Ero sivun ”Jugend” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Jugendgalleria: Horta ja Guimard |
Täydennystä lähteen perusteella |
||
Rivi 2:
'''Jugend''' ({{k-de|Jugend}} 'nuoruus') eli '''art nouveau''' ({{k-fr|art nouveau}} 'uusi taide') on [[Taide|taiteen]] [[tyyli]]suuntaus, joka vallitsi [[Eurooppa|Euroopassa]] noin vuosina [[1890]]–[[1910]]. Jugend oli reaktio [[Kertaustyylit|kertaustyyleille]], ja se kehitti toisaalta omaperäisen ja koristeellisen muotokielen, toisaalta yksinkertaisen rationalismin, joka ennakoi [[funktionalismi]]a. Tyyli juontui 1880-luvun [[symbolismi]]sta, ja sen aiheissa sekä ornamentiikassa yhdistyivät viehkeä romantiikka ja mielikuvituksellinen dynaamisuus. Sille oli tyypillistä eri taiteenalojen välisten rajojen hävittäminen niin että ihmisen koko elinympäristö tuli taiteilijan ulottuville. Erityisesti jugend vaikutti [[arkkitehtuuri]]ssa, [[muotoilu]]ssa, [[sisustus]]suunnittelussa ja [[juliste]]taiteessa.<ref name="suomen-ja-maailman-taide">Kämäräinen 1986, s. 100</ref><ref name="perustieto">Rantala 1993, s. 338</ref> Jugend on näkyvästi esillä monissa Euroopan kaupungeissa, kuten [[Budapestin arkkitehtuuri]]ssa.
Jugendissa/Art nouveaussa pyrittiin irrottautumaan aikaisemmista tyyleistä, mutta eri maissa sen muotokieleen sekoittui piirteitä kansallisista kulttuureista ja menneistä tyylikausista (esim. Ranskassa [[Rokokoo|rokokoosta]] ja Skotlannissa [[Kelttiläinen taide|kelttiläisestä taiteesta]]). Lisäksi tyylin vaikuttivat [[William Morris]] ja [[Arts and Crafts]] -liike, [[Japanin taide]] sekä yleisesti ottaen luonto. Jugendin tai art nouveaun tärkein merkitys on siinä, että sen myötä irrottauduttiin viimein kokonaisvaltaisesti [[Antiikki|antiikin]] perinteestä. Arkkitehtuurissa se toimi välittäjänä siirryttäessä historismista [[modernismi|modernismiin]]. [[Taideteollisuus|Taideteollisuudessa]] art nouveaulla oli puolestaan vaikutusta muun muassa [[Art deco|art decon]] syntyyn.<ref name="jy-koppa">{{Verkkoviite | Osoite = https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/taidehistorian-aikajana/modernismi/1800-luvun-modernismi/art%20nouveau%20ja%20jugend | Nimeke = Art nouveau ja jugend | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Jyväskylän yliopisto, taidehistorian aikajana | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Jyväskylän yliopisto | Viitattu = 12.1.2021 | Kieli = }}</ref>
Tyylisuuntaa on kutsuttu eri nimillä eri puolilla Eurooppaa eri aikoina. Anglosaksisissa ja ranskankielisissä maissa se tunnetaan ''art nouveauna'', [[Italia]]ssa sen nimitys on ''Stile Liberty'' ja [[Katalonia]]ssa ''modernisme'' ja venäjäksi se on моде́рн (modern). [[Itävalta|Itävallassa]], [[Unkari]]ssa, [[Puola]]ssa ja [[Tšekki|Tšekissä]] sitä kutsutaan ''[[sesessionistit|sesessionismiksi]]''. Britanniassa käytettiin myös nimitystä ''Decorative Style''<ref name="itkonen">Itkonen 2015, s. 32</ref> ja Skotlannissa lisäksi nimitystä ''Glasgow Style''<ref>Björkman 2019, s. 15</ref>.[[Suomi|Suomessa]] ja muissa [[Pohjoismaat|Pohjoismaissa]] on yleisesti käytössä jugend-sana, koska arkkitehtuuri- ja muotoiluyhteydet suuntautuivat paljolti [[Saksa]]an, jossa tyylisuunta sai nimensä müncheniläisen Die Jugend -aikakauslehden mukaan<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Typically Munich! | Vuosi = 2010 | Julkaisija = Münchenin kaupunginmuseo | Viitattu = 2.2.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="suomen-ja-maailman-taide" />. Nykyisin käytetään toisinaan ''art nouveauta'' tai molempia käsitteitä yhdessä.<ref>[http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana/modernismi/1800-luvun-modernismi/art%20nouveau%20ja%20jugend Antti Vallius, Art nouveau/jugend], Aikajana, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 10.11.2008.</ref><ref>[http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?353091 Kansallismuseossa art nouveau -kiertonäyttely], MTV3 - STT 4.3.2005. Viitattu 10.11.2008.</ref><ref name="perustieto" />▼
Jugendille ominaisia tyylipiirteitä olivat rikas ornamentiikka, dynaaminen liike, aaltoilevat viivat ja sulavat, mutta usein epäsymmetriset linjat. Ornamentiikka koostui lähinnä orgaanisuutta ja kasvua esittävistä muodoista. Kasviaiheistoa ei kuitenkaan esitetty naturalistisen jäljittelevästi, vaan tyylitellen ja abstrahoiden. Taideteollisten esineiden toteutus oli käsityöläismäistä, mutta samalla prosessiin yhdistyi myös kiinnostus uuteen teknologiaan.<ref name="jy-koppa" />
Tyylisuuntaa on kutsuttu eri nimillä eri puolilla Eurooppaa eri aikoina. Anglosaksisissa ja ranskankielisissä maissa se tunnetaan ''art nouveauna'', [[Italia]]ssa sen nimitys on ''Stile Liberty'' ja [[Katalonia]]ssa ''modernisme'' ja venäjäksi se on моде́рн (modern). [[Itävalta|Itävallassa]], [[Unkari]]ssa, [[Puola]]ssa ja [[Tšekki|Tšekissä]] sitä kutsutaan ''[[sesessionistit|sesessionismiksi]]''. Britanniassa käytettiin myös nimitystä ''Decorative Style''<ref name="itkonen">Itkonen 2015, s. 32</ref> ja Skotlannissa lisäksi nimitystä ''Glasgow Style''<ref>Björkman 2019, s. 15</ref> sekä Yhdysvalloissa
▲
== Aaltoileva epäsymmetria ==
| |||