Ero sivun ”Koggi” versioiden välillä

533 merkkiä lisätty ,  5 kuukautta sitten
p
pieni lisäys
p (pisteet viitteisiin)
p (pieni lisäys)
 
'''Koggi''' eli yleisesti myös '''hansalaiva''' oli 1200-luvulla [[Hansaliitto|Hansan]] käyttöön ottama [[purjealus]]tyyppi, joka oli suunniteltu [[Itämeri|Itämeren]] rahtiliikenteeseen. Syvällä uiva ja tasapohjainen alustyyppi pystyi kuljettamaan entistä suurempia tavaramääriä edeltäjiään turvallisemmin. Ensimmäinen tunnettu maininta koggista on vuodelta 948. Laivatyyppi on mahdollisesti kehitetty Friisinmaalla.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Koggi toi vaurautta hansaliittoon|Julkaisu = Tieteen kuvalehti: historia| Ajankohta = 2012| Numero = 13| Sivut = 58–63|Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier Publications International AS| Tunniste = ISSN 0806-5209}}</ref>
 
Mahdollisesti viikinkien [[knarri]]-laivatyypistä vaikutteita saanut limisaumainen koggi oli yleensä noin 20–27 metriä pitkä ja pystyi kuljettamaan noin 100–200 tonnia rahtia.<ref name="KT2012_62">Koggi toi vaurautta hansaliittoon, 2012, s. 62.</ref> Vielä ennen 1000-lukua rahtia mahtui merialuksiin muutama kymmenen tonnia, joten alusten koon kasvu oli merkittävää ja mahdollisti pienemmät kuljetuskustannukset per yksikkö.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Johan Söderberg | Nimeke = Maailman taloushistoria &ndash; Esiteollinen aika| Vuosi = 2017| Luku = | Sivu = 310| Selite = | Julkaisupaikka = Tampere| Julkaisija = Vastapaino| Suomentaja = Paula Autio| Tunniste = | Isbn = 978-951-768-379-1| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.1.2021 | Kieli = }}</ref> Miehistö koostui 15–20 miehestä. Aluksessa oli yleensä yksi tai kaksi (harvemmin kolme) raakatakiloitua mastoa. 1200-luvun lopulta lähtien perään saatettiin lisätä ohjauksen helpottamiseksi latinalaistakiloitu mesaanimasto. Jokaisessa mastossa oli yleensä yksi tai korkeintaan kaksi raakapurjetta. Perässä ja keulassa oli korkeat, ampuma-asemia tarjoavat kastellit.<ref name=KT2012_62 /> Raakatakilan ja runkomuodon vuoksi koggit purjehtivat useimmiten vain myötätuuleen, sillä luoviminen oli hankalaa. Nimitys koggi kuvaa aluksen runkotyyppiä eikä takilaa, kuten myöhempinä aikoina oli tapana. Purjeet oli yleensä parkittu lahoamisen estämiseksi. Tämän vuoksi purjeet olivat väriltään punertavia, mutta myös täysin mustia sekä puna-valko- että vihreä-valkoraitaisia purjeita mainitaan tuon ajan käsikirjoituksissa.
 
Käyttökautensa lopulla 1380-luvulla mainitaan koggeissa jo olleen aseistuksena [[kanuuna|kanuunoita]].<ref>Koggi toi vaurautta hansaliittoon, 2012, s. 63.</ref>