Ero sivun ”Raja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Savir siirsi sivun Raja uudelle nimelle Raja (täsmennyssivu): teen kohta tämän sanan päämerkitykselle oman artikkelinsa Merkkaus: Uusi ohjaussivu |
Ak: Poistettu ohjaus sivulle Raja (täsmennyssivu) Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
'''Raja''' on maastossa tai kartassa oleva linja, joka erottaa erilaisia hallinnollisia tai omistusoikeuteen perustuvia maa- ja vesialueita.<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|raja}}</ref> Rajojen avulla kansat ja ihmiset rajataan saman hallinnon alle.<ref name=wilson>Wilson 2005, s. 109–111.</ref> Rajoja ovat esimerkiksi [[valtionraja]]t ja valtioiden liittoumien rajat, kuntien ja kaupunkien rajat sekä [[äänestysalue]]iden rajat.<ref name=wilson />
Rajat ovat keinotekoisia, mutta ne voivat olla luonnollisia tai poliittisia. Luonnolliset rajat perustuvat luonnon piirteisiin, ja ne kulkevat esimerkiksi jokien, järvien, merien tai vuoristojen kautta, tai kahden erityyppisen alueen välissä. Poliittiset rajat vedetään luonnonmuodoista välittämättä, ja joskus ne voidaan nähdä vain viivoina kartalla.
Maailma koostuu nykyisin itsenäisistä valtioista, joilla on ulkorajat. Valtionrajat eivät ole vakaita, vaan ne ovat historian aikana muuttuneet hyvin usein yhteisillä sopimuksilla tai väkisin. Nykyaikana valtionrajojen merkitys on vähentynyt aiemmasta.<ref name=wilson />
Rajanveto voi aiheuttaa etnisiä konflikteja silloin, kun raja jakaa jonkin ryhmän kahteen valtioon, tai kun raja sulkee sisäänsä useita etnisiä ryhmiä.<ref name=wilson />
==Poliittinen raja==
Poliittinen raja ei välttämättä noudata maaston luonnollisia piirteitä. Geometriset poliittiset rajat on vedetty suorina linjoina tai kaarina.<ref name=crooker-105>Crooker 2005, s. 105–109.</ref>
==Luonnollinen raja==
Luonnollinen raja noudattaa maaston luonnollisia piirteitä. Yhdentyyppisiä luonnollisia rajoja ovat joen, järven tai vuoriketjun mukaiset rajat. Tällainen luonnollinen raja on sikäli looginen valinta rajaksi, että se erottuu maastosta selkeästi ja toimii usein ihmisten liikkumisen ja vuorovaikutuksen esteenä.<ref name=crooker-105 />
Toisentyyppinen luonnollinen raja erottaa kahta erilaista luonnon aluetta kuten pinnanmuotoa, ilmastoa, kasvillisuusvyöhykettä tai ekosysteemiä. Tällainen raja on usein luonnossa vaikeasti havaittava vaiheittainen siirtymävyöhyke, kuten tasangon nouseminen vuoristoksi.<ref name=crooker-105 />
Rajat kulkevat joskus luonnollisen harvaan asutetun rajaseudun poikki, kuten autiomaassa, suolla, metsässä, vuoristossa tai merellä.<ref name=crooker-105 />
[[Chile]] on eräs esimerkki valtiosta, joka syntyi luonnollisten rajojen sisään. Sen länsipuolella on [[Tyynimeri]], idässä korkea [[Andit|Andien vuoristo]], pohjoisessa [[Atacama|Atacaman aavikko]] ja etelässä kylmiä seutuja.<ref name=crooker-105 />
Valtiot ovat historian aikana usein vetäneet rajansa luonnolisiin luonnonesteisiin, jotta niitä olisi helppo puolustaa. Tämä tarve on nykyaikana vähentynyt sotateknologian kehityksen vuoksi. Ainoastaan karut ja korkeat vuoristoseudut toimivat enää tehokkaana esteenä. Luonnolliset rajat ovat kuitenkin säilyneet historiallisista syistä, ja niistä on edelleen hyötyä salakuljetuksen ja laittoman maahanmuuton hillitsemisessä.<ref name=crooker-105 />
Luonnollinen rajalinja merkitään avomaalla usein pylväin, kivin tai sementistä tehdyin merkein. Suurella järvellä raja voidaan merkitä kelluvin poijuin, mutta pienillä järvillä ja joilla rajaa ei yleensä merkitä.<ref name=crooker-105 />
Noin yksi viidesosa maailman poliittista rajoista on jokirajoja. Useimmat jokirajat kulkevat keskellä virtaa, mutta jotkin toisella rannalla. Sama pätee järvirajoihin, kuten Yhdysvaltain ja Kanadan välisten järvien kautta kulkevaan valtionrajaan. Jokirajojen ongelma on se, että joet vaihtavat joskus uomaansa. Tämä on aiheuttanut ongelmia rajanvetoon esimerkiksi [[Rio Grande]]lla [[Meksikon ja Yhdysvaltain raja|Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla]], mutta myös monessa muussakin paikassa eri puolilla maailmaa.<ref name=crooker-105 />
Vuoristorajat vedetään joskus korkeimpien huippujen kautta, joskus valuma-alueen rajojen mukaisesti ja joskus laaksonpohjien kautta. Tällaiset rajat ovat joskus jakaneet yhden kansan kahdelle puolen rajaa, kuten [[Tiroli]]n saksankielisen väestön ensimmäisen maailmansodan jälkeen sekä [[Karpaatit|Karpaattien]] asukkaat [[Puola]]n ja [[Tšekkoslovakia]]n välille. [[Argentiina]]n ja Chilen kiistely vuoristorajoistaan johti maat sodan partaalle 1800-luvulla.<ref name=crooker-105 />
Valtamerien omistukseen alettiin kiinnittää huomiota 1600-luvulla valtameripurjehduksen kehittymisen seurauksena. [[Iso Britannia|Britannia]] määritteli omat [[Aluevesi|aluevetensä]] vuonna 1672 tykinkantaman päähän li noin 5,6 kilometrin eli kolmen [[merimaili]]n päähän. Hollannin korkein oikeus määräsi vuonna 1703 tämän etäisyyden kaikkien aluevesien rajaksi. [[Kansainliitto]] virallisti kolmen merimailin rajan vuonna 1930. [[Yhdistyneet kansakunnat]] laajensi vuonna 1982 rannikkovaltioiden aluevesirajoja 12 merimailin eli 22 kilometrin laajuisiksi. Jotkin valtiot, kuten [[Peru]], [[Ecuador]], [[Somalia]] ja [[Filippiinit]], vaativat siitä huolimatta itselleen jopa 200 merimailin aluevesirajoja.<ref name=crooker-105 />
==Rajaesteet==
{{pääartikkeli|[[Rajaeste]]}}
Valtionrajalle on usein pystytetty rajaeste, kuten aita tai tarkastuspiste. Ystävällismielisten naapurivaltioiden rajoilla ei joskus ole minkäänlaisia esteitä, jos kumpikaan ei pidä rajanylittäjiä uhkana itselleen. Jotkin poliittiset rajat eivät näy maastossa millään tavalla, vaan ne ovat vain viivoja kartalla. Tällainen on esimerkiksi Yhdysvaltain ja Kanadan välinen raja.<ref name=wilson />
==Lähteet==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Crooker, Richard A. & Wilson, Amy ym. (toim. McColl, R. W.) | Nimeke = Encyclopedia of World Geography | Vuosi = 2005 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Facts on File | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 0-8160-5786-9}}
===Viitteet===
{{viitteet}}
[[Luokka:Rajat|*]]
| |||