Ero sivun ”Yleisradiotoiminta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
siirretty pätkä artikkelista DX-kuuntelu, pääosin lähteetöntä tosin |
|||
Rivi 168:
|{{Thaimaa}}
|}
== Yleisradioaaltoalueita ==
{{Lähde}}
===Pitkät aallot===
[[Yleisradiolähetysten pitkät aallot|Pitkiksi aalloiksi]] kutsutaan yleisradiolähetysten aaltoja 153 kHz:sta 271 kHz:iin. Kansainvälisen sopimuksen mukaan taajuusalue voisi olla 148,5 kHz - 283,5 kHz. Euroopassa pitkien ja keskipitkien aaltojen kanavien väli on 9 kHz, mutta Pohjois-Amerikassa toisella radioalueella se on 10 kHz. Tämä kanavaväliero on valittavissa monissa [[maailmanradio]]issa liukukytkimestä. Englanniksi ne ovat ''long waves'', mistä seuraa niiden lyhenne LW [[yleisradiovastaanotin|yleisradiovastaanottimien]] valinta-asteikoissa.
*153 kHz [[Radio România Antena Satelor]] {{ROM}}
*162 kHz [[Télédiffusion de France]] {{FRA}}
*164 kHz [[Mongolian National Broadcaster]]
*171 kHz [[Radio Méditerranée Internationale]]
*180 kHz
*189 kHz [[Ríkisútvarpið]]-1 ja [[Ríkisútvarpið]]-2
*198 kHz [[BBC Radio 4]]
*207 kHz
*209 kHz [[Mongolian National Broadcaster]]
*216 kHz
*225 kHz [[Radio Poland]] {{POL}}
*227 kHz [[Mongolian National Broadcaster]]
*234 kHz [[RTL]]
*243 kHz [[DR]] P1
*252 kHz [[Entreprise nationale de radiodiffusion sonore]], Chaîne-3, {{ALG}} ja [[RTÉ Radio 1]] {{IRL}}
*261 kHz
*270 kHz [[Český rozhlas]]
*279 kHz
===Keskipitkät aallot===
[[Keskipitkät aallot|Keskipitkiksi aalloiksi]] kutsutaan yleisradiolähetysten aaltoja 531 kHz:sta 1611 kHz:iin. Englanniksi ne ovat ''medium waves'', mistä seuraa niiden lyhenne MW [[yleisradiovastaanotin|yleisradiovastaanottimien]] valinta-asteikoissa.
{| class="wikitable"
|-
|[[522 kHz|522]]
|[[531 kHz|531]]
|[[540 kHz|540]]
|[[549 kHz|549]]
|[[558 kHz|558]]
|[[567 kHz|567]]
|[[576 kHz|576]]
|[[585 kHz|585]]
|[[594 kHz|594]]
|[[603 kHz|603]]
|[[612 kHz|612]]
|[[621 kHz|621]]
|[[630 kHz|630]]
|[[639 kHz|639]]
|[[648 kHz|648]]
|[[657 kHz|657]]
|[[666 kHz|666]]
|[[675 kHz|675]]
|[[684 kHz|684]]
|[[693 kHz|621]]
|[[702 kHz|702]]
|[[711 kHz|711]]
|[[720 kHz|720]]
|[[729 kHz|729]]
|[[738 kHz|666]]
|[[747 kHz|747]]
|[[756 kHz|756]]
|-
|[[774 kHz|774]]
|[[783 kHz|783]]
|[[792 kHz|792]]
|[[801 kHz|801]]
|[[810 kHz|810]]
|[[819 kHz|819]]
|[[828 Hz|828]]
|[[837 kHz|837]]
|[[846 kHz|846]]
|[[855 kHz|855]]
|[[864 kHz|864]]
|[[873 kHz|871]]
|[[882 Hz|882]]
|[[891 kHz|891]]
|[[900 kHz|900]]
|[[909 kHz|909]]
|[[918 kHz|918]]
|[[927 kHz|927]]
|[[936 kHz|936]]
|[[945 kHz|945]]
|[[954 kHz|954]]
|[[963 kHz|963]]
|[[972 kHz|972]]
|[[981 kHz|981]]
|[[990 kHz|990]]
|[[999 kHz|999]]
|[[1008 kHz|1008]]
|-
|[[1017 kHz|1017]]
|[[1026 kHz|1026]]
|[[1035 kHz|1035]]
|[[1044 kHz|1044]]
|[[1053 kHz|1053]]
|[[1062 kHz|1062]]
|[[1071 kHz|1071]]
|[[1080 kHz|1080]]
|[[1089 kHz|1089]]
|[[1098 kHz|1098]]
|[[1107 kHz|1107]]
|[[1116 kHz|1116]]
|[[1125 kHz|1125]]
|[[1134 kHz|1134]]
|[[1143 kHz|1143]]
|[[1152 kHz|1152]]
|[[1161 kHz|1161]]
|[[1170 kHz|1170]]
|[[1179 kHz|1179]]
|[[1188 kHz|1188]]
|[[1197 kHz|1197]]
|[[1188 kHz|1188]]
|[[1197 kHz|1197]]
|[[1206 kHz|1206]]
|[[1215 kHz|1215]]
|[[1224 kHz|1224]]
|[[1233 kHz|1233]]
|-
|[[1242 kHz|1242]]
|[[1251 kHz|1251]]
|[[1260 kHz|1260]]
|[[1269 kHz|1269]]
|[[1278 kHz|1278]]
|[[1287 kHz|1287]]
|[[1296 kHz|1296]]
|[[1305 kHz|1305]]
|[[1314 kHz|1314]]
| [[1323 kHz|1323]]
| [[1332 kHz|1332]]
| [[1341 kHz|1341]]
| [[1350 kHz|1350]]
| [[1359 kHz|1359]]
| [[1368 kHz|1368]]
| [[1377 kHz|1377]]
| [[1386 kHz|1386]]
| [[1395 kHz|1395]]
| [[1404 kHz|1404]]
| [[1413 kHz|1413]]
| [[1422 kHz|1422]]
| [[1431 kHz|1431]]
| [[1440 kHz|1440]]
| [[1449 kHz|1449]]
| [[1458 kHz|1458]]
| [[1467 kHz|1467]]
| [[1476 kHz|1476]]
|-
| [[1485 kHz|1485]]
| [[1494 kHz|1494]]
| [[1503 kHz|1503]]
| [[1512 kHz|1512]]
| [[1521 kHz|1521]]
| [[1530 kHz|1530]]
| [[1539 kHz|1539]]
| [[1548 kHz|1548]]
| [[1557 kHz|1557]]
| [[1566 kHz|1566]]
| [[1575 kHz|1575]]
| [[1584 kHz|1584]]
| [[1593 kHz|1953]]
| [[1602 kHz|1602]]
| [[1611 kHz|1611]]
| [[1620 kHz|1620]]
| [[1629 kHz|1629]]
| [[1638 kHz|1638]]
| [[1647 kHz|1647]]
| [[1656 kHz|1656]]
| [[1665 kHz|1665]]
| [[1674 kHz|1674]]
| [[1683 kHz|1683]]
| [[1692 kHz|1692]]
| [[1701 kHz|1701]]
| [[1710 kHz|1710]]
| [[1719 kHz|1719]]
|}
===Lyhyet aallot===
Lyhyiksi aalloiksi kutsutaan yleisradiolähetysten aaltoja 2300 kHz:sta 26100 kHz:iin. Englanniksi ne ovat ''short waves'', mistä seuraa niiden lyhenne SW [[yleisradiovastaanotin|yleisradiovastaanottimien]] valinta-asteikoissa.
Radiolähettämiseen ja vastaanottamiseen ne olivat lyhyitä aaltoja yleisradiotoiminnan alkuaikojen 1920-luvulla ja vielä 1930-luvullakin, jolloin niiden käyttämiseksi pitkien ja keskipitkien aaltojen ohella tehtiin paljon kokeita ja kehitystyötä.
Yleisradiolähetysten keskipitkät aallot ja lyhyet aallot alkoivat osaksi korvautua kotimaanyhteyksissä monissa maissa vain noin 50 km kantavilla [[ultralyhyet aallot|ultralyhyillä aalloilla]], joiden modulaatioina ei käytetty [[amplitudimodulaatio|laajuusmodulaatiota]], amplitudimodulaatiota, vaan [[taajuusmodulaatio]]ta, frekvenssimodulaatiota.
====Tropiikkiaallot====
Puhekieliessä ja vapaamuotoisessa kirjallisessa esityksessä kaikkein pisimpiä lyhyitä aaltoja kutsutaan tropiikkiaalloiksi, koska mm. eteläamerikkalaiset yleisradiolähetykset saattoivat ja saattavat kuulua niillä myös Eurooppaan saakka ''[[tropiikista]]''.
* SW lyhyet aallot 2 300 kHz–26 100 kHz (short waves)
**[[sadankahdenkymmenen metrin pituiset radioaallot|120 metrin aaltoalue]] 2 300 kHz–2 495 kHz tropiikkiaaltoalue
** [[yhdeksänkymmenen metrin pituiset radioaallot|90 metrin aaltoalue]] 3 200 kHz–3 400 kHz tropiikkiaaltoalue
** [[seitsemänkymmenenviiden metrin pituiset radioaallot|75 metrin aaltoalue]] 3 900 kHz–4 000 kHz tropiikkiaaltoalue
** [[kuudenkymmenen metrin pituiset radioaallot|60 metrin aaltoalue]] 4 750 kHz–5 060 kHz tropiikkiaaltoalue
====Muut lyhyet aallot====
** [[neljänkymmenenyhdeksän metrin pituiset radioaallot|49 metrin aaltoalue]] 5 900 kHz–6 200 kHz
** [[neljänkymmenenyhden metrin pituiset radioaallot|41 metrin aaltoalue]] 7 200 kHz–7 450 kHz
** [[kolmenkymmenenyhden metrin pituiset radioaallot|31 metrin aaltoalue]] 9 400 kHz–9 900 kHz
** [[kahdenkymmenenviiden metrin pituiset radioaallot|25 metrin aaltoalue]] 11 600 kHz–12 100 kHz
** [[yhdeksänkymmenenkahden metrin pituiset radioaallot|22 metrin aaltoalue]] 13 570 kHz–13 870 kHz
** [[yhdeksäntoista metrin pituiset radioaallot|19 metrin aaltoalue]] 15 100 kHz–15 800 kHz
** [[kuudentoista metrin pituiset radioaallot|16 metrin aaltoalue]] 17 480 kHz–17 900 kHz
** [[viidentoista metrin pituiset radioaallot|15 metrin aaltoalue]] 18 900 kHz–19 020 kHz
** [[kolmentoista metrin pituiset radioaallot|13 metrin aaltoalue]] 21 450 kHz–21 850 kHz
** [[yhdentoista metrin pituiset radioaallot|11 metrin aaltoalue]] 25 600 kHz–26 100 kHz
==Ultralyhyet aallot==
* [[ULA]] ultralyhyet aallot 87,5 MHz –108 MHz ([[taajuusmodulaatio|FM]])
* ULA [[ultralyhyet aallot]] 66,00 MHz – 74,00 MHz ([[OIRT FM]]), entisessä Neuvostoliitossa, pääasiassa [[Ukraina]]ssa ja [[Venäjän federaatio]]ssa Neuvostoliiton ajoilta 65,84 MHz - 74,00 MHz.
Edellä lueteltuja taajuuksia käytetään yleisradiolähetyksiin. Yleisradiolähetyksiä on kuultavissa myös ns. taajuusalueiden ulkopuolisilla (out-of-band) taajuuksilla, jotka eivät ole kansainvälisten sopimusten piirissä. Tällaisia taajuuksia ovat mm. 7 100–7 200 kHz (taajuusväli varattu nykyään radioamatöörikäyttöön), 7 450–7 700 kHz jne. Teknisesti pitkiksi aalloiksi (engl. LW; long waves) luokitellaan 30–300 kHz aallot, keskipitkiksi aalloiksi (engl. MW; medium waves) luokitellaan 300 kHz – 3 MHz ja lyhyiksi aalloiksi (engl. SW; short waves) 3–30 MHz aallot. Erittäin suuren taajuuden hyvin lyhyet aallot (engl. very high frequency; VHF) sijaitsevat taajuuksilla 30–300 MHz, mihin sijoittuvat myös tavalliset ULA:lla kuultavat yleisradiolähetykset samoin kuin osa televisiolähetyksistä. Näin ollen yleisradiolähetyksissä yleensä käytettävät pitkät aallot 153–271 kHz sijoittuvat teknisen pitkäaaltoalueen 30–300 kHz sisään, kun taas noin 120 metrin pituiset lyhytaallot, 2 300–2 495 kHz ovat teknisesti keskiaaltoalueen 300 kHz – 3 MHz loppuosassa.
Kylmän sodan ajan (1949–1988) kestäneen radiohäirinnän vuoksi ULA-lähetykset jakautuivat Euroopassa kahdelle aaltoalueelle. Neuvostoliitto ja sen liittolaiset, pääasiassa [[Varsovan liitto|Varsovan liiton]]n jäsenvaltiot jäivät 1920-luvulla perustettuun Euroopan yleisradioliittoon, [[OIRT|OIRT:hen]] käyttäen FM-lähetyksissään 68,8 MHz – 74,0 MHz:iä. Neuvostoliittossa kuitenkin vastaava yleisradiolähetystaajuusalue oli 65,84 MHz - 74,00 MHz. Läntisimmissä entisistä neuvostotasavalloista, missä käytetään edelleen Neuvostoliitton aikaista yleisradiotaajuusaluetta 65,84 MHz - 74,00 MHz. Monilla Venäjän alueilla, tasavalloissa, seudulla ja liittovaltiokaupuneissa ei kyseistä taajuusaluetta juuri esiinny kuin ehkä valtionradion kanavilla yksi, mutta Ukrainassa taajuusalue on runsaassa käytössä myös kaupallisilla radioilla edelleen. Entisissä Varsovan liiton maissa, jotka ovat Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltioita, ei tätä ''itäistä'' taajuusaluetta enää ole eikä entisissä Latvian, Liettuan ja Eestin neuvostotasavalloissa, mitkä itsenäistyttyään ovat Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltioita.
Yhdysvaltain liittolaisten sekä joidenkin puolueettomien maiden Torquayssa Britannissa [[12. helmikuuta]] [[1950]] perustaman [[Euroopan yleisradiounioni|EBU:n]] jäsenet käyttivät [[ULA]]-lähetyksiinsä 87,5–108 MHz. OIRT sulautui EBU:uun 1993.
Koska Länsi-Euroopassa nimitettiin aaltoaluetta 87,5–108 MHz frekvenssi- eli taajuusmodulointinsa vuoksi FM:ksi, kutsuttiin vastaavasti aaltoaluetta 66–74 MHz [[OIRT]] FM:ksi. Venäjällä OIRT FM:ää kutsutaan edelleen [[UKV|UKV:ksi]]. Vastaavasti Itä-Euroopassa, missä omaa ULA-aluetta kutsuttiin UKV:ksi (''ultrakratkie volny'' eli ultralyhyet aallot), kutsuttiin Länsi-Euroopan FM:ää vastaavasti UKV 2:ksi tai ylä(taajuuksien)-UKV:ksi. UKV on käytössä vielä monissa entisissä OIRT-maissa, vaikka siirtyminen FM-taajuuksille alkoi niiden vapauduttua yleisradiokäyttöön. Vastaavanlainen eriyttäminen UHF-alueella ei toteutunut television osalta taajuusjaolla, vaan siten ettei Itä-Euroopassa käytetty saksalaista [[PAL]]-televisiostandardia vaan ranskalaista [[SECAM]]ia, jottei värivastaanotto onnistuisi toiselta puolelta. Tämä ei kuitenkaan estänyt pelkän mustavalkoisen kuvan vastaanottamista. Suomessa OIRT FM:ää ei käytetä ULA-lähetyksiin, vaan [[Viestintävirasto]] on osoittanut aaltoalueelle siirtyvää maaradioliikennettä, mm. harrastus- ja työyhteyksiä sekä sotilaskäyttöön tarkoitettua radioliikennettä.
== Katso myös ==
| |||