Ero sivun ”Perintötila” versioiden välillä

218 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
viitteet tarkemmiksi
p (Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan.)
(viitteet tarkemmiksi)
 
'''Perintötila''' eli '''perintötalo''' oli aiemmin yksityisen henkilön [[omistusoikeus|omistama]] [[Tila (kiinteistöoikeus)|tila]], josta oli suoritettava [[vero]].<ref>''{{Kirjaviite | Nimike = Iso tietosanakirja | Selite = Osa 9,'' Otavapalsta 1931–19391231, hakusana perintötila. | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1935}}</ref> Perintötila on [[verotila]]-nimityksen seuraaja.
 
Aikoinaan [[maatila|maatiloilla]] oli erilaisia verovelvollisuuksia ja tilallisen [[omistusoikeus]] ja [[hallintaoikeus]] tilaan vaihteli. Niillä oli erilainen [[maanluonto]]. Maanluontoja oli kolmea päätyyppiä: vero- eli [[perimysmaa|perintömaata]], rälssimaata ([[rälssitila]]) ja kruununmaata ([[kruununtila]]). Maanluonnot menettivät merkityksensä verovelvollisuuden perusteena Suomessa vuoden 1925 alussa, kun [[maavero]]t lakkautettiin. Maanluonnoille jäi kuitenkin entinen tehtävänsä [[maanjako]]jen jakoperusteena.<ref>''{{Kirjaviite | Nimike = Iso, tietosanakirja | Selite = Osa 8, palstat 370–373,'' hakusana maanluonnot. | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1935}}</ref> Vielä vuoden 1951 jakolaki (604/1951) sisälsi määräyksiä rälssitiloista ja papiston virkataloista. Jakolain kumonnut kiinteistönmuodostamislaki (554/1995) ei enää sisältänyt niihin liittyviä määräyksiä.
 
==Katso myös==
5 625

muokkausta