Ero sivun ”Haurasmurtuma” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 9:
==Iskusitkeys==
Vetokokeessa pienillä kuormitusnopeuksilla huoneenlämpötilassa metallit yleensä murtuvat sitkeästi. Murtuminen voi olla hauras, kun kuormitetaan suuridimensioisia kappaleita tai kun kuormitus tapahtuu hyvin suurella nopeudella (iskumainen kuormitus) alhaisessa lämpötilassa. Haurasmurtumistaipumusta korostavat kappaleessa esiintyvät lovet tai muut teräväkulmaiset viat. Haurasmurtumisen vastustuskykyä sanotaan iskusitkeydeksi. Murtumisen tapahtuessa hauraasti sen edellä ei ole plastista deformaatiota.
Metalleilla, joiden [[kiderakenne]] on tilakeskinen kuutio, kuten [[ferriitti]]sillä ja [[martensiitti]]silla [[Teräs|teräksillä]] iskusitkeys alenee romahdusmaisesti, kun lämpötila laskee määrätyn lämpötilan alapuolelle (transitiolämpötila) ja murtumistapa muuttuu sitkeästä hauraaksi, kiderajoja pitkin eteneväksi lohkeamiseksi. Pintakeskisen kuutiollisen kiderakenteen omaavat metallit, kuten esimerkiksi [[kupari]], [[alumiini]], [[nikkeli]] ja austeniittiset teräkset murtuvat sitkeästi myös matalissa lämpötiloissa. Murtuminen ei tapahdu näissä metalleissa kiderajoja pitkin suurellakaan kuormitusnopeudella.
==Iskukoe==
Iskukoe on standardoitu aineenkoetusmenetelmä, jota käytetään etenkin eri terästuotteiden laadunvalvontaan.
Kokeessa tietyn iskuenergian omaavan heilurivasaran annetaan iskeytyä V-lovettuun koesauvaan. Iskusitkeyden mittana käytetään koesauvan murtumiseen kulutettua vasaran liike-energiaa.
Ainesstandardeissa annetaan kullekin materiaalille vaaditun iskuenergian vähimmäisarvoja määrätyissä koestuslämpötilassa.
[[Luokka:Metallurgia]]
{{Tynkä/Tekniikka}}
| |||