Ero sivun ”Raja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Keskustelusivua luettuani lisään tähän tarkemmin, mitä Facta määritelmällään tarkoittaa. |
→Luonnollinen raja: lisätään kirjasta vaihtelun vuoksi esimerkki joka ei koske valtionrajaa |
||
Rivi 27:
Luonnollinen rajalinja [[Rajamerkki|merkitään]] avomaalla usein pylväin, kivin tai sementistä tehdyin merkein. Suurella järvellä raja voidaan merkitä kelluvin poijuin, mutta pienillä järvillä ja joilla rajaa ei yleensä merkitä.<ref name=crooker-105 />
Jokirajoja on maailman valtionrajoista 23 prosenttia, osavaltion- ja maakuntarajoista 17 prosenttia ja kuntarajoista 12 prosenttia. Jokirajojen yleisyys korreloi alueen [[siirtomaa]]historian kanssa: Etelä-Amerikan valtionrajoista jokirajoja on lähes puolet mutta Aasian valtionrajoista vain 16 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://earthobservatory.nasa.gov/images/147238/when-rivers-are-borders | Nimeke = When Rivers are Borders | Tekijä = | Ajankohta = 2020 | Julkaisu = Earth Observatory | Julkaisija = Nasa | Viitattu = 9.1.2021 }}</ref> Useimmat jokirajat kulkevat keskellä virtaa, mutta jotkin toisella rannalla. Sama pätee järvirajoihin, kuten Yhdysvaltain ja Kanadan välisten järvien kautta kulkevaan valtionrajaan. Jokirajojen ongelma on se, että joet vaihtavat joskus uomaansa. Tämä on aiheuttanut ongelmia rajanvetoon esimerkiksi Yhdysvaltain osavaltiorajoja muodostavalla [[Mississippi (joki)|Mississippijoella]] sekä [[Rio Grande]]lla [[Meksikon ja Yhdysvaltain raja|Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla]], mutta myös monessa muussakin paikassa eri puolilla maailmaa.<ref name=crooker-105 />
Vuoristorajat vedetään joskus korkeimpien huippujen kautta, joskus valuma-alueen rajojen mukaisesti ja joskus laaksonpohjien kautta. Tällaiset rajat ovat joskus jakaneet yhden kansan kahdelle puolen rajaa, kuten [[Tiroli]]n saksankielisen väestön ensimmäisen maailmansodan jälkeen sekä [[Karpaatit|Karpaattien]] asukkaat [[Puola]]n ja [[Tšekkoslovakia]]n välille. [[Argentiina]]n ja Chilen kiistely vuoristorajoistaan johti maat sodan partaalle 1800-luvulla.<ref name=crooker-105 />
| |||