Ero sivun ”Jakokunta” versioiden välillä

155 merkkiä lisätty ,  2 kuukautta sitten
viitteen muotoilu + w
(parannettu, wl, lähde?)
(viitteen muotoilu + w)
 
{{Tämä artikkeli|kertoo jakokunnasta maanomistushistoriallisena käsitteenä. Matematiikan käsitteestä katso [[Jakokunta (algebra)]].}}
'''Jakokunta''' ({{K-sv|Skifteslag}}) on kaikki saman jakotoimituksen, esimerkiksi [[isojako|isonjaon]] tai [[Uusjako|uusjaon]], alaiset [[maakirjatalo|talot]] ja [[tilus|tilukset]].<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Nykysuomen sanakirja osa| 2,Selite s.= 7.Hakusana jakokunta | Julkaisupaikka = Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija = WSOY 1962| Vuosi = 1951–1961}}</ref><ref>Arvo Vitikainen, [http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:jakokunta Jakokunta,] Tieteen termipankki</ref> Se on omistusyhteisö, jolla on pysyvät rajat naapurijakokuntiin. Samaan jakokuntaan kuuluvilla taloilla oli yhteinen [[yhteismetsä|metsä]] ja yhteinen [[Yhteisvedet|kalavesi]]. Usein jakokunnan alue oli sama kuin kylän alue, mutta myös monikyläinen jakokunta on mahdollinen. Varsinais-Suomen itäosassa eli niin sanotussa Etelä-Suomessa oli isojakojen aikaan 670 jakokuntaa, joista 468 oli yksikyläisiä. Kolmessatoista jakokunnassa oli vähintään kymmenen kylää. Tavallisesti monikyläinen jakokunta syntyi siten, että osa rajoiltaan vakiintuneen emäkylän asukkaista ryhtyi uudisraivaamaan kylän [[takamaa (historia)|takamaita]]. He perustivat sinne taloja, jotka muodostivat raivioistaan aitauslohkon. [[Maanlaki|Maanlait]] nimittivät tällaisia muodostumia ''[[siirtokylä|siirtokyliksi'']]. Lainsuomentajat käyttivät niistä myös nimityksiä ulosaidattu kylä, ulostekokylä ja uusikylä. Varhemmin siirtokylien talonpojilla ei ollut yhteismetsään samoja oikeuksia kuin emäkylän asukkailla. Oikeastaan pitäisi puhua jakokunnan metsästä ja jakokunnan rajoista, mutta yksinkertaisuuden vuoksi usein puhutaan kylänmetsästä.<ref name="Jutikkala 4">Jutikkala s. 51.</ref>
 
Jakokunta on pohjoismaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa vanha [[maaseutu|maaseudun]] organisaatiomuoto, joka liittyy [[niitty]]jen ja [[metsä|metsien]] yhteiskäyttöön. Jakokunnan jäsenillä on käyttöoikeus tiettyyn alueeseen. Yhdessä [[pitäjä]]ssä oli tyypillisesti monta jakokuntaa. Jakokuntien uskotaan syntyneen viimeistään [[keskiaika|keskiajalla]]. Ne saattavat jollakin tapaa palautua jo [[rautakausi|rautakaudella]] olemassa olleisiin nautinta-alueiden rajoihin.{{Lähde}}
5 588

muokkausta