Ero sivun ”Henrik Gabriel Porthan” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt Arto Latvakangas) ja palautettiin versio 18636984, jonka on tehnyt Mlang.Finn: Aiheesta muualla -osastossa pitäisi olla linkkejä wikin ulkopuolisiin merkittäviin sivustoihin tms. Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon |
Filled in 1 bare reference(s) with reFill 2 |
||
Rivi 41:
Vuonna [[1772]] Porthan nimitettiin Turun akatemian kirjastonhoitajaksi. Hän kartutti yliopiston kirjavarastoa etenkin vanhoilla suomalaisilla teoksilla, mikä merkitsi [[Kansalliskirjasto (Suomi)|Suomen kansalliskirjaston]] alkua. Vuonna [[1777]] Porthan nimitettiin kaunopuheisuuden professoriksi; virkaa oli hakenut myös [[Gabriel Tidgren]]. Porthanin luennot olivat tavattoman suosittuja, ja hän herätti oppilaissaan suurta ihailua. Paitsi [[Cicero]]sta ja [[Horatius|Horatiuksesta]] hän luennoi kosolti myös muista aiheista: [[Hugo Grotius|Hugo Grotiuksen]] ja edelleen [[Samuel Pufendorf]]in kehittämästä luonnonoikeudellisesta filosofiasta, oppihistoriasta ja jopa arkkitehtuurista. Porthan matkusteli paljon Suomessa, ja vuonna [[1779]] hän teki matkan Saksaan ja tapasi sikäläisiä oppineita.
Porthan oli hyvin kiinnostunut Suomen kansallisesta menneisyydestä. Hän oli omaksunut uuden [[lähdekritiikki|lähdekriittisen]] menetelmän. Siksi hän tyrmäsikin monet aiemmat teoriat epätieteellisinä, esimerkiksi näkemykset [[suomen kieli|suomen]] ja [[heprea]]n sukulaisuudesta, joita muun muassa [[Daniel Juslenius]] oli esittänyt. Porthan tutki suomalaista kansanrunoutta ja historiallisia kysymyksiä, kuten Paavali Juusteinin piispainkronikkaa ja [[pirkkalaiset|pirkkalaisia]]. Porthania onkin sanottu "Suomen historian isäksi". Tämän uuden, empiirisellä pohjalla alkaneen kansallisen tutkimustyön seurauksena alkoivat väitöskirjat nyt, romantiikan ajan kynnyksellä, käsitellä oman maan historiaa, kansanperinnettä, kansanrunoutta ja suomen kieltä. Suomen kielen arvostuksestaan huolimatta Porthan ei nähnyt ongelmaa siinä, että Suomessa käytettiin kahta muutakin kieltä (ruotsia ja latinaa), eikä vastustanut esimerkiksi sosiaaliseen nousuun liittynyttä kielenvaihtoa ruotsiin vaan ainoastaan ruotsin kielen levittämistä pakolla.<ref>
Porthanin merkityksen vuoksi aikakautta on sanottu ”Porthanin ajaksi”. Hänen perintönsä vaikutti suuresti 1800-luvun alun kansallisen kulttuurin nousuun, esimerkiksi [[Turun romantiikka]]an.
| |||