Ero sivun ”Asemies” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Knaappi: Ratsupalveluksesta nauttimansa verovapauden kannalta he olivat alempaa aatelia tai rälssiä vaikka heillä ei ollut aateliskirjaa.<ref>[http://runeberg.org/tieto/4/0593.html Tietosanakirja: knaappi]</ref> |
|||
Rivi 6:
''Knaappi'' ({{k-de|Knabe}}, ”poika”) tarkoitti vastaavasti Ruotsin ja Suomen historiassa keskiaikana ritarin asemiestä ja uuden ajan alussa alempaa rälssimiestä.<ref name="hss">{{Kirjaviite|Nimeke=Historian suursanakirja|Julkaisija=WSOY|Vuosi=1998|Tekijä=Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki|Sivut=240|Tunniste=ISBN 951-0-22044-2}}</ref> Knaappi-sana on saksalaisperäinen. Knaappi-nimitystä käytettiin Ruotsissa ensi kerran 1300-luvun alkupuolella [[Maunu Eerikinpoika|Maunu Eerikinpojan]] tullessa kuninkaaksi. Heitä kutsuttiin myös aseenkantajiksi (''swenni'', ''suena'', ''swenar'', ''män af wapn'', ''väpnare''). Latinaksi heistä käytettiin ''armigieri''- tai ''servatores''-nimiä. Knaapit ja [[ritari]]t (''milites'') muodostivat yhdessä jalosukuisten ryhmän (''nobiles'').
Erillisten [[aateliskirje|aateliskirjojen]] myöntämisen jälkeen ja [[aateli]]ssäädyn muututtua perinnölliseksi knaapeista tuli löyhästi määritelty ryhmä [[talollinen|talonpoikien]] ja [[rälssimies]]ten välimaastossa.
== Lähteet ==
|