Ero sivun ”Alustatalous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Yksittäisen konsulttiyrityksen sijaan muutettu muotoon "Useat konsulttiyritykset". Poistettu linkki mainossivuun, jolta voisi tilata kyseisen yrityksen kanvaasikokoelman. Ko. lomakesivu ei muun muassa anna aiheesta lukijalle syventävää lisätietoa, eikä toimi täten hyödyllisenä viitteenä esitetylle sisällölle. |
Työneuvosto linjasi vuonna 2020, että ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivätkä yrittäjiä |
||
Rivi 6:
Alustataloudessa arvonluonnissa on väitetty siirryttävän perinteisen arvoketjujen optimoinnista ja ohjailusta organisaatioiden ja toimialojen rajat ylittävien alustaekosysteemien luomiseen. Alustatalous kuvaa markkinaa, jossa digitaalisiin alustoihin nojaava liiketoiminta on saavuttanut merkittävän tai määräävän markkina-aseman.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.alustatalous.fi|nimeke=www.alustatalous.fi|julkaisu=www.alustatalous.fi|viitattu=2018-03-24|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Alustatalouteen kuuluu taipumus kohti [[monopoli]]a, sillä tietyn koon saavuttaneesta alustasta tulee dominoiva. Esimerkkejä tällaisista ovat [[Google]] hakukoneissa, [[Facebook]] sosiaalisissa verkostoissa, [[Twitter]] mikrobloggaamisessa, [[Netflix]] elokuvien suoratoistossa, [[YouTube]] videoiden jakamisessa ja [[Spotify]] musiikissa.<ref>https://finance.yahoo.com/news/why-uber-business-model-might-come-undone-after-ipo-220646717.html</ref> Alustan taipumusta kohti monopolia selitetään [[Verkostovaikutus|verkostovaikutuksilla]]: mitä useampi käyttää alustaa, sitä arvokkaammaksi alusta muodostuu kaikille. Tästä seuraa itseään voimistava menestys, ja kilpailijoiden on käytännössä mahdotonta tehdä lovea alustan saavuttamaan asemaan.<ref name="srnicek" />
Srnicekin mukaan datan keräämiseen perustuminen saa alustatalouden toimijat kasvattamaan datan keruuta. Srnicekin ennustuksen mukaan eri alustat tulevat tulevaisuudessa kilpailemaan keskenään sen kautta mistä ne saavat kerättyä lisää dataa.<ref name="srnicek" /> Johannes Koposen mukaan alustatalouden toimijat ovat hyötyneet siitä että niiden hyödyntämä avainresurssi, data, on niukka resurssi. Data ei kuitenkaan välttämättä tule jatkossa olemaan niukka resurssi.<ref>https://www.demoshelsinki.fi/en/2018/03/26/fall-platform-business-model/</ref>
Alustatalouden on tulkittu olevan Suomessakin keskeinen kilpailukykytekijä kansainvälisessä liiketoiminnassa tulevaisuudessa ja asiaa käsitellään esimerkiksi Business Finlandin oppaassa alustatalouden tiekartasto.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.businessfinland.fi/globalassets/julkaisut/alustatalouden_tiekartasto_web_x.pdf|nimeke=Alustatalouden tiekartasto|tekijä=Business Finland|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Useat konsulttiyritykset ovat myös luoneet suunnittelutyökaluja, joiden avulla voi mallintaa istuvuutta yritykseen omaan liiketoimintaan. Työneuvosto linjasi vuonna 2020, että ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivätkä yrittäjiä.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-11731505 Wolt ja Foodora laajenevat vauhdilla kaupan puolelle – Lähettibisnes tekee uusia aluevaltauksia, mutta työntekijöiden asema ei ole muuttunut] Yle, 2021</ref>
==Katso myös==
| |||