Ero sivun ”Lobotomia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ari-69 (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Lobotomian suoritus: -korjattu mallinevirhe.
Ari-69 (keskustelu | muokkaukset)
→‎Lobotomian suoritus: -lisätty teosnimet; syy & selite - eivät lähdelistassa. Teosvuodet erottelevat alkuteoken ja suomennoksen vuodet, mikä tässä nyt eroteltuna.
Rivi 12:
Leikkausta edeltävästi, saatettiin suorittaa erilaisia esitutkimuksia, kuten esimerkiksi, aivojen ''PEG-kuvaus'' (pneumoenkefalografia) eli ''ilmakallokuvaus''.<ref>Kinnunen, L., ''Mielisairaanhoito'', 1959: s. 158.</ref>
 
Lobotomia suoritettiin ruiskuttamalla alkoholia otsalohkojen motorisen kuorikerroksen eteen kummallekin puolen päätä porattujen reikien kautta. Seuraavaksi otettiin käyttöön instrumentti nimeltään leukotomi, jonka kanyylimaisesta rungosta työntyi leikkausalueella ulos metallisilmukka. Instrumenttia pyöräyttämällä irrotettiin valkeasta aineesta kuusi kudoskappaletta molemmin puolin.<ref>Shorter, E., ''Psykiatrian historia'', 1997/2005: s. 265</ref>
 
Maailmanlaajuinen hoitomuoto lobotomiasta tuli, kun neuropatologi Walter Freeman ja neurokirurgi James Watts aloittivat Yhdysvalloissa leikkaukset 1936 ja kehittivät niin sanotun standardimetodin. Standardimetodissa pyritään paikantamaan ''sutura coronarian'' alaosa käyttämällä standardietäisyyttä kiintopisteinä toimivista zygomaluun yläreunasta ja orbitan lateraalireunasta.
 
Joko paikallispuudutuksessa tai yleisanestesiassa porattiin molemmin puolin tähän kohtaan ohimoa reiät, joiden kautta työnnettiin aivojen läpi sondi aivojen paksuuden mittaamiseksi. Näin kyettiin määrittämään etäisyys keskiviivassa kulkeviin etumaisiin aivovaltimoihin. Sen jälkeen tehtiin viuhkamaiset viillot otsalohkojen valkean aineen läpi pitkällä, mitta-asteikollisella veitsimäisellä leukotomilla. Otsalohkojen yhteydet tunnetiloja säätelevään limbiseen järjestelmään katkaistiin.<ref>Shorter, E., ''Psykiatrian historia'', 1997/2005: s. 267</ref>
 
Transorbitaalisessa tekniikassa jääpiikkimäinen [[instrumentti]] (engl. ''ice pick'') naputettiin pienellä [[vasara]]lla [[kyynelpussi]]n ja [[Silmäkuoppa|silmäkuopan]] sisäreunan kautta etukuoppaan ja naskalin vartta kääntelemällä tehtiin viuhkamainen valkean aineen halkaisu molemmin puolin. Anestesiaksi riitti pari peräkkäistä [[sähköšokki]]a.