Ero sivun ”Raja” versioiden välillä

66 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
w
(TA)
(w)
Valtiot ovat historian aikana usein vetäneet rajansa luonnolisiin luonnonesteisiin, jotta niitä olisi helppo puolustaa. Tämä tarve on nykyaikana vähentynyt sotateknologian kehityksen vuoksi. Ainoastaan karut ja korkeat vuoristoseudut toimivat enää tehokkaana esteenä. Luonnolliset rajat ovat kuitenkin säilyneet historiallisista syistä, ja niistä on edelleen hyötyä salakuljetuksen ja laittoman maahanmuuton hillitsemisessä.<ref name=crooker-105 />
 
Luonnollinen rajalinja [[Rajamerkki|merkitään]] avomaalla usein pylväin, kivin tai sementistä tehdyin merkein. Suurella järvellä raja voidaan merkitä kelluvin poijuin, mutta pienillä järvillä ja joilla rajaa ei yleensä merkitä.<ref name=crooker-105 />
 
Noin yksi viidesosa maailman poliittista rajoista on jokirajoja. Useimmat jokirajat kulkevat keskellä virtaa, mutta jotkin toisella rannalla. Sama pätee järvirajoihin, kuten Yhdysvaltain ja Kanadan välisten järvien kautta kulkevaan valtionrajaan. Jokirajojen ongelma on se, että joet vaihtavat joskus uomaansa. Tämä on aiheuttanut ongelmia rajanvetoon esimerkiksi [[Rio Grande]]lla [[Meksikon ja Yhdysvaltain raja|Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla]], mutta myös monessa muussakin paikassa eri puolilla maailmaa.<ref name=crooker-105 />
==Rajaesteet==
{{pääartikkeli|[[Rajaeste]]}}
Valtionrajalle on usein pystytetty rajaeste, kuten aita tai tarkastuspiste. Ystävällismielisten naapurivaltioiden rajoilla ei joskus ole minkäänlaisia esteitä, jos kumpikaan ei pidä rajanylittäjiä uhkana itselleen. Jotkin poliittiset rajat eivät näy maastossa millään tavalla, vaan ne ovat vain viivoja kartalla. Tällainen on esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kanadan välinen raja.<ref name=wilson /> [[Rajanylityspaikka]] voi olla merkitty kyltillä.
 
==Lähteet==
79 216

muokkausta