[[Tiedosto:Moliere works.jpg|thumb|''Œuvres de Moliere'' -kokoelman kansilehti vuodelta 1734.]]
Molière kuvasi näytelmissään usein ihmisten heikkouksia kuten sovinismia (''Naisten koulu''), pihiyttäsaituutta (''Saituri''), nousukasmaisuutta (''Porvari aatelismiehenä'') ja tekopyhyyttä (''Tartuffe''). Molièren teosten henkilöt eivät ole yksilöitä, vaan yleisinhimillisiä kuvauksia ihmisluonteesta. Näytelmien voimana on elävä vuoropuhelu, joka on luonnollisempaa kuin missään aikaisemmassa näytelmässä. Heikkoutena voidaan pitää juonen kuljetusta ja usein heikkoa loppuratkaisua. Lopussa tapahtuu jokin onnekas sattumus: saadaan kirje, joka selvittää asiat tai henkilöt vain yhtäkkiä tunnistavat toisensa. Hänen näytelmänsä eivät saarnaa tai opeta, vaan korostavat kultaisen keskitien merkitystä.<ref>Grimberg 1982, osa 14, s. 176</ref>
