Ero sivun ”Ruotsin kirkko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nokiabaltic (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 41:
Reformaation myötä kirkon koko jumalanpalvauselämä muuttui kansankieliseksi latinan sijaan. Tosin saarnat olivat jo kristinuskon alkuajoista olleet kansankielisiä. Raamattu käännettiin kansankielelle, samoin alkoi kansankielinen virsirunous. Reformaation keskeisenä toteuttajana Ruotsissa oli [[Olaus Petri]].<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.svenskakyrkan.se/organisation|nimeke=organisation|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=4.1.2021|kieli={{sv}}}}</ref> Reformaatio toteutui Ruotsi-Suomessa maltillisena. Jumalanpalveluselämän muutokset tapahtuivat hitaasti, kirkkojen sisustus ja koristelu säilyi. Piispanviran kohdalla oli merkittävää, että siinä sälyi katkeamaton [[Apostolinen suksessio|apostolisen suksession]] perinne.
 
=== YhteinäiskirkonYhtenäiskirkon aika ===
1600- ja 1700 luvuilla Ruotsissa vallitsi yhteinäiskirkonyhtenäiskirkon aika. Kirkko ja valtio olivat läheisessä suhteessa toisiinsa. 1800-luvulla tilanne alkoi muuttua ja kirkon asemalle Ruotsissa asetti uusia haasteita etenkin teollistuminen, kaupungistuminen ja maallistuminen.
 
Perinteisen maaseudun, pitäjän rinnalle syntyi ja kasvoi teollisuuspaikkakuntia, rautatieasemien asutus ja uusia kaupunkeja. Aikaisemmin pitäjän luonnollinen keskus oli kirkonkylä. Uudet asutuskeskukset olivat usein kaukana pitäjänkirkosta ja se aiheutti vaikeuksia kirkon toiminnalle. 1860-luvulta alkaen oli mahdollista erota kirkosta, jos henkilö samalla liittyi toiseen kristilliseen yhteisöön. 1800-luvun muutos sai aikaan sen, että lainsäädännön piti ottaa huomioon, että maassa on muitakin useampia kirkkoja. Siinä yhteydessä termi ”Ruotsin kirkko” tuli käyttöön ensimmäisen kerran lainsäädännössä. Sekularisaation seurauksena alkoivat perinteisesti pitäjälle, joka siis oli ennen muuta kirkollisesti määräytynyt alue/yhteisö, kuuluvat tehtävät siirtyä valtiolle, kunnalle ja muille organisaatioille. Kirkko ja julkinen sektori alkoivat erota toisistaan. 1863 astui voimaan päätös, jolla kunta ja seurakunta (''borgerlig kommun/kyrklig kommun'') erotettiin toisistaan. Sen seurauksena säilyi joiltain osin 1900-luvulle saakka lainsäädäntö, jonka mukaan joitain viranomaistehtäviä hoidettiin seurakunnissa.<ref name=":0" />