|
=== 1900-luvun haasteet ===
Vuosisadan vaihteessa Ruotsissa vaikutti laaja kansan herääminen, joka kanavoitui vapaisiin kirkkokuntiin, raittiusliikkeeseen ja työväenliikkeeseen ja se sai aikaan aikaan ns. ''nuorkirkkoliikkeen'' (Ungkyrkorörelsen) synnyn. Liike herätti innostuksen ja uskon Ruotsin kirkon mahdollisuuksiin. Liikkeen johtoon nousi kolme teologia; [[J. A. Eklund|Johan A. Eklund]], [[Einar Billing]] ja [[Nathan Söderblom]]. Heistä kaikista tuli piispoja, Söderblomista arkkipiispa ja kenties Ruotsin merkittävin teologi 1900-luvulla. Nuorkirkkoliike aloitti vuonna 1909 ristiretkensä eri puolille maata ja vaikutti muutaman vuoden ajan. Se merkitsi muutosta maan hengelliseen tilanteeseen ja loi uutta intoa ruotsalaisen kirkkoväestön keskuuteen. Liike tahtoi nostaa arvoon vuosisataisen kirkollisen perinteen ja läsnäolon Ruotsissa ja korosti, että paikallisseurakunta, joka kokoontui omassa kirkossaan, oli oikea, aito kristillinen seurakunta.<ref name=":2" />
Toinen merkittävä tekijä 1900-luvun alussa oli moderni ''[[korkeakirkollisuus]].'' Se sai alkunsa osin nuorikkoliikkeestä ja lundilaisesta korkeakirkollisuudesta. Liikkeen johtavia nimiä etenkin ”kyrklig förnyelse”- rintamalla oli [[Gunnar Rosendal|Gunnar Rosenda]]<nowiki/>l (1997-1988), joka ajoi tunnustususkollisuutta sekä sakramentaalista ja liturgista uudistusta ja pappisviran korostuta. Toinen, kenties merkittävämpi korkeakirkollisuuden edustaja oli Göteborgin piispa [[Bo Giertz]] (1905-1998). Hän tuli tunnetuksi vastustaessaan kirkon sopeutumista moderniin kulttuuritietoisuuteen tai siihen, että kirkko antoi periksi nykyihmisen vaatimuksille. Korkeakirkollisuus on niin vanhakirkollista konservatismia kuin modernia [[Ekumenia|ekumeenista liikettä]], joka suuntautuu ennen muuta [[Anglikaaninen kirkko|anglikaanista]] ja [[Katolisuus|katolista]] kirkkoa kohti hakien sieltä toimintamuotoja ja se on ennen muuta vaikuttanut Ruotsissa jumalanpalveluselämän kehittymiseen ja uudistumiseen mutta se on vaikuttanut myös keskustelussa pappisvirasta korostaen sen kuulumista vain miehille.<ref name=":2" />
Vuonna 1958 hyväksyi valtiopäivät kirkkolain muutoksen, joka mahdollisti naisten pääsyn pappisvirkaan. Tämä tapahtui pitkällisen keskustelun jälkeen, ensimmäiset aloitteet asiasta olivat vuodelta 1919. PalmusunnuntinaPalmusunnuntaina 10. 4.huhtikuuta 1960 vihittiin ensimmäiset kolme naista Ruotsin kirkon pappisvirkaan. Vuonna 1997 Ruotsin kirkko sai ensimmäisen naispiispan, kun [[Christina Odenberg]] vihittiin Lundin hiippakunnan piispaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/kvinnliga-praster|nimeke=Kvinnliga präster|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref>
== Kirkon hallinto ja demokratia ==
Ruotsin kirkon organisaatio on ollut koko valtakuntaa käsittävä jo keskiajalla. Vuoden 1686 kirkkolaki antoi määräyksiä kirkon elämästä ja hallinnosta. Paikallisseurakunnat olivat itsenäisiä ja niiden papit olivat hiippakunnan piispan ja tuomiokapitulin kaitsennan alaisia. Kunnallinen lainsäädäntö 1860-luvulta alkaen erotti kunnan ja kirkollisen kunnan (''Kyrklig kommun'') toisistaan. Koululaitos jäi edelleen kirkon tehtäväksi pappien ja tuomiokapitulien alaisuuteen. SairaanSairaanhoito- ja sosiaalitoimi siirtyi kuntien vastuulle.<ref name=":1" />
1863 perustettiin [[kirkolliskokous]] Ruotsin kirkon kansallisen tason korkeimmaksi demokraattiseksi toimijaksi. Ennen kuin valtiopäivät päättivät kirkkoa koskevista tärkeistä asioista, oli kirkolliskouksen annettava niille suostumuksensa. Kirkolliskokouksen jäseniksi valittiin pappeja ja maallikoita tietyn järjestelmän mukaan. Tämä järjestelmä oli voimassa vuoteen 1982 saakka, jolloin astui voimaan uusi vaalitapa, suora kansanvaali.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Robert Murray|Nimeke=Ruotsin kirkko menneysyys ja nykyisyys|Vuosi=1961|Sivu=74-81|Julkaisija=Diakonistyrelsens Bokförlag, Stockholm}}</ref>
== Seurakunta ja pastoraatti ==
Paikallisseurakunta on Ruotsin kirkon organisaation perusta. Vuonna 2020 oli noin 1300 seurakuntaa, jotka peittävätkattavat koko maan. Niiden lisäksi on muutama ei-alueellinen seurakunta, kuten [[Tukholman suomalainen seurakunta|Tukholman suomalainen]] ja saksalainen seurakunta jasekä Hoviseurakunta. Seurakunnilla on paikallinen itsehallinto mutta ne ovat samalla myös osa hiippakuntaa ja Ruotsin kirkkoa uskonnollisena yhteisönä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/organisation|nimeke=Församlingar och pastorat|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref> Seurakuntien perustehtäviä ovat kirkkojärjestyksen mukaan viettää jumalanpalvelusta, antaa opetusta, jasekä harjoittaa diakoniaa ja lähetystä.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/kyrkoordningen|nimeke=Kyrkoordningen|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref>
Seurakunnan korkein päättävä elin on kirkkovaltuusto. Jokaisessa seurkunnasssaseurakunnassa on kirkkovaltuuston valitsema kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto joka toimii seurakunnan hallituksena, ja [[kirkkoherra]] (''kyrkoherde''), joka on vastuussa johdosta, koordinoinnista ja valvonnasta. Seurakunnalla tulee olla myös seurakuntaohjesääntö (''Församlingsinstruktion'') jossa kuvataan seurakuntaa, jasen mitätavoitteita se tahtoo sekä niitäja toimintamuotoja joita seurakunta tekee.
Seurakunnat voivat tehdä yhteistyötä myös pastoraattien muodossa. [[Pastoraatti]] on toiminnan muoto joka auttaa seurakuntia niiden perustehtävässä. Pastoraatin ja seurakuntien välisestä työnjaosta määritellään pastoraatin seurakuntaohjeäännössäseurakuntaohjesäännössä. Pastoraatti vastaa myös taloudesta, henkilöstöstä, kiinteistöistä ja hautaustoimesta. Ruotsin kirkossa on noin 250 pastoraattia, joissa on noin 970 seurakuntaa (2020). PastotaattiinPastoraattiin kuuluvan seurakunnan toimintaa johtaa pappi, josta käytetään nimitystä seurakuntapaimen (församlingsherde).<ref name=":3" />
Lapsi- ja nuorisotyötä varten on valtakunnallinen järjestö Ruotsin kirkon lapset ja nuoret (''Svenska kyrkas unga'') joka toimii yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa yhteistyössä. Se on itsenäinen ja demokraattinen lapsi- ja nuorisojärjestö, joka toimii Ruotsin kirkon sisällä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://svenskakyrkansunga.se/om-oss/|nimeke=Om oss|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref>
[[Tiedosto:Den svenska psalmboken på finska.jpg|pienoiskuva|Ruotsin kirkon virsikirja]]
Ruotsin kirkon ''jumalanpalveluskirjat'' ilmentävät kirkon uskouskoa, oppia, ja tunnustusta:
* [[Raamattu]] (Bibel 2000), vuonna 2000 käyttöön otettu käännös
* Ruotsin kirkon [[kirkkokäsikirja]], hyväksytty 2018
*[[Ruotsin kirkon virsikirja (1986)|Ruotsin kirkon virsikirja]] 1986, hyväksytty 1986 (suomenkielisenä [[Ruotsin kirkon virsikirja]])
* Ruotsin kirkon [[evankeliumikirja]] ( hyväksytty 2002) sekä Rukouskirja<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/gudstjanst/gudstjanstbocker|nimeke=Ggudstjanstbocker|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref>
Jumalanpalveluskirjat on käännetty osin tai kokonaan myös Ruotsin virallisille vähemmistökielille.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/minoritet|nimeke=Välkommen till en kyrka för nationella minoriteter, urfolk och teckenspråkiga!|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref>
Kirkon virkoihin voi valmistua eri koulutuslaitoksissa. Upsalan ja Lundin yliopistoissa on teologinen tiedekunta ja muissakin korkeakouissakorkeakouluissa voi suorittaa teologisia opintoja. Niistä merkittävin on Evankelisen Isänmaansäätiön. ''Johannelundin teologinen korkeakoulu'', jonka teologinen linja on ollut vuodesta 2007 alkaen ollut on yksi koulutusmahdollisuus Ruotsin kirkon pappisvirkaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.efs.nu/johannelunds-teologiska-hogskola/|nimeke=Johannelunds teologiska högskola|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref> Kuitenkin ehtona Ruotsin kirkon virkohinvirkoihin, papinvirkaan, kirkkomuusikon, diakonin ja pedagogin virkaan on Ruotsin kirkon koulutuslaitoksessa suoritettu kirkon virkaan valmistava opintojakso.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/utbildningsinstitutet/vara-utbildningar|nimeke=Våra utbildningar
Fyra utbildningsprogram i gemensam regi - diakon, församlingspedagog, kyrkomusiker och präst|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref>
Seurakuntien viranomaistoiminnasta on jäljellä kaksi tehtävää.: Hautausmaidenhautausmaiden ylläpito ja vihkimisoikeus. Ruotsin kirkko vastaa yleensä hautausmaista, poikkeuksena ovat Tukholman ja Tranåsin kunnat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.begravningssidan.se/begravningslagen-i-korthet/|nimeke=Begravningslagen i korthet|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref> Muutamien muiden uskonnollisten yhteisöjen tavoin Ruotsin kirkolla on valtiovallan myöntämä oikeus avioliittoon vihkimiseen. Vuonna 2009 päätti Valtiopäivien hyväksymän sukupuolineutraalin avioliittolain mukaisesti, että kirkollinen avioliitto voi olla miehen ja naisen tai kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välinen liitto.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/samkonade-aktenskap|nimeke=Samkönade äktenskap|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref>
==Hiippakunta==
| 