaisia. Suurin kaupunki oli [[Vladikavkaz]] (311&nbsp;693 as.). Muita alueen kaupunkeja ovat [[Mozdok]] (38&nbsp;768 as.), [[Beslan]] (36&nbsp;728 as.), [[Alagir]] (20&nbsp;949 as.), [[Ardon]] (18&nbsp;774 as.) ja [[Digora]] (10&nbsp;856 as.). Kaupunkityyppisiä taajamia oli väestönlaskennan mukaan vain yksi, pääkaupungin kaupunkipiirikuntaan kuuluva ja pääkaupunkiin kiinni kasvanut [[Zavodskoi]] (16&nbsp;792 as.)<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
 
== Historia ==
{{lähteetön}}
[[Kuva:Alania 10 12.png|thumb|left|230px|Alanian alue 900–1100 -luvulla (vaalean sinisellä). Mustalla on rajattu Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallan nykyalue Venäjällä ja kiistanalainen Etelä-Ossetia Georgiassa.]]
Pohjois-Ossetian asukkaiden esi-isät olivat [[alaanit|alaaneja]], indoeurooppalaista kieltä puhuvia sotaisia paimentolaisia, jotka asettuivat Kaukasiaan 600-luvulla. 800-luvulle mennessä [[Bysantin valtakunta|bysanttilaiset]] lähetyssaarnaajat olivat käännyttäneet alaanien kuningaskunnan kristinuskoon. Länsi-Alaniaan perustettiin arkkihiippakunta Konstantinopolin patriarkan alaisuuteen. Alania vaurastui [[silkkitie]]n kaupan ansiosta.
 
Keskiajalla maan jäi useaan otteeseen valloittajien alaisuuteen. Sen valloittivat [[mongolivaltakunta|mongolit]] ja [[tataarit]] 1200-luvulla. Väki tunnettiin nyt osseetteina. Islaminusko tuli alueelle 1600-luvulla. [[Krimin kaanikunta|Krimin kaanikunnan]] ja [[osmanien valtakunta|osmanien]] hyökkäykset ajoivat osseetit liittoon [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] kanssa 1700-luvulla. Pohjois-Ossetia oli ensimmäinen Venäjän valtaan joutunut alue Kaukasiassa, vuodesta [[1774]], ja pääkaupunki Vladikavkaz oli ensimmäinen Venäjän tukikohta alueella. Vuoteen [[1806]] mennessä koko Ossetia siirtyi Venäjän alaisuuteen.
 
Alue kehittyi nopeasti. Gruusian sotilastie Tbilisin ja Vladikavkazin välille valmistui 1799. 1800-luvulla rakennettiin rautatie Vladikavkazista Rostoviin. Ensimmäiset osseetinkieliset kirjat painettiin jo 1700-luvun lopulla.
 
Venäjän lokakuun vallankumouksen jälkeen Pohjois-Ossetiasta tuli osa Venäjän federaatioon kuulunutta lyhytaikaista autonomista Vuoristolaisneuvostotasavaltaa (Го́рская АССР), joka perustettiin 20. tammikuuta 1921. Tämä autonominen tasavalta jaettiin 7. heinäkuuta 1924 Kabardi-Balkariaan, Karatšai-Tšerkessiaan, Tšetšeenien, Inguušien ja [[Pohjois-Ossetian autonominen alue|Pohjois-Ossetian autonomisiin alueisiin]]. Autonomisesta alueesta tuli joulukuussa 1936 Venäjän sosialistiseen federatiiviseen neuvostotasavaltaan kuuluva [[Pohjois-Ossetian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta]].
 
[[Natsi-Saksa|Saksalaiset]] joukot pääsivät toisen maailmansodan aikana myös Pohjois-Ossetiaan. Vladikavkazia kuitenkaan ei pystytty valtaamaan marraskuussa 1942.
 
Pohjois-Ossetiasta tuli ensimmäinen Venäjän SFNT:n osa, joka julistautui suvereeniksi (20. kesäkuuta 1990). Se on kuitenkin edelleen osa [[Venäjän federaatio]]ta. Osa osseeteista asui Etelä-Ossetiassa, joka kuului Gruusian sosialistista neuvostotasavaltaan. Gruusian itsenäistyttyä Georgiana 1991 se lakkautti Etelä-Ossetian autonomisen aseman, ja runsaasti osseetteja pakeni rajan yli Pohjois-Ossetiaan. Sadantuhannen osseettipakolaisen virta aiheutti ongelmia etenkin [[Esikaupunkipiiri (Vladikavkaz)|Vladikavkazin esikaupunkipiirin]] (''Prigorodnyi'') inguušiväestölle.
 
Karkottaessaan inguušit Keski-Aasiaan Stalin oli siirtänyt 1944 osan Prigorodnyista Ingušiasta Pohjois-Ossetiaan. Vaikka väki sai myöhemmin palata kotiinsa, alue jäi edelleen kuulumaan Pohjois-Ossetiaan. Etelä-Ossetian pakolaisvirran aiheuttaman [[Prigorodnyn konflikti|konfliktin]] aikana monet inguušit pakenivat [[Ingušia]]an, eikä riitaa tasavaltojen välillä ole vielä sovittu. Pohjois-Ossetia on saanut myös osansa Pohjois-Kaukasian kriiseistä, joista verisin tapahtuma oli syyskuun 2004 alussa [[Beslanin koulukaappaus]], jossa 335 siviiliä, monet lapsia saivat surmansa.
 
== Hallinnollinen jako ==
 
Pohjois-Ossetiassa on [[Vladikavkaz|Vladikavkazin kaupunkipiirin]] lisäksi kahdeksan muuta kunnallispiiriä, jotka edelleen jakautuvat kuntiin (piirin perässä piirikeskuksena toimiva kaupunki):
* [[Pravoberežjen piiri]] (Правобережный район): [[Beslan]]
* [[Esikaupunkipiiri (Vladikavkaz)|Vladikavkazin esikaupunkipiiri]] (Пригородный район): [[Oktjabrskoje (Pohjois-Ossetia-Alania)|Oktjabrskoje]] (kylä)
 
== Väestö ==
Pohjois-Ossetia-Alaniassa asui vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 712&nbsp;980 henkeä.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/>
Virallisia kieliä ovat [[Osseetin kieli|osseetti]] ja [[venäjän kieli|venäjä]].{{lähde}}
 
=== Etninen jakauma===
[[File:Ossetian tribes.png|thumb|250px|right]]
Vuonna 2002 Pohjois-Ossetia-Alanian väestöstä oli [[Osseetit|osseetteja]] 445&nbsp;310 (62,70 prosenttia), [[Venäläiset|venäläisiä]] 164&nbsp;734 (23,19 prosenttia), [[Inguušit|inguušeja]] 21&nbsp;442 (3,02 prosenttia), [[Armenialaiset|armenialaisia]] 17&nbsp;147 (2,41 prosenttia), [[Kumykit|kumykkeja]] 12&nbsp;659 (1,78 prosenttia) ja [[Georgialaiset|georgialaisia]] 10&nbsp;803 (1,52 prosenttia).{{lähde}}
 
Osseetit ja venäläiset ovat pääasiassa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksikristittyjä]], mutta osa osseeteista sekä suurin osa inguušeista ja kumykeista on [[islam|muslimeita]].{{lähde}}
 
=== Uskonto ===
Vuonna 2012 julkaistun, Venäjän uskontoja laajasti kartoittaneen, haastatteluihin pohjautuvan Arena-tutkimuksen mukaan Pohjois-Ossetia-Alanian väestöstä oli:<ref name="Religion-RU-2012a"/><ref name="Arena-2012"/><ref name="Arena-2012a"/>
* 49 % ortodokseja ([[Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti|Venäjän ortodoksinen kirkko]]),
* 29 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia,
* 10 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja,
* 3 % [[islam]]inuskoisia, muttei sunneja eikä shiioja,
* 3 % [[ateisti|ateisteja]], ei usko jumalaan,
* 2 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia,
* 1 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei tunnustanut mitään tiettyä uskontoa,
* 1 % [[sunnilaisuus|sunnilaisen]] islaminuskon kannattajia,
* < 1 % [[vanhauskoisuus|vanhauskoisia]],
* monia protestantteja ([[luterilaisuus|luterilaisia]], [[baptismi|baptisteja]], [[Evankelikalismi|evankelikalistejä]], [[Anglikaaninen kirkko|anglikaaneja]]) ja
* < 1 % johonkin muuhun kuuluvia.
 
Arena-kyselytutkimuksen perusteella Pohjois-Ossetia-Alanian väestössä on keskimääräistä enemmän (49 %) Venäjän ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia [[ortodoksisuus|ortodoksikristittyjä]], kyselyn antama maan keskiarvo oli 41 %. Poikkeuksellisen suuri osuus väestöstä (29 %) ilmoitti kannattavansa perinneuskontoa (maan keskiarvo 1,2 %). Myös pääsuuntauksiin kuulumattomia kristittyjä oli tavanomaista enemmän.<ref name="Arena-2012"/><ref name="Arena-2012a"/>
 
==Talous==
Pohjois-Ossetia-Alania tuotti Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 yhteensä 74,84 miljardia [[Venäjän rupla|ruplan]] osuuden eli 0,20 % Venäjän federaation [[bruttokansantuote|BKT:stä]].<ref name="BKT-RU-19982010"/> Jokaista tasavallan asukasta kohti jaettuna tämä on 105,0 tuhatta ruplaa eli noin 2&nbsp;572 euroa.<ref name="RuCensus2010vol1.11"/><ref name="RUBtoEUR2010-12-31"/> Tämä on 40&nbsp;% Venäjän keskiarvotasosta, eli tasavalta ei ole kovin tuottava alue Venäjän BKT:n kannalta katsottuna. Maan matalimman BKT-tuottavuuden [[Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri]]n seitsemästä alueesta tämä oli kuitenkin toiseksi korkein taso.
 
==Lähteet==