Ero sivun ”K-vitamiinit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
palautettu 6. marraskuuta 2020 -versio (IP:iden lisäykset eivät lisänneet käytännössä mitään uutta: EFSA:n AI-arvot on jo mainittu ja luunmurtumat johdannossa) Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
||
Rivi 4:
Ihmisillä ja muilla [[Selkärankaiset|selkärankaisilla]] K-vitamiinit ovat [[Koentsyymi|koentsyymeitä]] eli pakollisia apumolekyylejä [[gammaglutamyylikarboksylaasi]]lle. Tämä [[entsyymi]] muuntaa [[Translaatio (biologia)|translaation]] jälkeisesti tiettyjen [[proteiini]]en tiettyjä [[Glutamaatti|glutamaatteja]] [[Γ-karboksiglutamaatti|γ-karboksiglutamaateiksi]]. Tunnetuimmat muutoksen läpikäyvät proteiinit vaikuttavat [[Veren hyytyminen|veren hyytymiseen]]. K-vitamiineja vaaditaan siis muun muassa veren hyytymiseen. Monet [[kasvit]], [[levät]], [[syanobakteerit]], [[bakteerit]], [[arkit]] ja [[sienet]] tuottavat K-vitamiineja, joille ne siis eivät ole vitamiineja. Näissä K-vitamiinit siirtävät elektroneja [[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]]:tä tuottavissa [[elektroninsiirtoketju]]issa.<ref name=P/>
K-vitamiinipuutos muun muassa hidastaa veren hyytymistä ja voi vakavana johtaa sisäisiin verenvuotoihin. Puutos on aikuisilla hyvin harvinainen tila. Syynä on vain harvoin liian pieni K-vitamiinisaanti ruuasta, sillä niitä on paljon monissa ruuissa. Puutos johtuu useammin epäsuorista syistä, kuten K-vitamiinien biologisia toimintoja estävän [[varfariini]]n tai muiden mekanismiltaan samanlaisten [[antikoagulantti]]en käytöstä.<ref name=
▲K-vitamiinipuutos muun muassa hidastaa veren hyytymistä ja voi vakavana johtaa sisäisiin verenvuotoihin. Puutos on aikuisilla hyvin harvinainen tila. Syynä on vain harvoin liian pieni K-vitamiinisaanti ruuasta, sillä niitä on paljon monissa ruuissa. Puutos johtuu useammin epäsuorista syistä, kuten K-vitamiinien biologisia toimintoja estävän [[varfariini]]n tai muiden mekanismiltaan samanlaisten [[antikoagulantti]]en käytöstä.<ref name="B" /> Vastasyntyneillä vakava puutos on luonnostaan yleinen ja 5–10 vastasyntyneellä 100 000:sta ilmenee siitä johtuvia verenvuotoja.<ref name="P" /> Näiden ennaltaehkäisemiseksi Suomessa ja monissa muissa maissa vastasyntyneille annetaan fyllokinonia lihaspistoksena tai nieltynä pian syntymän jälkeen.<ref name="P" /><ref name="S" /><ref name="T" /> K-vitamiinien riittävä saanti myös suojaa luunmurtumilta, [[Osteoporoosi|osteoporoosilta]] sekä vähentää valtimoiden ja muiden pehmytkudosten kalkkeutumista vähentäen siten muun muassa [[Sepelvaltimotauti|sepelvaltimotaudin]] saantiriskiä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=I Paakkari|Otsikko=K-vitamiini: koagulaatiosta kalkkiutumiseen|Julkaisu=Duodecim|Ajankohta=2016|Vuosikerta=132|Numero=19|Sivut=1755–1762|Issn=0012-7183|www=https://www.duodecimlehti.fi/duo13327}}</ref>
K-vitamiinit eivät ole kovin myrkyllisiä. Fyllokinonilla ei ole havaittu haittoja suurin annoksin.<ref name=L/> Joillakin menakinoneilla haittoja on havaittu vain erittäin suurin ja pitkään jatkuvin annoksin.<ref name=O/>
==
Suomen [[valtion ravitsemusneuvottelukunta]] tai [[Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto]] (EFSA) ei ole esittänyt saantisuosituksia K-vitamiinille – EFSA tutkimustiedon puutteen takia.<ref name=C>{{Kirjaviite|Nimeke=Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014|Vuosi=2018|Selite=5. painos|Julkaisija=Valtion ravitsemusneuvottelukunta|Isbn=9789524538015|www=https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf}}</ref><ref name=L/> EFSA on silti esittänyt arvot riittävälle saannille eli AI-arvot (engl. ''adequate intake''). Nämä ovat arvioita siitä, mikä määrä K-vitamiinia riittää pitämään jonkin väestöryhmän terveenä. Ryhmät on eritelty alla olevassa taulukossa.<ref name=L>{{Lehtiviite|Otsikko=Dietary reference values for vitamin K|Julkaisu=EFSA Journal|Ajankohta=2017|Vuosikerta=15|Numero=5|Doi=10.2903/j.efsa.2017.4780|www=https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2017.4780}}</ref> Eräs ero todellisen vähimmäistarpeen keskiarvon ja AI-arvon välillä on se, että AI-arvon tulisi olla isompi.<ref>{{Kirjaviite|Nimeke=Using the adequate intake for nutrient assessment of groups|Vuosi=2000|Julkaisija=National Academies Press|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK222886/}}</ref>
▲{| class="wikitable"
|+
EFSA:n
!Ikä
!Miehet
Rivi 29 ⟶ 23:
|7–11 [[Kuukausi|kk]]
|10
|
|-
|1–3 [[Vuosi|v]]
Rivi 43 ⟶ 37:
|11–14 v
|45
|
|-
|15–17 v
Rivi 51 ⟶ 45:
|70
|}
==
Suomen valtio tai [[EFSA]] ei ole asettanut K-vitamiinien päiväsaannille ylärajaa.<ref name=C/><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.efsa.europa.eu/sites/default/files/assets/UL_Summary_tables.pdf|nimeke=Overview on tolerable upper intake levels as derived by the scientific committee on food (SCF) and the EFSA panel on dietetic products, nutrition and allergies (NDA)|julkaisu=EFSA|ajankohta=2018|tiedostomuoto=pdf|viitattu=2019-03-06}}</ref> Vitamiineista [[fyllokinoni]] on verrattain turvallinen aine. Ihmisillä esimerkiksi kuukauden jatkuneet 10 mg/vrk annokset fyllokinonia eivät ole olleet haitallisia. Muilla eläimillä kuukauden jatkuneet 2 000 mg/kg vuorokausiannokset eivät ole aiheuttaneet havaittavia haittoja.<ref name=L/>
Rivi 63 ⟶ 56:
K-vitamiini on pakollinen osa veren hyytymisreaktiota. Sen puutos ilmenee ihmisillä ja muilla eläimillä lähinnä veren hyytymisen hidastumisena. Tämä voi johtaa verenvuotoihin muun muassa ihossa, lihaksissa ja ruuansulatuselimistössä. Puutos voi myös verenvuotojen takia johtaa [[anemia]]an. Lisäksi voi ilmetä kasvun hidastumista. Vastasyntyneillä ihmisillä puutos lisää riskiä saada [[aivoverenvuoto]] tai muu vaarallinen verenvuoto.<ref name=B/>
Puutos, joka johtuu liian pienestä K-vitamiinisaannista ruuasta, on ihmisillä ja muilla eläimillä harvinainen tila. Syy on se, että lähes kaikissa ruuissa on paljon K-vitamiineja suhteessa tarpeeseen. Joillain eläimillä myös pelkkä suolimikrobien K-vitamiinituotto yhdistettynä [[Koprofagia|koprofagiaan]] kattaa tarpeen. Poikkeuksena ovat eläimet, joilla ruuan läpikulku ruuansulatuselimistön halki on liian nopeaa riittävään vitamiinituottoon, ja jotkin tuotantoeläimet muun muassa maatalouden [[antibiootti]]käytön takia. [[
Ihmisillä puutokselle altistavat epäsuoraan muun muassa
Rivi 69 ⟶ 62:
*[[varfariini]]n tai sen tyyppisen [[antikoagulantti]]en käyttö. Hyytymisen esto on lääkinnällistä, sillä aineilla pyritään estämään [[Veritulppa|veritulppia]]. Antikoagulantteja saatetaan kuitenkin saada liikaa. Niiden teho ainakin varfariinin kohdalla voi myös vahvistua aineiden vaikutuksesta, jotka heikentävät antikoagulantteja hajottavien [[P450]]-entsyymien toimintaa.<ref name=D/>
*antibiootit, jotka kohdistavat vaikutuksensa laajaan bakteerikirjoon tappaen siis K-vitamiineja tuottavia suolistobakteereita.<ref name=B/> Ihmisillä suolistobakteerien vitamiinituottoa ei silti pidetä kovin merkittävänä vitamiinisaannin kannalta.<ref name=P/>
*ikä. 5–10 vastasyntyneellä 100 000:sta ilmenee puutoksesta johtuvaa verenvuotoa.<ref name=P/> [[Sikiö]]illä K-vitamiinisaanti [[Istukka|istukan]] kautta on huonoa. Vastasyntyneillä K-vitamiineja tuottavat [[suolimikrobi]]kannat eivät ole ehtineet kehittyä kunnolla. Myös maksassa tuotettujen hyytymistekijöiden tuotto ja vitamiinien imeytyminen suolistosta on huonoa.<ref name=B/> Lisäksi ihmisten maidossa K-vitamiineja on vähän, noin 0,6–10 µg [[fyllokinoni]]a per litra. Yksinomainen [[rintaruokinta]] altistaa siten puutokselle.<ref name=L/> Sikiön puutosriskiä lisäävät myös tietyt raskauden aikaiset lääkitykset, kuten varfariini. Suomessa ja monissa muissa maissa K-vitamiinia annetaan näiden syiden takia vastasyntyneille yksittäisenä 0,5–2 mg fyllokinonin lihaspistoksena pian syntymän jälkeen.<ref name=F>{{Kirjaviite|Tekijä=B Caballero et al|Nimeke=Encyclopedia of human nutrition|Vuosi=2013|Kappale=Volume 4|Sivu=
==Ruokapitoisuudet==
Rivi 218 ⟶ 211:
[[Fyllokinoni]] on yksittäinen K-vitamiini, jonka vanha nimi on ''K<sub>1</sub>-vitamiini''. Sitä on luonnossa ja siinä kaksoissidoksellinen isopreeni jatkuu kolmen yksöissidoksellisen isopreenin perättäisenä [[isoprenoidi]]ketjuna. Fyllokinonissa on ketjun alussa [[E,Z-isomeria]]a ilmentävä kaksoissidos ja keskellä 2 [[kiraliakeskus]]ta metyylien kohdalla. Luonnon fyllokinonin [[stereoisomeria]] on 2'<nowiki/>''E'',7'<nowiki/>''R'',11'''R''.<ref name=A/> Tämä on isomeereistä vitamiinitoimintoisin. Muita stereoisomeerejä ja läheisiä johdannaisia sanotaan fyllokinoneiksi.<ref name=D/>
Tietyt [[menakinonit]] ovat K-vitamiineja. Niitä on luonnossa. Kussakin ketjun isopreenin metyylin kohdalla on kaksoissidos ja ketjun pituutta symboloi MKn, jossa n on isopreenien lukumäärä ketjussa. Luonnon menakinoneissa isopreenejä on usein 4–13.<ref name=A/> Menakinoneja yleisesti<ref name=B>Combs, s.
{{Monta kuvaa
|tasaus=left
Rivi 319 ⟶ 312:
==Aiheesta muualla ==
*[https://fineli.fi/fineli/fi/ravintotekijat/2274 Fineli: K-vitamiinin lähteet ruoka-aineissa]
*[https://lpi.oregonstate.edu/mic/vitamins/vitamin-K Linus Pauling Institute: Vitamin K] {{en}}
| |||