'''Ydintalvi''' on termi, jolla viitataan [[ydinsota|ydinsodasta]] mahdollisesti aiheutavaan [[ilmasto]]n väliaikaiseen jäähtymiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ydintalvi| Nimeke = ydintalvi| Julkaisu = Kielitoimiston sanakirja| Julkaisija = Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy| Viitattu = 3.1.2021}}</ref> Jäähtyminen johtuisi erityisesti [[ydinase]]iden aiheuttamista [[tulimyrsky]]istä, joita syntyisi kaupunkeihin ja metsiin. Niissä kehittyisi huomattavia [[savu|savu-]], [[Noki|noki-]] ja pölypäästöjä.<ref name="britannica">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.britannica.com/science/nuclear-winter|Nimeke=Nuclear winter|tekijä=|julkaisu=Encyclopædia Britannica|Ajankohta=21.4.2017|Julkaisija= Encyclopædia Britannica|Viitattu=3.1.2021|Kieli={{en}}}}</ref> Tällainen päästöpilvi kohoaisi ilmakehään ja vähentäisi maanpinnalle tulevan auringonsäteilyn määrää. Samaan aikaan maasta kuitenkin nousee lämpöä ilmakehään, tutkijoiden mukaan aiheutuisi kuukausien mittainen pakkaskausi. Pituudesta ja lämpötilasta on esitetty erilaisia arvioita, mutta seurauksena olisi kuitenkin ilmastokatastrofi.<ref>Facta 2001, Täydennysosa, osa 21, s. 495. WSOY 1990 ISBN 951-0-10242-3</ref>
Jos Yhdysvallat ja Venäjä aloittaisi ydinsodan, ilmakehäänIlmakehään kerääntyisi tulipalojen seurauksena satoja miljoonia tonneja savua ja nokea, joka kerääntyisi tuulten mukana 30° ja 60° leveysasteiden välille jämähtäväksi mustaksi vyöksi. Tällainen pilvikerros estäisi suurimman osan [[Auringon säteily]]stä pääsemästä Maan pinnalle. Lämpötilat voisivat laskea 11–22 astetta. Kasvillisuus ja elämistö kuolisivat, kun kasvien [[fotosynteesi]] häiriintyisi pahoin. Eliöitä tappaisivat kylmyyden lisäksi ydinräjähdyksistä seurannut [[radioaktiivinen laskeuma]].<ref name="britannica"/> Vuonna 2019 tehtyjen laskelmien perusteella Yhdysvaltain ja Venäjän välisen laajamittaisen ydinsodan nostattama nokipilvi kiertäisi Maata yhdeksän vuoden ajan. Vasta kymmenen vuoden päästä sodasta valoa saataisiin yhtä paljon kuin ennen sotaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/ydinsota-pimentaisi-auringon-vuosiksi| Nimeke = Ydinsota pimentäisi auringon vuosiksi| Ajankohta = 21.8.2019| Julkaisu = Tiede| Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy| Viitattu = 3.1.2021}}</ref> Maapallon keskilämpötila putoaisi 9yhdeksän astetta ja sadanta vähenisi kolmanneksella, mutta elämä maapallolla ei kuitenkaan tuhoutuisi aivan kokonaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://phys.org/news/2019-08-nuclear-war-russia-result-winter.html|nimeke=New model agrees with old: Nuclear war between US and Russia would result in nuclear winter|tekijä=|julkaisu=phys|ajankohta=|julkaisija=Phys.org|viitattu=2019-08-21|ietf-kielikoodi=en-us}}</ref>
Nimi ydintalvi esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1983 julkaistussa TTAPS-tutkimuksesta, joka laski ilmastomallinnuksessa mukaan savun ja noen syntymisen ydinsodassa tuhoutuneiden kaupunkien palavasta öljystä ja muovista. Tällaisissa tulipaloissa syntyvä savu imee Auringon säteilyä tehokkaammin kuin puusta syntyvä savu. TTAPS-tutkimuksen jälkeen monimonet yhdysvaltalainen ja neuvostoliittolainen tutkijat alkoivat myös tutkia ydinsodan ympäristövaikutuksia.<ref name="britannica"/>
