Ero sivun ”Itärata” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
muotoiluja
Rivi 4:
 
== Historia ==
[[Suomen rataverkon historia|Suomen rataverkko]] hahmottui suurelta osin 1800-luvun loppupuolella. Suomen sisäisten, pitkälti kehittyvän metsäteollisuuden tarpeiden pohjalta muodostuneiden yhteyksien ohella välttämättömänä pidettiin Helsingin ja [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] välisen radan toteuttamista.
 
Rata Helsingistä itään ei kuitenkaan toteutunut suorinta reittiä rannikkoa pitkin. Linjaus [[Riihimäki|Riihimäen]], [[Lahti|Lahden]] ja Kouvolan[[Kouvola]]n kautta oli seurausta tavoitteesta kytkeä [[Päijänne|Päijänteen]] vesitieyhteydet rataverkkoon. Toisaalta suurvaltapoliittinen tilanne vaikutti linjaukseen: [[Krimin sota]] (1853–1856) ja siihen liittynyt laivaston hyökkäys Suomeen oli hyvin muistissa, jonka vuoksi rata haluttiin sijoittaa laivastotykkien ulottumattomiin kauas rannikosta.<ref name=":0" />
 
== Radan hyödyt ==
Nykyinen rataverkosto Kotkaeteläiseen [[Kymenlaakson maakunta|Kymenlaaksoon]] ja [[Itä-HaminanUudenmaan seudunmaakunta|Itä-Uudellemaalle]] käsittää [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] ja koko[[Hamina]]n itäisenseudulle Suomenlahdenkulkevan [[Kotkan rata|Kotkan radan]], Porvooseen kulkevan [[Porvoon rata|Porvoon radan]] ja [[Loviisa]]an kulkevan [[Lahti–Loviisa-rata|Loviisan radan]], jotka ovat erityisesti itäisen Suomenlahden satamia ja raskasta teollisuutta palvelevia pohjois-eteläsuuntaisia pistoratoja. Etelä-Kymenlaakson ja Itä-Uusimaan kaupunkien ja Helsingin välinen joukkoliikenne perustuu käytännössä busseihin ja [[valtatie 7|valtatiehen 7]]. Suoraa ratayhteyttä sekä länteen että itään on kuitenkin aina toivottu, ja ratalinjaukseen on varauduttu eri kaava- ja suunnittelutasoilla.
 
Uusi ratayhteys Helsingistä itään lyhentäisi matka-aikaa Venäjältä [[Hamina-Kotkan satama]]an ja [[Kilpilahden satama|Kilpilahteen]] suuntautuvissa kuljetuksissa ja parantaisi siten rautatiekuljetusten kilpailukykyä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://cursor-prod.s3.eu-central-1.amazonaws.com/cursor/s3fs-public/attachments/liite_2.2._rantarataselvitys.pdf|nimeke=Kotkan-Haminan seudun rantarata: linjaus- ja asemavaihtoehdot|tekijä=Ramboll|julkaisu=Cursor|ajankohta=1.2.2017|julkaisija=Cursor|tiedostomuoto=|viitattu=6.9.2018}}</ref>
 
==Linjausvaihtoehtoja==
Rata kulkisi vaihtoehtojen mukaan joko Helsingin [[Tapanila]]sta [[Porvoo]]seen, [[Loviisa]]anLoviisaan, [[Kotka (kaupunki)|Kotkaan]] ja [[Hamina]]anHaminaan kulkien [[Eurooppatie E18|E18-tien]] kanssa samassa maastokäytävässä. Haminasta eteenpäin vaihtoehtoja ovat E18-tien kautta kulkeva suora linjaus Haminasta [[Vaalimaa]]lle, [[Viipuri]]in ja [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] tai Haminasta nykyiseen [[Riihimäki–Pietari-rata]]an [[Luumäki|Luumäen]] kautta yhdistyvä linjaus.<ref name="Kymen_Sanomat_-_Heli-rataselvitys_on_tervetullut_Kymenlaaksolle">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kymensanomat.fi/page.php?page_id=5&news_id=200733364001| Nimeke = Heli-rataselvitys on tervetullut Kymenlaaksolle |Julkaisija = Kymen Sanomat | Viitattu = 27.4.2007 }}</ref> [[Lahden oikorata|Lahden oikoradan]] rakentamisen myötä radan linjaus Porvoon kautta [[Kouvola]]an menetti merkityksensä ja poistettiin suunnitelmista.
 
Lokakuussa 2011 [[Uudenmaan liitto|Uudenmaan maakuntaliitto]] teki periaatepäätöksen, jonka mukaan Helsingistä itään suuntautuva rata linjattaisiin [[Pasilan asema|Pasilasta]] [[Helsinki-Vantaan lentoasema]]n ja [[Sipoo]]n keskiosien kautta. Linjauksen mukaan rata kulkisi Pasilasta tunnelissa lentoaseman kautta Keravalle. Keravan kohdalla rata alittaisi nykyisen pääradan. Rata jatkuisi maan pinnalla Sipoon kautta Porvooseen, Kotkaan ja edelleen kohti Pietaria.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.uusimaa.fi/artikkeli/76521-heli-rata-on-nyt-kuopattu | Nimeke = Heli-rata on nyt kuopattu | Julkaisija = Uusimaa-lehti | Viitattu = 31.10.2011}}</ref>