Wikipedia

Ero sivun ”Kommunistinen Työväenpuolue – Rauhan ja Sosialismin puolesta” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ap4k (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
10 092 muokkausta
SKPy:n vastatoimet, Sotunkylän Viiri, nuorisojärjestön perustaminen, 1990-luvun alun kansainväliset suhteet
Rivi 24:
==Historia==
===Perustaminen===
KTP:n perustajat riitautuivat [[Tiedonantaja]]-liikkeen enemmistön kanssa sen järjestäydyttyä [[Suomen Kommunistinen Puolue (1994)#Suomen Kommunistinen Puolue (yhtenäisyys)|Suomen Kommunistiseksi Puolueeksi (yhtenäisyys)]] (SKPy) vuosina 1986–1987. KTP:n perustajien mielestä SKPy oli etääntynyt liian kauas marxilais-leniniläisistä aatteellisista periaatteista.<ref>[http://www.kaapeli.fi/~ktp/75vuotta.html 75 vuotta kommunistien toimintaa Suomessa] (KTP 1993)</ref><ref name="jm4">{{Lehtiviite | Otsikko = Suomen kommunistisen liikkeen historiaa 1960–80 -luvuilta | Tekijä = Heikki Männikkö | Julkaisu = Jäänmurtaja | Numero = 4 | Ajankohta = 2006 | Osoite = https://web.archive.org/web/20070722224001/www.mlys.net/murtaja/jm4.pdf }}</ref><ref name="lahdenm"/> SKPy:n linjaan pettyneet SKP:n [[SKP:n Uudenmaan piirijärjestö|Uudenmaan]] ja [[SKP:n Turun piirijärjestö|Turun]] piirijärjestöjä edustaneet kommunistit pitivät SKPy:n kesäkuun 1987 alussa pidetyn edustajakokouksen jälkeen Timpurirannassa neuvottelutilaisuuden. Tapaamisessa perustettiin viisihenkinen työryhmä, joka sai tehtäväkseen maatakäsittävän kokouksen koollekutsumisen kommunistien järjestöllisen tilanteen arvioimiseksi. Kokous pidettiin [[Matinkylä]]n pirtillä marraskuussa. Kokous päätti aloittaa valmistelut uuden puolueen perustamiseksi<ref name="lahdenm"/> ja muodostettiin '''Kommunistien keskusneuvosto'''. Neuvosto alkoi alkuvuodesta 1988 julkaista äänenkannattajaansa [[Työkansan Sanomat (1988)|Työkansan Sanomia]].<ref name="jm4"/> SKPy:n tarkastuskomitea lähetti alkuvuonna 1988 keskusneuvostoon valittujen henkilöiden osastoille kirjeitä, joissa vaadittiin kyseisten jäsenten erottamista puolueesta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = H-hetki lähestyy? | Tekijä = Hannu Tuominen | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 4 | Ajankohta = 1988 }}</ref> Keskusneuvoston puheenjohtajana toimi [[Timo Lahdenmäki]], varapuheenjohtajana Heikki Männikkö, sihteerinä Juhani Eero ja taloudenhoitajana Väinö Honkala.<ref name="tks488">{{Lehtiviite | Otsikko = Kommunistien keskusneuvosto | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 4 | Ajankohta = 1988 }}</ref>
 
SKPy:n johto käytti monia keinoja Uudenmaan piirin pitämiseksi puolueen päälinjalla. Vuoden 1987 edustajakokousvalmistelujen yhteydessä piirijohto kutsui koolle piirikomitean kokouksen, jossa kumottiin vaaleilla valitun edustajistoryhmän enemmistön hyväksymä vaatimus uudesta puolueesta. Vuoden 1988 piirikokousta valmisteli SKPy:n johdon muodostama [[Hannu Vuorio]]n kokoama työryhmä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Tauno Wallendahr | Otsikko = SKP:n Uudenmaan piirin johdon linja on muuttunut | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 4 | Ajankohta = 1988 }}</ref> SKPy:n tarkastuskomitea lähetti alkuvuonna 1988 keskusneuvostoon valittujen osastoille kirjeitä, joissa vaadittiin kyseisten jäsenten erottamista puolueesta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = H-hetki lähestyy? | Tekijä = Hannu Tuominen | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 4 | Ajankohta = 1988 }}</ref>
KTP:n toukokuussa 1988 Vantaalla pidettyyn perustavaan kokoukseen osallistui 188 SKPy:hyn pettynyttä kommunistia, joista suurin osa edusti [[SKP:n Uudenmaan piirijärjestö]]ä. Piirijärjestöä vuosina 1964–1986 johtanut entinen kansanedustaja [[Markus Kainulainen]] oli KTP-hankkeen keskeinen organisaattori.<ref name="hs88">Dissidents Found New CP (Helsingin Sanomat 23.5.1988). teoksessa [http://www.dtic.mil/cgi-bin/GetTRDoc?AD=ADA347575&Location=U2&doc=GetTRDoc.pdf JPRS Report. West Europe] (Foreign Broadcast Information Service 12.7.1988), s. 15–16.</ref><ref name="devlin">Kevin Devlin: [http://www.osaarchivum.org/files/holdings/300/8/3/text/136-9-1.shtml Hard Times for Finland's Capitalist Communists] (RAD Background Report/110 16.6.1988)</ref> Puolueen jäseniä on kutsuttu kainuslaisiksi.<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/950307047 EU on yhteinen vihollinen] (Helsingin Sanomat 7.3.1995)</ref> Vanhan yhtenäisen SKP:n [[Luettelo Suomen Kommunistisen Puolueen johtoelinten jäsenistä#Keskuskomitea 1951–1992|keskuskomitean entisistä jäsenistä]] KTP:n johtoon kuuluivat Kainulaisen lisäksi Moore Andersson ja Tauno Wallendahr.▼
 
▲KTP:n toukokuussa 1988 Vantaalla pidettyyn perustavaan kokoukseen osallistui 188 SKPy:hyn pettynyttä kommunistia, joista suurin osa edusti [[SKP:n Uudenmaan piirijärjestö]]ä. Piirijärjestöä vuosina 1964–1986 johtanut entinen kansanedustaja [[Markus Kainulainen]] oli KTP-hankkeen keskeinen organisaattori.<ref name="hs88">Dissidents Found New CP (Helsingin Sanomat 23.5.1988). teoksessa [http://www.dtic.mil/cgi-bin/GetTRDoc?AD=ADA347575&Location=U2&doc=GetTRDoc.pdf JPRS Report. West Europe] (Foreign Broadcast Information Service 12.7.1988), s. 15–16.</ref><ref name="devlin">Kevin Devlin: [http://www.osaarchivum.org/files/holdings/300/8/3/text/136-9-1.shtml Hard Times for Finland's Capitalist Communists] (RAD Background Report/110 16.6.1988)</ref> Puolueen jäseniä on kutsuttu kainuslaisiksi.<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/950307047 EU on yhteinen vihollinen] (Helsingin Sanomat 7.3.1995)</ref> Vanhan yhtenäisen SKP:n [[Luettelo Suomen Kommunistisen Puolueen johtoelinten jäsenistä#Keskuskomitea 1951–1992|keskuskomitean entisistä jäsenistä]] KTP:nssä johtoon kuuluivattoimivat Kainulaisen lisäksi [[Moore Andersson]] ja [[Tauno Wallendahr]].
 
Keskusneuvoston eteläpohjalaiset kannattajat järjestäytyivät 24. maaliskuuta Teuvan Perälässä pidetyssä kokouksessa, johon otti osaa noin 30 henkilöä Vaasan läänin alueelta.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Eteenpäin vievä tilaisuus | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 4 | Ajankohta = 1988 }}</ref> [[Sodan ja Fasisminvastainen Työ]] antoi vuosikokouksessaan 1. huhtikuuta 1988 tukensa puoluehankkeelle.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = SFT:n vuosikokous | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 4 | Ajankohta = 1988 }}</ref> SKPy:n järjestöistä keskusneuvostoa tukivat muun muassa Porvoon aluejärjestö ja Porvoon Nesteen osasto.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = SKP:n Porvoon Nesteen osaston vuosikokouskannanotto 24.3. / SKP:n Porvoon Aluekomitean kannanotto | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 4 | Ajankohta = 1988 }}</ref>
 
Kommunistien keskusneuvoston kannattajat muodostivat enemmistön alkuvuonna 1988 pidetyssä [[Kansan Raittiusliitto|Raittiusyhdistys]] [[Sotunkylä]]n Viirin vuosikokouksessa. Viirin hallinnassa oli suuri osa SKP:n Uudenmaan piirin omistuksista. Viiri irtisanoi SKP:n piiritoimiston vuokrasopimuksen aatteellis-poliittisiin erimielisyyksiin vedoten ja kieltäytyi maksamasta velkoja, joita piiri ryhtyi perimään oikeusteitse.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Piiritoimisto irtisanottu toimitiloistaan | Julkaisu = Uudenmaan Työkansa | Ajankohta = 12.4.1988 | Numero = 1 }}</ref> KTP:n puoluetoimisto sai tilat Viiriltä Tikkurilasta.
 
=== Alkuvuodet ===
 
1990-luvun alussa KTP vastusti [[Saksojen yhdistyminen|Saksojen yhdistymistä]].<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/900204127 Kommunistit pelkäävät "Suur-Saksaa"] (Helsingin Sanomat 4.2.1990)</ref> Tammikuussa 1991 KTP antoi tukensa Neuvostoliiton asevoimien toimenpiteille Liettuassa.<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/910114156 Suomen puolueet järkyttyneitä Vilnan tapahtumista SNS tuomitsi NL:n toimet - Ktp tukee] (Helsingin Sanomat 14.1.1991)</ref>
 
Vantaalainen sähköasentaja [[Hannu Harju]] valittiin puheenjohtajaksi KTP:n 9.yhdeksännessä puoluekokouksessa vuonna 1997,<ref name="nokia97">[http://web.archive.org/web/19991002023550/www.kaapeli.fi/~ktp/nokia.html Our 9th Party Congress in Nokia. 24.-25.5.1997] (KTP 1997)</ref> jolloin tehtävästä luopui perustavassa kokouksessa valittu<ref name="devlin"/> [[Timo Lahdenmäki]]. Hän jätti tehtävän siirryttyään Ruotsiin töihin.<ref name="nokia97"/>▼
 
===Kiista liittoutumisesta===
Rivi 46 ⟶ 52:
KTP:n perustajat olivat entisen [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistisen Puolueen]] opposition ja sen aatteellisesti jyrkimmän siiven kannattajia ja puolue on siten jatkoa niin kutsutulle [[taistolaisuus|taistolaiselle]] liikkeelle.<ref name="devlin"/><ref name="hs88"/>
 
KTP kritisoi 1980-luvulla Tiedonantajaliikkeen liiallista sitoutumista sivistyneistöön ja kulttuuriväkeen. Kommunistien keskusneuvoston mukaan nämä ryhmät eivät 1970-luvun lopulta alkaen "kyenneet kestämään sitä painetta, minkä porvarillinen yhteiskunta kohdistaa kommunisteihin". Tämän nähtiin johtaneen "perääntymiseen liikkeen alkuperäisistä tavoitteista".<ref name="polasiak88"/>
KTP kritisoi 1980-luvulla kommunistisen liikkeen liiallista sitoutumista opiskelijoihin, ja työväen ensisijainen asema tuotiin esiin puolueen nimessäkin.
 
Vuonna 2003 KTP vastusti esitystä [[Maakuntajoukko|maakuntajoukkojen]] perustamisesta, koska siten oli puolueen mukaan tarkoitus luoda maahan ([[Pariisin rauhansopimus (1947)|rauhansopimuksessa]] kielletyt) ”uudet [[Suojeluskunta|Suojelus kunnat]]”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Maakuntajoukkojen perustaminen toisi kielletyt Suojeluskunnat Suomeen | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 15 | Ajankohta = 20.11.2003 }}</ref>
Rivi 56 ⟶ 62:
 
== Suhteet muihin puolueisiin ==
Keskusneuvoston perustavalle kokoukselle valmistamassa luonnoksessa poliittiseksi asiakirjaksi esitettiin puolueen perustajien näkemys kommunistisen liikkeen [[Kommunismi Suomessa|kehityksestä Suomessa]]. Asiakirjan mukaan SKP:hen syntyi 1960-luvulla ”selvä [[Marxilainen revisionismi|oikeistorevisionistinen]] suuntaus”, jonka ”hajotustyötä” vastustamaan syntyi [[Tiedonantaja|Tiedonantajaliike]]. Tiedonantajan johdolla tehty työ ”puolueen ideologisen eheyden puolesta” oli keskusneuvoston mielestä aluksi ”tuloksellista”, mutta ”vuodesta 1975 lähtien [[Miettusen II hallitus|kansandemokraattien mennessä uudelleen hallitusyhteistyöhön]], alettiin luokkakantaisten kommunistien asemia puolueessa hiljalleen horjuttaa”. Liikkeen omassa piirissä sai kannatusta ”[[kolmaslinjalaisuus (Suomen Kommunistinen Puolue)|kolmaslinjalainen]]” suuntaus, jonka yhdistäväksi piirteeksi keskusneuvosto määritteli pyrkimyksen ”järjestölliseen yhtenäisyyteen SKP:n sisällä madaltamalla luokkakantaisen liikkeen profiilia”. Keskusneuvoston mukaan kolmaslinjalaisuus sai jo 1970-luvulla ”siinä määrin kommunististen periaatteiden vastaisia muotoja, että niihin olisi pitänyt liikkeemme taholta puuttua”. Niin ei kuitenkaan tehty, joten tämä ”horjuva suhtautuminen puolueen aatteellis-poliittisen perustan ensisijaisuuteen” johti ”oikeistolaisen [[kirveslinja]]n voimistumiseen” sekä luokkakantaisen vähemmistön erottamiseen puolueesta. Keskusneuvoston mukaan erottamisten jälkeen olisi pitänyt ”suuntautua oman puoluetoiminnan ja organisaation kehittämiseen”, mutta liikkeen johto päätti perustaa [[Suomen Kommunistinen Puolue (1996)|SKP:n (yhtenäisyys)]], jonka tunnusta yhtenäisyydestä keskusneuvosto piti ”epärealistisena”. Keskusneuvoston mukaan SKPy oli ”toiminnallisesti pysähtyneessä tilassa”, koska puolueen ”[[keskustalaisuus|keskustalainen]]” johto ei kyennyt tekemään ”tieteellistä arviota puolueen tilanteesta”. Keskustalaisuus ilmeni ”toiveajatteluna yhtenäisyydestä ilman marxilais-leniniläistä sisältöä” sekä ”hedelmättömänä” sovitteluna.<ref name="polasiak88">{{Lehtiviite | Otsikko = Luonnos poliittiseksi asiakirjaksi | Tekijä = Kommunistien keskusneuvosto | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 4 | Ajankohta = 1988 }}</ref>
 
KTP:n mukaan [[Suomen Kommunistinen Puolue (1994)|nykyisen SKP:n]] periaatteet eivät vastaa tieteellisen sosialismin vaatimuksia, koska SKP:ltä puuttuu marxilais-leniniläinen teoria ja luokka-analyysi. KTP:tä perustettaessa SKP tuki [[Mihail Gorbatšov]]in uudistuksia eli [[perestroika]]a, joka KTP:n käsityksen mukaan oli luonteeltaan sosialismin ja marxismi-leninismin vastaista. Eroista johtuen KTP ei pidä puolueiden yhdistämistä mahdollisena.<ref>[http://web.archive.org/web/19991109042208/www.kaapeli.fi/~ktp/uusiskp.html "Uuden SKP:n" synnytystuskat] (Työkansan Sanomat 12/1996); [http://web.archive.org/web/20010221001316/www.kaapeli.fi/~ktp/ktpskp.html Kommunistinen Työväenpuolue ja "Uusi SKP"] (Työkansan Sanomat 3/1997); [http://web.archive.org/web/19991023015805/http://www.kaapeli.fi/~ktp/historia.html Historiaa] (KTP 1999)</ref><ref name="hs90"/> SKP pyysi KTP:tä mukaan puolueen uudelleenrekisteröimiseen, mutta KTP torjui ajatuksen.<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/960527044 Ktp haluaa yhteistyötä Skp:n kanssa kunnallisvaaleissa] (Helsingin Sanomat 27.5.1996)</ref> KTP on kuitenkin tehnyt yhteistyötä SKP:n kanssa. Puolueet ovat solmineet teknisiä vaaliliittoja [[eduskuntavaali|eduskunta-]], [[kunnallisvaalit|kunnallis-]] ja [[osuuskunta]]vaaleissa.<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/HS980907SI1YO03oui Ktp on valmis vain teknisiin vaaliliittoihin] (Helsingin Sanomat 7.9.1998)</ref> Kunnallisvaalien 1999 jälkeen KTP:n ja SKP:n edustajat muodostivat yhteisen Kommunistisen valtuustoryhmän Kemissä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Pirkko Ezewuzie | Otsikko = Valtuustokuulumisia Kemistä | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 13 | Ajankohta = 10.10.2002 }}</ref>
Rivi 70 ⟶ 76:
| [[Timo Lahdenmäki]]<ref name="hs88"/><ref name="lahdenm">{{Verkkoviite | Tekijä = KTP:n keskusneuvosto | Osoite = https://www.ktpkom.fi/ajankohtaista/toveri-timo-lahdenmaki-on-poissa/ | Nimeke = Toveri Timo Lahdenmäki on poissa | Julkaisu = Ktpkom.fi | Ajankohta = 23.11.2019 | Viitattu = 2.1.2020 }}</ref>
|- align=left
| 1997–2016
| 1997–????
| [[Hannu Harju]]
|- align=left
| ????–2016–
| [[Mikko Vartiainen]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ktpkom.fi/ajankohtaista/ktpn-22-edustajakokouksen-tiedote/ | Nimeke = Ktp:n 22. edustajakokouksen tiedote, Porvoossa 7.-8.5.2016 | Ajankohta = 10.5.2016 | Julkaisu = ktpkom.fi | Viitattu = 4.1.2020 }}</ref>
| [[Mikko Vartiainen]]
|-
| valign="top" style=background:#e3e3e3 colspan=4 |'''Pääsihteerit'''
|- align=left
|align=right| ????–200219xx–2002
| Heikki Männikkö
|- align=left
| 2002–20xx
| 2002–????
| Hannu Tuominen
|- align=left
| ????–201x–
| Tomi Mäkinen
|-
Rivi 113 ⟶ 119:
| Pirkko Ezewuzie
|- align=left
| 2008–2016
| 2008–????
| Mikko Vartiainen
|- align=left
| 2010–20xx
| 2010–????
| Pirjo Saastamoinen
|- align=left
| ????–2016–
| Hannu Harju
|- align=left
Rivi 130 ⟶ 136:
KTP:n korkein päättävä elin on edustajakokous, joka kutsutaan nykyisin koolle kahden vuoden välein. Kokous valitsee puolueen johdon ja keskusneuvoston, joka valitsee [[politbyroo|poliittisen toimikunnan]].
 
Puolueen nuorisojärjestö ''Kommunistiset nuoret – KTP'' (KN-KTP) perustettiin alkuvuonna 2018. KN-KTP on järjestänyt muun muassa kesäleirejä, opintokerhotoimintaa ja propagandatyötä. Järjestö on osallistunut [[Kreikan kommunistinen nuorisoliitto|Kreikan kommunistisen nuorisoliiton]] kesäfestivaaleille ja [[Euroopan kommunistiset nuorisojärjestöt|Euroopan kommunististen nuorisojärjestöjen]] kokouksiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ktpkom.fi/ajankohtaista/ktpn-paasihteeri-tomi-makinen-puoli-vuotta-kommunistiset-nuoret-ktpn-toimintaa/ | Nimeke = Puoli vuotta Kommunistiset Nuoret – KTP:n toimintaa | Tekijä = Tomi Mäkinen | Ajankohta = 9.11.2018 | Julkaisu = ktpkom.fi | Viitattu = 4.1.2020 }}</ref>
▲Vantaalainen sähköasentaja [[Hannu Harju]] valittiin puheenjohtajaksi KTP:n 9. puoluekokouksessa vuonna 1997,<ref name="nokia97">[http://web.archive.org/web/19991002023550/www.kaapeli.fi/~ktp/nokia.html Our 9th Party Congress in Nokia. 24.-25.5.1997] (KTP 1997)</ref> jolloin tehtävästä luopui perustavassa kokouksessa valittu<ref name="devlin"/> [[Timo Lahdenmäki]]. Hän jätti tehtävän siirryttyään Ruotsiin töihin.<ref name="nokia97"/>
 
Puolueen jäsenten on osallistuttava säännöllisesti puoluetoimintaan. Vähäinen aktiivisuus voi olla peruste erottamiselle.<ref>[http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/900730360 Pikkupuolueisiin pääsy vaatii työtä Liberaalit ja perustuslailliset eivät vaivaudu vastaamaan edes puhelimeen] (Helsingin Sanomat 30.7.1990)</ref>
Rivi 138 ⟶ 144:
=== Puoluekokoukset ===
 
* KTP:n perustava kokous 21.5/.1988 [[Vantaa]], Tikkurilan ammattikoulu<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kokouskutsu kommunisteille | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 4 | Ajankohta = 1988 }}</ref>
* KTP:n 2. edustajakokous 1990 Vantaa
* KTP:n 3. edustajakokous 1.–2.6.1991 [[Oulu]]<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Hiipuvan hiilen puhaltajat | Julkaisu = Kaleva | Ajankohta = 2.6.1991 }}</ref>
* KTP:n 4. edustajakokous 6.–7.6.1992 [[Tampere]]<ref name="ek92">{{Lehtiviite | Otsikko = Näyttävä edustajakokous teki tärkeitä päätöksiä | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 8 | Ajankohta = 17.6.1992 }}</ref>
* KTP:n 6. edustajakokous 1995
* KTP:n 8. edustajakokous 26.5.1996
Rivi 155 ⟶ 161:
* KTP:n 18. edustajakokous 1.6.2008
* KTP:n 19. edustajakokous 29.–30.5.2010 [[Porvoo]]
* KTP:n 20. edustajakokous 26.–27.5.2012<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ktpkom.fi/yleinen/kommunistinen-tyovaenpuolue-rauhan-ja-sosialismin-puolesta-20-edustajakokous-26-27-5-2012/ | Nimeke = Kommunistinen Työväenpuolue -Rauhan ja Sosialismin puolesta 20.edustajakokous 26. – 27.5.2012 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = ktpkom.fi | Viitattu = 4.6.2017 }}</ref> Porvoo, Övikin leirikeskus
* KTP:n 21. edustajakokous 10–11.5.2014<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ktpkom.fi/yleinen/ktpn-ymparistoohjelma-2014/ | Nimeke = Ktp:n ympäristöohjelma (2014) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 4.6.2017 }}</ref>
* KTP:n 22. edustajakokous 7.–8.5.2016 [[Porvoo]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ktpkom.fi/ajankohtaista/ktpn-22-edustajakokous-toukokuussa/ | Nimeke = Ktp:n 22. edustajakokous toukokuussa | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = ktpkom.fi | Viitattu = 4.6.2017 }}</ref>
Rivi 164 ⟶ 170:
KTP ei kuulu mihinkään kansainväliseen järjestöön, mutta puolue pitää yhteyttä monien maiden kommunistisiin puolueisiin. KTP on tehnyt läheistä yhteistyötä varsinkin [[Viktor Tjulkin]]in johtaman [[Venäjän kommunistinen työväenpuolue - Vallankumouksellinen kommunistien puolue|Venäjän kommunistisen työväenpuolueen – Vallankumouksellisen kommunistien puolueen]] (VKTP-VKP) kanssa. KTP, ruotsalaisten [[Ruotsin kommunistinen puolue (1995)|SKP]], norjalaisten [[Norjan kommunistinen puolue|NKP]] ja tanskalaisten [[Kommunistinen puolue Tanskassa|KPiD]] ovat järjestäneet pohjoismaiden kommunistipuolueiden tapaamisia<ref>[http://www.ktpkom.fi/ajankoht.html#pohjois Pohjoismaiden Kommunistipuolueiden kokous Sauvossa 13.–14.8.2004]; [http://www.ktpkom.fi/ajankoht.html#eieu Ei epädemokraattiselle ja imperialistiselle EU:lle] (kokouksen julkilausuma 15.8.2004)</ref>. KTP on osoittanut solidaarisuutta [[Belgian työväenpuolue]]en vuosittain järjestämille kommunistipuolueiden seminaareille.<ref>Heikki Männikkö: [http://web.archive.org/web/20000127014924/www.kaapeli.fi/~ktp/belgia.html Our Points of View on the Proposals of the Workers Party of Belgium] (KTP); [http://www.wpb.be/icm/2005/Contributions_to_the_Seminar/List%20of%20parties%20and%20organisations%20that%20have%20shown%20interest.doc List of parties and organizations that have shown interest, were unable to attend or have sent a solidarity message] (International Communist Seminar Brussels, May 2-4, 2005); [http://www.wpb.be/icm/2006/Contributions_to_the_Seminar/Sci06_List%20Solid%20Messages.htm List of parties and organizations that have shown interest, were unable to attend or have sent a solidarity message] (International Communist Seminar Brussels, May 5-7, 2006); [http://www.icsbrussels.org/ICS/2007/01_SCI2007_list-of-particpants-observers.htm List of Participants]/[http://www.icsbrussels.org/ICS/2007/07_SCI2007_signatories_General.htm Signatories – General Resolution] (16th International Communist Seminar, Brussels, 4-6 May 2007); [http://www.icsbrussels.org/ICS/2008/resolutions_ao/Sci08_List%20SolMess.doc List of parties and organizations that have shown interest, were unable to attend or have sent a solidarity message] (International Communist Seminar Brussels, 16- 18 May 2008); [http://www.icsbrussels.org/ICS/2009/resolutions_ao/Sci09_List%20of%20excused_2.doc List of parties and organizations that have shown interest, were unable to attend or have sent a solidarity message] 18th International Communist Seminar Brussels, 15-17 May 2009)</ref>
 
KTP on järjestänyt vuosittain jäsenmatkoja [[Lokakuun vallankumous|Lokakuun vallankumouksen]] muistojuhlille [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]]. Matkailijat ovat osallistuneet juhlatilaisuuksiin ja kulkueisiin sekä käyneet neuvotteluja Venäjän kommunistisen työväenpuolueen kanssa. Vuonna 2000 KTP:n puheenjohtaja Hannu Harju oli [[Palatsiaukio]]lla pidetyn tilaisuuden ainoa ulkomainen puhuja, kun hän esitti puolueensa tervehdyksen osanottajille. Harjun mukaan ”vallankumous osoitti, että työväenluokka pystyy elämään ilman kapitalisteja”.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Osallistu matkalle Leningradiin | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 12 | Ajankohta = 28.9.2000 }}; {{Lehtiviite | Otsikko = Venäjän kansan muistaa Lokakuun vallankumouksen | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 15 | Ajankohta = 23.11.2000 }}; {{Lehtiviite | Otsikko = Venäjän Lokakuun Sosialistinen vallankumous ei ole unohtunut | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 15 | Ajankohta = 20.11.2003 }}; {{Lehtiviite | Otsikko = Vallankumouksen vuosipäivänä Leningradiin | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 11 | Ajankohta = 12.10.2011 }}; {{Lehtiviite | Otsikko = Lokakuun sosialistisesta vallankumouksesta 94 vuotta | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 13 | Ajankohta = 22.11.2011 }}</ref>
 
KTP tukee [[Korean demokraattinen kansantasavalta|Korean demokraattista kansantasavaltaa]] ja maassa kehitettyä [[juche]]-aatetta. Puolueen jäsenistö osallistuu Korea-toimintaan ja ''Työkansan Sanomissa'' julkaistaan Pohjois-Korean politiikkaa tukevia artikkeleita. KTP:n valtuuskunta on tehnyt Pohjois-Koreaan puoluetason vierailuja. KTP:n näkemyksiä on julkaistu usein kansantasavallan virallisen [[KCNA]]-tietotoimiston uutisissa.<ref>[http://www.kcna.co.jp/item/1999/9910/news10/08.htm WPK is invincible] (KCNA 8.10.1999); [http://www.kcna.co.jp/item/2001/200110/news10/11.htm Kim Ki Nam meets Finnish party delegation] (KCNA 11.10.2001); [http://www.kcna.co.jp/item/2001/200110/news10/14.htm Kim Jong Il eulogized] (KCNA 14.10.2001); [http://www.kcna.co.jp/item/2008/200808/news08/25.htm 60th Birthday of DPRK to Be Marked in Finland] (KCNA 23.8.2008); [http://www.kcna.co.jp/item/2008/200808/news08/26.htm Songun Politics of Korea Lauded Abroad] (KCNA 25.8.2008); [http://www.kcna.co.jp/item/2009/200902/news25/20090225-06ee.html Lee Myung Bak Group's Moves for Confrontation with DPRK Rebuked] (KCNA 25.2.2009)</ref><ref name="virtanen92"/> Vuonna 2000 KTP järjesti Korean Työväenpuolueen 55-vuotiselle taipaleelle omistetun juhlaseminaarin, johon osallistui Työväenpuolueen kansainvälisen osaston jaostopäällikkö Rim Hui Bok.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Kommunistipuolueiden juhla: Korean Työväenpuolue 55-vuotta | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 12 | Ajankohta = 28.9.2000 }}</ref> KTP on julkaissut [[Kim Jong-il]]in kirjoituksia kirjasina.<ref>[http://web.archive.org/web/20050204173208/http://www.kaapeli.fi/~ktp/ajankoht.html#julkaisuja Uusia julkaisuja] (KTP 2005); [http://www.kcna.co.jp/item/2003/200312/news12/24.htm International Solidarity with Korean People's Cause of Reunification] (KCNA 23.12.2003)</ref> KTP:n puheenjohtaja Hannu Harju vieraili Koreassa työväenpuolueen kutsusta syyskuussa 2010. Käymiensä keskusteluiden yhteydessä hän ilmaisi puolueensa tuen Kim Jong-ilin [[songun]]- eli armeija ensin -politiikalle.<ref>[http://www.kcna.co.jp/item/2010/201009/news29/20100929-16ee.html WPK Hosts Reception for Finnish Party Delegation] KCNA 29.9.2010</ref>
 
KTPPuolueen kritisoiperustajien [[Neuvostoliitto]]amukaan perustamisestaanelettiin lähtien"kapitalismista sosialismiin siirtymisen aikakautta" ja "reaalisen sosialismin kokemus ja saavutukset" olivat vuoteen 1988 mennessä vahvistaneet sen, että "työtätekevien tulevaisuus on sosialismissa".<ref name="polasiak88"/> Puolueella ei ollut virallisia suhteita [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen]]<ref name="hs88"/> ja NKP vastusti KTP:n muodostamista.<ref name="virtanen92"/> Alkuvuonna 1991 KTP arvioi, että Neuvostoliitossa oltiin luovuttu sosialismin tavoitteista, asemista ja päämääristä.<ref>Ritva Liikkanen: [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/910602121 Ktp:n kokous antoi huutia neuvostokommunisteille Saksan pelätään havittelevan "naapurien alueita"] (Helsingin Sanomat 2.6.1991)</ref> Syyskuussa 1991 puolueen keskusneuvosto antoi julkilausuman, jonka mukaan NKP oli ollut ”viime vuosina kommunistien ideologisen ja poliittisen kehityksen jarru.”<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = KTP:n keskusneuvosto | Otsikko = Tulevaisuus on sosialismin | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 9 | Ajankohta = 10.9.1991 }}</ref> KTP:n mielestä (1998) Neuvostoliitossa 1970–1980-luvuilla ”tehdyt arviot aikakauden luonteesta ja vallankumousprosessin etenemisestä” eivät olleet enää ”oikeita ja realistisia.”<ref>[http://web.archive.org/web/20000820230229/www.kaapeli.fi/~ktp/otsake.html Sosialismin ja kommunistisen liikkeen vaikeuksien syistä] (KTP:n 10. edustajakokouksen 23–24.5.1998 asiakirja)</ref>
 
1990-luvun alussa puolueella oli kahdenkeskisiä tapaamisia muurmanskilaisten, ruotsalaisten ja saksalaisten kommunistien kanssa. Puolue osallistui kansainvälisiin tapaamisiin ja oli kirjeitse yhteyksissä eri maiden puolueiden kanssa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Luokkataistelu jatkuu | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 8 | Ajankohta = 17.6.1992 }}</ref> KTP:n puoluetoimiston kautta välitettiin [[Ruotsin kommunistinen puolue (1995)|Työväenpuolue kommunistien]] (APK) äänenkannattaja ''[[Riktpunkten]]in'' tilauksia.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Tilaa ”Riktpunkten” | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 8 | Ajankohta = 17.6.1992 }}</ref> KTP:n neljättä puoluekokousta tervehtivät APK, jonka edustaja osallistui kokoukseen, ja [[Saksan kommunistinen puolue (1968)|Saksan kommunistinen puolue]] (DKP), joka toivotti puolueelle menestystä kirjallisesti.<ref name="ek92"/><ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Heinz Stehr | Otsikko = DKP:n tervehdys kokoukselle | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 8 | Ajankohta = 17.6.1992 }}</ref>
 
KTP on tukenut [[Filippiinien kommunistinen puolue|Filippiinien kommunistisen puolueen]]/[[Uusi kansanarmeija|Uuden kansanarmeijan]] taistelua Filippiinien hallitusta vastaan.<ref>[http://web.archive.org/web/19991021224746/www.kaapeli.fi/~ktp/filipp.html Communist Party of the Philippines, New People’s Army] (KTP 18.11.1998)</ref> Puolue on antanut tukensa myös Kolumbian [[FARC-EP]]-sissiliikkeelle.<ref>[http://www.kaapeli.fi/~ktp/kannanotot.html#KTP%20yhtyy%20Demokraattisen%20Nuorison%20Maailmanliiton%20vetoomukseen%20solidaarisuudesta%20Kolumbian%20kansalle KTP yhtyy Demokraattisen Nuorison Maailmanliiton vetoomukseen solidaarisuudesta Kolumbian kansalle] (KTP:n keskusneuvosto 5.4.2008)</ref>
Rivi 175 ⟶ 183:
KTP:n pää-äänenkannattaja on 14 kertaa vuodessa ilmestyvä ''[[Työkansan Sanomat (1988)|Työkansan Sanomat]]'', joka sai nimensä SKP:n [[Työkansan Sanomat (1945)|1940- ja 1950-luvuilla ilmestyneeltä sanomalehdeltä]]. Lehden päätoimittaja on vuodesta 2015 alkaen ollut [[Rauno Lintunen]], jota edelsivät Hannu Tuominen, Marja Eronen, [[Reijo Katajaranta]] ja Juhani Eero.
 
PääkaupunkiseudullaKTP:llä oli aiemmin viikoittainen ''Työväen puolituntinen'' -ohjelma pääkaupunkiseudulla kuultavassa [[Kansan radioliitto|Kansan radioliiton]] [[Lähiradio]]ssa KTP:lla on keskiviikkoisin 20:00–20:30 Työväen puolituntinen -ohjelma (lukuun ottamatta kuukauden viimeistä keskiviikkoa).<ref>[http://www.kaapeli.fi/~ktp/radio.html Lähiradio] (KTP)</ref> Ohjelma aloitti syksyllä 1993.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = ”Työväen puolituntinen” taajuudella 100,3 MHz| Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 13 | Ajankohta = 10.10.2002 }}</ref>
 
Puolue aloitti [[kotisivu|kotisivujen]] ylläpidon 1990-luvulla.<ref>ks. [https://web.archive.org/web/19980128071038/http://www.kaapeli.fi/~ktp/ 1998]</ref> Vuodesta 2005 alkaen sivut ovat olleet osoitteessa ktpkom.fi.
Rivi 279 ⟶ 287:
Kuntavaaleissa KTP on asettanut ehdokkaita parhaimmillaan 45 kunnassa (1992). Vuoden 2008 vaaleissa puolueen lista nähtiin 27 kunnassa. KTP:n edustajia on valittu [[Nokia (kaupunki)|Nokia]]n (1992/1996), [[Ristijärvi|Ristijärven]] (1996/2000) ja [[Kemi]]n (2000/2004) valtuustoihin. Historiansa korkeimman kannatusosuuden (7,3&nbsp;%) puolue sai vaaleissa 2000 Ristijärvellä.<ref>Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaa__kvaa__kvaa_as/ Kunnallisvaalit 1976–2017] (Tilastokeskus 2017)</ref> KTP osallistui vuoden 1988 kunnallisvaaleihin [[Demokraattinen Vaihtoehto|Demokraattisen Vaihtoehdon]] listoilla.
 
[[Pekka Tiainen]] toimi [[Osuusliike Elanto|Elannon]] valtuustossa KTP:n listalta valittuna vuosina 1991–2003. Vuonna 1991 KTP sai edustajistoon kaksi paikkaa ja 1995 yhden.<ref>Paavo Rautio: [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/951112227 Vasemmistoliitto eteni Elannon vaaleissa Edustajistosta yli puolet on uusia nimiä] (Helsingin Sanomat 12.11.1995)</ref> Vuonna 1999 KTP oli Kansalaisten Elanto – Kommunistit ja demokraatit -listalla (1 026 ääntä) ja vaaleissa 2003 puolue muodosti Työväenosuusliikkeen puolesta – KTP ja Sitoutumattomat -vaaliliiton (1 420 ääntä).<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = KTP menestyi HOK-Elannon vaaleissa | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 15 | Ajankohta = 20.11.2003 }}</ref> Vaaleissa 1999 KTP:n lista muodosti vaalirenkaan SKP:n listan kanssa. Yhteistyö ei sujunut ongelmitta, sillä KTP syytti SKP:tä koulutustilaisuuteen liittyneestä "harhautuksesta"”harhautuksesta”, jonka katsottiin johtaneen KTP:n oman vaalitilaisuuden perumiseen.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Itsenäisen Elannon puolesta / Hakanen vastaa Auervuolteelle / Hakasen vastineesta | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 13 | Ajankohta = 14.10.1999 }}</ref> Vaaleissa 2008 puolue oli samalla listalla SKP:n kanssa. Vuonna 2012 listan nimi oli ”Kommunistit ja edistysmieliset, SKP ja KTP”<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = HOK-Elannon vaalit | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 5 | Ajankohta = 25.4.2012 }}</ref> .
 
Työväen osuusliikkeen puolesta-KTP -vaaliliitto osallistui vuonna 2004 [[Tradeka]]n vaaleihin kuudessa vaalipiirissä. Listat keräsivät 2 179 ääntä ja 1,6 prosentin äänisuuden, mutta puolue ei saanut paikkoja edustajistoon.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = KTP:ltä valitus Helsingin Hallinto-oikeuteen kunnallisvaaleista | Julkaisu = Työkansan Sanomat | Numero = 15 | Ajankohta = 23.11.2000 }}</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Kommunistinen_Työväenpuolue_–_Rauhan_ja_Sosialismin_puolesta”