|
[[Kuva:Oil Prices Since 1861.svg|thumb|400 px|Öljyn hinnan kehitys vuodesta 1861:
{{Viitteetön|Lähes kokonaan viitteetön}}
{{seloste|#000080|[[:wiktionary:fi:nimellisarvo|Nimellishinta]]}}
[[Tiedosto:Gascoupon.png|thumb|330px|Vuoden 1979 öljykriisin aikaan Yhdysvalloissa painettiin varalle [[bensiini]]n säännöstelykuponkeja. Niitä ei kuitenkaan koskaan käytetty.]]
{{seloste|#ff9a00|Reaalihinta}}]]
'''Öljykriisi''' tarkoittaa [[kansantalous|kansantaloudessa]] tapahtuvaa [[öljy]]n saatavuuden hinnannousua, joka usein on yhteydessä saatavuuden vähenemiseen. Öljykriisin vaikutus säteilee myös muuhun [[talous|talouteen]], sillä modernit [[teollisuusyhteiskunta|teollistuneet yhteiskunnat]] ovat riippuvaisia öljystä ja sillä tuetusta energiasta. Tyypillisiä seurauksia ovat taloudellinen [[stagnaatio]] ja poliittinen epävakaus. Öljykartelli [[OPEC]]illa on varsinkin aiemmin ollut öljyntuotannon säätelyssä keskeinen rooli. Koska öljyn hinta ja saatavuus määräytyvät pitkälti maailmanlaajuisesti, ovat myös öljykriisien vaikutukset [[globaali|globaaleja]].<ref name="Britannica">Kettell, Steven: [https://www.britannica.com/topic/oil-crisis Oil crisis]. ''Encyclopædia Britannica'', 31.1.2020. Viitattu 3.1.2021. {{en}}</ref>
'''Öljykriisi''' tarkoittaa [[Kansantalous|kansantaloudessa]] tapahtuvaa [[Maaöljy|öljy]]n saatavuuden suurta vähenemistä tai hinnannousua. Energiakriisi vaikuttaa usein koko talouteen, ja useita [[Taantuma|taantumia]] väitetään syntyneen öljykriisin seurauksena. Öljyn hinta vaikuttaa lukuisten kulutushyödykkeiden hintaan muoveista ruokaan, ja monissa maissa sähkön hinta voi öljykriisin seurauksena nousta, mikä myös vaikuttaa valmistuskustannuksiin. [[Kuluttaja]]n näkökulmasta etenkin autojen ja muiden ajoneuvojen käyttämän [[bensiini]]n hinta nousee, mikä johtaa alentuneeseen [[Kulutus|kuluttajaluottamukseen]] ja vähentyneeseen [[raha]]n käyttöön.
''[[Encyclopædia Britannica]]n'' mukaan maailmassa on [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen koettu kaksi suurta öljykriisiä. [[Vuoden 1973 öljykriisi]] oli [[Syyria]]n ja [[Egypti]]n sekä [[Israel]]in välisestä [[Jom Kippur -sota|Jom Kippur -sodasta]], sekä myös [[dollari]]n arvon heikkenemisestä, joka oli syönyt OPECin jäsenvaltioiden öljytuloja. Israelin tukijoita painostaakseen OPEC nosti öljyn hinnan nelinkertaiseksi ja esti öljynviennin [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], [[Länsi-Eurooppa]]an ja [[Japani]]in. Seurauksena oli [[taantuma|taloudellinen taantuma]] ja voimakas [[inflaatio]]. Länsimaissa öljykriisiin reagoitiin talousuudistuksilla, joiden tavoitteena oli vähentää riippuvuutta öljystä. Arabimaat luopuivat vientikiellosta 1974, mutta öljyn hinta pysyi edelleen korkeana ja talouskasvu oli hidasta vuosikymmenen vaihteeseen saakka.<ref name="Britannica"/>
== Talous ==
Toinen öljykriisi alkoi 1979, jolloin tärkeä öljyntuottajamaa Iran [[Iranin vallankumous|ajautui sekasortoon]]. Vuonna 1980 [[Irakin-Iranin sota|Irak hyökkäsi Iraniin]], mikä aiheutti epävakautta koko [[Persianlahti|Persianlahden]] alueella ja nosti öljyn hintaa entisestään. Talousuudistusten seurauksena öljyn tarve oli länsimaissa ja Japanissa kuitenkin vähentynyt, ja vuonna 1983 öljyn hinta vakautui.<ref name="Britannica"/>
Öljyn hinnan muodostuminen [[Markkinatalous|markkinataloudessa]] noudattaa [[Kysyntä ja tarjonta|kysynnän ja tarjonnan]] lakia, mikä voi aiheuttaa nopeita muutoksia öljyn hintaan, kun joko kysyntä tai tarjonta äkisti muuttuu. Joissakin tapauksissa öljykriisi voisi osittain johtua markkinoiden epäonnistumisesta hintojen määrittämisessä. Kriisi voi myös aiheutua vapaiden markkinoiden puuttumisesta. Kuluttajien käyttäytyminen voi pahentaa öljykriisin taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi protestien ja "paniikkiostojen" muodossa. Jotkut taloustieteilijät ovat sitä mieltä, että vuoden 1973 öljykriisi vaikeutui [[hintasäännöstely]]n takia.
Irakin-Iranin sodan jälkeen öljystä on ollut markkinoilla pikemminkin ylitarjontaa kuin pulaa.<ref name="Britannica"/>
=== Öljyn tarjonta ===
[[Tiedosto:Öljyn hinta.PNG|thumb|400px|Kuvaaja öljyn [[nimellishinta|nimellishinnan]] kehityksestä [[Yhdysvaltain dollari|dollareina]] vuosina 1970–2005 syksy.]]
Öljyn tarjontaa hallitsevat suurelta osin kansalliset öljy-yhtiöt maissa, joissa on merkittäviä halvan ja energiatehokkaasti tuotettavan öljyn [[reservi|reservejä]]. Näihin kuuluvat esimerkiksi [[Kuwait]], [[Norja]], [[Saudi-Arabia]], [[Venezuela]] ja [[Yhdistyneet Arabiemiraatit]]. Useat näistä maista kuuluvat [[OPEC]]-nimiseen (''Organization of Petroleum Exporting Countries'') [[kartelli]]in. OPEC hallitsee hyvin suurta osaa maailmanlaajuisista öljymarkkinoista ja se voi siten vaikuttaa hintoihin. Jos OPEC päättää vähentää jäsenmaidensa tuotantokiintiöitä, se nostaa öljyn hintaa. Aikaisemmin OPEC on myös voinut tuotantoa nostamalla laskea hintoja.
== Katso myös ==
OPECin toimintavapaudella on kuitenkin rajoituksia. Jos OPEC nostaa hinnan liian korkeaksi, kulutus vähenee ja [[öljyntuotanto]] epätavanomaisista lähteistä, esimerkiksi [[öljyhiekka|öljyhiekasta]], tulee kannattavaksi. Öljynviejämaiden taloudet ovat lisäksi riippuvaisia öljytuloista ja maailmantalouden tilasta, ja näin ollen tuotantorajoituksilla olisi kielteisiä vaikutuksia. Rajoittavina tekijöinä ovat myös jalostus- ja kuljetuskapasiteetti sekä pitkällä aikavälillä tehdyt investoinnit.
* [[Öljyhuippu]]
Öljyn tarjontaan saattaa aiheutua ongelmia, jos markkinoita hallitsevat [[OPEC]]-maat ovat liioitelleet öljyreservejään ja kykyään nostaa tuotantokapasiteettia. Maailman suurimman öljykentän, Saudi-Arabiassa sijaitsevan [[Ghawar]]in kunto on keskeisessä asemassa, sillä Ghawar yksin tuottaa 5 % koko maailman öljystä.
=== Öljyn kysyntä ===
Öljyn kysyntä on heikosti joustavaa, ja jousto tapahtuu lyhyellä aikavälillä öljyä polttoaineena käyttävän liikenteen ajettujen kilometrien vähentymisellä ja käytettäviä kulkunopeuksia alentamalla. Kuluttajien vähäisempi liikkuvuus ja kuljetuskustannusten nousu vahingoittavat taloutta. Osa öljyn kysynnästä tulee kaupalliselta sektorilta, joka käyttää öljytuotteita esimerkiksi [[Liikenne|liikenteeseen]], [[sähköntuotanto]]on ja [[Lämmitys|lämmitykseen]]. Öljyn kysyntä riippuu muun muassa talouskasvusta ja vuodenajasta: pohjoisen pallonpuoliskon maat esimerkiksi kuluttavat talvisin enemmän öljyä kotien lämmityksessä. Kylmä talvi Yhdysvalloissa, joka kuluttaa maailman öljyntuotannosta noin neljänneksen, voi vaikuttaa öljyn hintoihin maailmanlaajuisesti ja pitkäaikaisesti. Viime vuosina kehittyvät taloudet ovat lisänneet öljyn kysyntää, ja öljyn saatavuus on niiden talouskehityksen kannalta tärkeää.
=== Öljykriisin syntyminen ===
Öljykriisi voi johtua useista syistä. Tässä on esitetty joitakin jo tapahtuneita tai spekulatiivisia syitä jotka saattavat aiheuttaa öljykriisin.
;Tuotannon leikkaus
Ennen öljykriisiä [[maailmanpolitiikka|maailmanpoliittinen]] tilanne on usein kiristynyt. Jos suuri [[öljyntuottaja]], esimerkiksi OPEC, yrittää vaikuttaa maan tai maiden politiikkaan [[öljyntuotanto]]a vähentämällä, tämä aiheuttaa öljyn saatavuuden vaikeutumista. Kun öljyntuottaja kieltäytyy myymästä öljyä, hankaloituu öljyn saanti usein hyvin paljon. Jos tuotantoa vähennetään tarpeeksi, öljyn hinta lopulta nousee, mikä voi johtaa pitkäaikaiseen öljykriisiin. Näin tapahtui esimerkiksi vuoden 1973 öljykriisissä.
;Kriisi öljyntuottajamaassa
Jos jossain suuressa öljyntuottajamaassa syttyy [[sota]] tai maassa syntyy kriisi, öljyntuotanto kärsii ja voi loppua kokonaan, mikä voi vaikeuttaa öljyn saatavuutta. Esimerkiksi monet [[lähi-itä|Lähi-idässä]] tapahtuneet sodat, kriisit ja [[vallankumous|vallankumoukset]] ovat johtaneet öljykriiseihin. Myös [[luonnonkatastrofi]] öljyntuotantoalueella tai öljynkuljetuksille tärkeällä alueella vaikeuttaa öljyn saatavuutta. Kun suuren öljyntuottajan öljyntuotanto on näin estynyt, öljyn saatavuus vaikeutuu huomattavasti. Kun öljyn tuotanto heikkenee ja maan elinkeino on kadonnut, se voi johtaa maan taloudessa entistä pahempaan kriisiin, mikä voi entisestään vaikeuttaa öljyn tuotannon käynnistämistä uudelleen.
;Suuri kysynnän kasvu tai tarjonnan väheneminen
Kiinan nopea talouskasvu on aiheuttanut öljyn saatavuuden vaikeutumista. Kun talous ja kysyntä kasvavat liian nopeasti suhteessa tuotantomääriin, öljyn saatavuus vaikeutuu ja voi syntyä suoranainen öljykriisi. Nopea tuotannon lasku toimii samalla lailla; tuotanto ei vastaa kysyntää, mikä voi pitkään jatkuessaan johtaa öljykriisiin. Nykyisin kysyntä on kasvanut niin nopeasti, ettei tuotanto enää ole pystynyt saavuttamaan sitä, mikä syksyllä 2005 johti pienimuotoiseen öljykriisiin.
;Öljyhuippu
[[Öljyhuippu]], öljyntuotannon väheneminen tai öljyn loppuminen kokonaan johtaa myös öljykriisiin. [[ASPO]] onkin ennustanut, että öljyhuippu on tullut tai tulee lähiaikoina.
=== Öljykriisin vaikutukset talouteen ===
Öljykriisin tapahtuessa talous usein kokee taantuman. Etenkin kehitysmaissa, joilla ei ole varaa kilpailla länsimaiden kanssa, öljyn hinnalla on suuri merkitys, mitä korostaa monien valtioiden subventoima bensiini. Kalliit hinnat voivat näkyä esimerkiksi julkisen liikenteen toimimattomuutena.
Öljykriisit ovat johtaneet varmuusvarastojen keräämiseen ja muiden energianlähteiden hyödyntämisen kasvuun ja energiatehokkuuden paranemiseen. Usein varsinkin [[ydinvoima]]an panostetaan öljykriisien aikana massiivisesti. Öljykriisit voivat aiheuttaa valtioiden välien kiristymistä ja jännitteitä etenkin silloin kun kriisi johtuu poliittisista syistä, millä voi olla pidempiaikaisia seurauksia myös maailmantalouteen.
== Öljykriisejä ==
[[Tiedosto:Öljyntuotanto 1970-2003.gif|330 px|thumb|right|Maailman öljyntuotanto vuosina 1970 - 2003. Huomaa öljykriisien aikana tapahtunut tuotannon lasku.]]
* [[Vuoden 1973 öljykriisi]] (tunnetaan myös nimellä ''ensimmäinen öljykriisi'') – syy: [[Jom Kippur-sota]]
* Vuoden [[1979]] öljykriisi (tunnetaan myös nimellä ''toinen öljykriisi'') – syy: [[Iranin vallankumous]].
* Vuosien [[1980]]–[[1988]] öljykriisi – syy: [[Irakin-Iranin sota]].
* Vuoden [[1990]] piikki öljyn hinnassa – syy: [[Persianlahden sota]].
* Vuoden [[2000]] [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] öljyprotestit – syy: korkea öljyn hinta.
* Vuosien [[2004]] ja [[2005]] öljyn hinnan nousu – syy: öljyntuotannon riittämätön nousu suhteessa kysyntään.
* Kesän [[2008]] öljyn hinnan ennätysnopea nousu – syy: öljyntuotannon riittämätön nousu suhteessa kysyntään, [[Nigeria]]n valtataistelu → öljyntuotannon väheneminen siellä, [[Aasia]]n maiden vaurastuminen, [[Irakin sota]] jne.
=== Vuoden 1973 öljykriisi ===
{{Pääartikkeli|[[vuoden 1973 öljykriisi]]}}
Vuonna 1973 [[Jom Kippur -sota|Jom Kippur -sodan]] aikana ja jälkeen [[OPEC|OPEC:in]] arabijäsenistä sekä Egyptistä ja Syyriasta koostuva OAPEC (Organization of Arab Petroleum Exporting Countries) yritti [[Maaöljy|öljyn]] tuotannon leikkauksilla pakottaa [[Yhdysvallat]] liittolaisineen lopettamaan tukensa [[Israel]]ille, joka oli sotinut arabimaita vastaan useissa sodissa. Öljykriisin lopettamiseksi Yhdysvallat uhkasi arabimaita ja niitä usein avustanutta [[Neuvostoliitto]]a viljatoimitusten lopettamisella. Samoihin aikoihin OPEC päätti rajuista öljynhinnan nostoista.
Öljykriisi hidasti talouskasvua, kiihdytti [[inflaatio]]ta, laukaisi taloustaantumaa, aiheutti joissakin maissa lamaa ja sen seurauksena [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]] ja [[Norja]] aloittivat laajat öljyn etsinnät [[Pohjanmeren öljy|Pohjanmerellä]]. Yhdysvallat reagoi energiakriisin opetuksiin myöntämällä lupia [[ydinvoima]]loiden rakentamiseen. Suomessa alkoi voimakas panostaminen [[kivihiili|kivihiilen]] käyttöön perusvoiman tuotannossa öljyn sijaan ja myös ydinvoimaprojektit saivat vauhtia. Neuvostoliiton kanssa neuvoteltiin [[maakaasu]]toimituksien aloittamisesta, jolloin riippuvuus arabien öljystä väheni. Samoin menettelivät myös [[Ranska]] ja [[Saksa]] USA:n vastustuksesta huolimatta. Ranskassa toteutettiin massiivista ydinvoimarakentamista, jonka seurauksena tätä nykyä Ranska tuottaa miltei 80% sähköstään ydinvoimalla. [[OECD]]-maat perustivat kansainvälisen energiajärjestön [[IEA]]:n. Korkeimmillaan öljyn hinta oli kuitenkin vasta kriisin jälkeen, 1970-luvun lopulla.
=== Iranin vallankumous ja Irakin–Iranin sota ===
Vuonna [[1979]] [[Iran]]issa tapahtui [[Iranin vallankumous|vallankumous]]. Koska Iran on suuri öljyntuottajamaa, näkyi vallankumous maailmanlaajuisesti piikkinä öljyn hinnassa ja öljyn tuotantokin väheni rajusti. Öljystä oli kova pula, ja öljykriisi johti samantapaisiin vaikutuksiin kuin vuoden 1973 öljykriisi – maakaasun ja hiilen tuotanto ja käyttö lisääntyi ja uusia ydinvoimaloita rakennettiin paljon.
[[Tiedosto:Supertanker AbQaiq.jpg|thumb|260px|[[Säiliöalus|Supertankkereilla]] kuljetetaan öljyä [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] länteen.]]
Koska Iran oli vallankumouksen jälkeen heikko, [[Irak]] hyökkäsi sinne vuonna [[1980]] saadakseen haltuunsa Iranin [[Öljykenttä|öljykenttiä]]. Kaikkiaan kahdeksan vuotta kestänyt [[Irakin–Iranin sota]] laski öljyn hintoja 1980-luvulla, koska molemmat maat tarvitsivat öljytuloja sodan rahoittamiseen.<ref>https://www.eia.gov/finance/markets/spot_prices.cfm</ref>
=== Vuoden 1990 öljykriisi ===
Vuoden 1990 öljykriisillä on ollut öljykriiseistä vähiten vaikutuksia. Sen syynä oli [[Persianlahden sota]], ja se kesti ainoastaan kuusi kuukautta, jonka jälkeen talouden toipuminen oli nopeaa. Varsinainen öljykriisin syy oli [[Saddam Hussein]]in käsky polttaa [[Kuwait]]in öljykentät peräännyttäessä. Tämä aiheutti suuria ympäristöhaittoja ja Kuwaitin öljyntuotanto oli tehotonta vielä pitkään sodan jälkeen.
Öljykriisin aikaan öljyn hinta oli noin 40 dollaria [[barreli]]lta.
=== Ison-Britannian öljyprotestit ===
[[Tiedosto:UK fuel protest 2005 birmingham queues.akadruid.jpg|thumb|250 px|[[Birmingham]]issa jono on venynyt pitkäksi bensa-aseman ulkopuolella 12. syyskuuta 2005.]]
[[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] öljyprotesteilla tarkoitetaan saarivaltakunnassa öljyn hinnan nousun takia tapahtuneita [[protesti|protesteja]] ja niistä seurannutta kriisiä, jonka vaikutukset muistuttivat aikaisempia öljykriisejä. Ensimmäiset protestit tapahtuivat [[syyskuu]]ssa [[2000]]. Järjestäjät ja osanottajat (varsinkin kuorma-autoilijat, maanviljelijät, taksinkuljettajat) vaativat [[vero|polttoaineveron]] laskemista. Vuoden 2000 kriisi johti taloudellisen toiminnan ja yhteiskunnallisten perustoimintojen huomattavaan hidastumiseen ja vaikeutumiseen polttoaineiden saatavuuden vähennyttyä.
Hinnannousun seurauksena mielenosoittajat ja kuorma-autot estivät 5. syyskuuta vuonna 2000 pääsyn [[Englannin kanaali]]n [[Kanaalitunneli|tunneliin]] ja [[Shell]]in öljynjalostamoon. Kymmenes päivä syyskuuta saarrot laajenivat kuuteen kahdeksasta maan suuresta öljynjalostamosta, mistä seurasi suuria bensiinin ostomääriä jakeluasemilla ja saatavuusongelmien pahenemista. Kahden päivän kuluttua kolmannes maan tankkausasemista oli vailla polttoainetta, ja jonot olivat pitkiä; kriisin aikana yli 90 % maan bensa-asemista oli suljettuna jossakin vaiheessa.
Protestit vaikuttivat myös kauppojen kuljetuksiin ja monin paikoin peruselintarvikkeet loppuivat. Protestin huippukohtana moottoritieliikenne väheni 40 % ja maantieliikenne 25 %. Osa terveydenhoitoviranomaisista lopetti vähemmän tärkeät ambulanssikuljetukset polttoainepulan takia ja neuvoi kuljettajia ajamaan hitaammin. Eräässä sairaalassa esimerkiksi leikkauksissa käytettävät tikit loppuivat, joidenkin maatilojen eläimet uhkasivat kuolla nälkään, kouluja suljettiin ja postikuljetukset keskeytettiin sunnuntaiksi. Protestit päättyivät 14. syyskuuta 2000, kun osallistujat uskoivat viestinsä menneen perille, yleisön mielipide ei enää tukenut protestoijia ja poliisi valvoi kuljetusten perille pääsyä. Kriisin aiheuttamat taloudelliset tappiot olivat huomattavia.
[[Syyskuu]]ssa [[2005]] Ison-Britanniassa oli jälleen laajahkoja protesteja polttoaineiden kohonneita hintoja vastaan.<ref>[http://www.timesonline.co.uk/article/0,,2-1780144,00.html Petrol protest fails to ignite] Times Onlinen artikkeli Ison-Britannian öljyprotesteista.</ref> Uhka polttoaineen saatavuudelle aiheutti pitkiä jonoja ja bensa-asemien tyhjenemistä. Jos protestit olisivat laajentuneet, Ison-Britannian hallitus olisi suunnitelmien mukaan saattanut kutsua armeijan apuun ja aloittaa säännöstelyn, mutta protestit eivät saavuttaneet aikaisempia mittasuhteita.
=== Vuosien 2004–2006 hinnannousu ===
2000-luvun alussa öljyn hinta on noussut, ja tuotannon tehostaminen on käynyt vaikeammaksi. Epävarmuus, spekulointi ja jalostamokapasiteetin puute ovat aiheuttaneet sen, että öljyn hinta on noussut korkeammalle kuin pitkään aikaan. Öljyntuotantokalustosta ja osaavasta henkilökunnasta on puutetta. Monet suuret öljykentät ovat ehtyneet tai alkaneet ehtyä, ja [[ASPO]] on ennustanut että öljyhuippu on tapahtunut 2004, tai on juuri tapahtumassa. Öljyn kulutus kasvaa kovaa vauhtia, ja tuotannon nousu on ollut riittämätöntä. Myös Yhdysvaltojen ja [[Irakin sota]] ja levottomuudet Lähi-idässä ovat johtaneet öljyn hinnan nousuun. Poliittinen tilanne monissa öljyntuottajamaissa, kuten Nigeriassa ja Venezuelassa, on lisännyt hintapainetta.
Yhdysvalloissa riehunut hirmumyrsky [[Hurrikaani Katrina|Katrina]] ja sitä seurannut [[Hurrikaani Rita|Rita]] lisäsivät myös epävarmuutta ja nostivat hintatasoa. Osa yhdysvaltalaisista bensa-asemista esimerkiksi rajoitti myrskyjen aikana ostomäärän tilapäisesti 20 dollariin, jotta säiliöt eivät tyhjenisi kuljetusten välillä. Hintojen nousu johti uuteen öljykriisiin ja monissa köyhemmissä maissa jonoihin, öljyn säännöstelyyn, mellakoihin, sähkökatkoihin, julkisen liikenteen toimimattomuuteen ja epävarmoihin oloihin. Syksyn 2005 jälkeen öljykriisi laantui jälleen mutta öljyn hinta on silti tasaisessa nousussa.
[[Zimbabwe]]ssa keskeytyivät syyskuussa 2005 muun muassa ambulanssi-, vanki- ja hautauskuljetukset muun liikenteen ja joidenkin teollisuudenhaarojen ohella. Maa on poliittisten, taloudellisten ja hallinnollisten ongelmiensa takia erityistapaus, mutta öljyn hinnan nousu on vaikeuttanut tilannetta entisestään.<ref>[http://www.fcnp.com/529/peakoil.htm The Peak Oil Crisis: The First Casualty] Zimbabwen öljykriisin syistä.</ref> [[Jemen]]iläisissä mellakoissa kuoli kymmeniä ihmisiä, jotka protestoivat valtion bensiinin hintatuen vähentämistä vastaan.
{{kesken|Päättyy vuoteen 2005}}
== Tulevaisuus ==
Öljyvarojen ehtyminen tai öljyn hinnan muodostuminen niin kalliiksi, että sitä voi käyttää vain valikoituihin tilanteisiin, aiheuttaisi nykyisessä tilanteessa vakavan energiakriisin. Mitään muuta yhtä helposti kuljetettavaa, moni- ja helppokäyttöistä polttoainetta ei tunneta. Öljyntuotannon ehtyminen aiheuttaisi lievimmässäkin tapauksessa vaikeuksia yhteiskunnan eri alueilla ja pahimmillaan katastrofin, joka voisi saada länsimaisen yhteiskuntamuodon jopa kokonaan romahtamaan.
[[Tiedosto:Hubbert-curve.png|thumb|right|200 px|Ns. [[Hubbertin käyrä]], eli öljyntuotannon karkea kaavakuva ennen ja jälkeen öljyhuipun.]]
=== Öljyhuippu ===
{{Pääartikkeli|[[Öljyhuippu]]}}
Öljyhuippu (engl. ''peak oil'') koskee maailman öljyntuotannon huippua ja sen jälkeistä laskuun kääntymistä. Tämän niin kutsutun Hubbertin teorian puolustajat huomauttavat, että öljyä käytetään paljon suuremmalla nopeudella kuin uusia varoja löydetään. Kun vanhojen öljykenttien tuotanto kääntyy laskuun, uusien tuotanto ei usein pysty korvaamaan menetettyä tuotantoa. Useat asiantuntijat väittävät, että tämä tapahtuu vuosikymmenen kuluessa, osa on jopa sitä mieltä että olemme keskellä huippua, ja tuotanto ei nykyisestä enää merkittävästi nouse vaan kääntyy laskuun. Öljyhuippu voi eräiden arvioiden mukaan johtaa pitkään [[taantuma]]an ja [[Geopolitiikka|geopoliittisiin]] seurauksiin, koska kyseessä ei ole tilapäinen, poliittisista syistä johtuva energiakriisi aikaisempien suurten öljykriisien tapaan.
=== Vaihtoehtoiset energianlähteet ===
{{Pääartikkeli|[[Vaihtoehtoiset energiamuodot]]}}
Öljyntuotannon vähenemisen aiheuttamaa energiakriisiä tai öljyshokkien taloudelle muodostamaa uhkaa voidaan yrittää lievittää uudella [[teknologia]]lla.
[[Tiedosto:Skenaario maailman energiankulutuksesta.png|thumb|400px|right|Kansainvälisen energiajärjestön skenaario maailman energiankulutuksesta vuoteen 2050 (EJ = eksa[[joule]])]]
[[Ydinvoima]]lla voidaan tuottaa energiaa jo pienillä polttoainemäärillä erittäin paljon. Jotta se pystyisi korvaamaan kaiken nykyisen [[Fossiilinen polttoaine|fossiilisilla polttoaineilla]] tuotetun energian, pitäisi tuotantoa kasvattaa rajusti. Käytännössä nykyiset voimalat tuottavat myyntiin vain sähköä. Lämmön yhteistuotanto ei ole voimaloiden syrjäisen sijoituksen takia yleensä kannattavaa. Liikennepolttoaineita voidaan korvata [[vety|vedyllä]], mutta sen tuottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa ennen uuden sukupolven ydinvoimaloiden käyttöönottoa.
Onnistuessaan [[fuusioreaktori]]koe [[ITER]] ratkaisisi ihmiskunnan energiantuotanto-ongelman pitkäksi aikaa, sillä [[fuusioreaktio|fuusio]][[polttoaine]]tta vetyä saadaan meristä käytännössä loputtomasti.
[[Kivihiili|Kivihiiltä]] maapallolla on noin 300 vuodeksi, joten sillä saadaan tuotettua [[sähkö]]ä vielä pitkään öljyn loputtua.
[[Maakaasu]]lla voidaan tuottaa energiaa tehokkaammin kuin öljyllä, sillä [[metaani|maakaasumolekyylissä]] on yksi osa [[hiili|hiiltä]] ja neljä osaa [[vety]]ä. Maakaasusta voidaan myös "rikastaa" öljyä [[saksa]]laisten [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] kehittämällä menetelmällä (ns. ''[[Vaihtoehtoiset energianlähteet öljylle|Fischerin–Tropschin prosessi]]''), mutta myös maakaasu on nopeasti ehtyvä luonnonvara, ja on myös öljyä harvinaisempaa.
[[Puu]], [[vesivoima]], [[aurinkovoima]] ja [[tuulivoima]] ovat uusiutuvia luonnonvaroja ja niillä voidaan tuottaa jossain määrin energiaa. [[Turve|Turpeen]] asemasta kiistellään, se voidaan katsoa sekä uusiutuvaksi että uusiutumattomaksi.
[[Polttoaine]]käyttöisten koneiden polttoaineena ja yleiskäyttöisenä energianlähteenä öljyn voi korvata [[biokaasu]], [[biomassa]], vety, tai maakaasu.
=== Liikenteen öljyriippuvuus ===
Autoliikenteen öljyriippuvuus voidaan ratkaista esimerkiksi akkukäyttöisillä [[sähköauto]]illa. Sähköauto saadaan kulkemaan jo noin 400 kilometriä kertalatauksella. Tätä pidempi ajomatka voidaan saavuttaa [[sarjahybridi]]llä, jossa sähköautoon on lisätty polttomoottori tuottamaan akuille ja sähkömoottorille virtaa esimerkiksi etanolin voimin. Näin kerta-ajomatka ei rajoitu akkujen lataukseen.
Auton käyttämä energia täytyy kuitenkin tuottaa jollakin, kulki auto sitten vedyllä tai akkuihin ladatulla sähköllä.
== Katso myös ==
* [[Ghawar]]
* [[Öljyntuotanto]]
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.mecheng.ohio-state.edu/~korpela/suomenmaa.html Öljykriisi vie talouskurjimukseen] Suomenmaa-lehden artikkeli
* [http://www.ylioppilaslehti.fi/2000/001006/001006oljy.html Kun öljystä on pulaa] Ylioppilaslehden artikkeli
* [http://www.suomenkuvalehti.fi/sk-netti/lehdet/2005/sk-492005-aiheet/kun-suomi-pimeni-1973.aspx Kun Suomi pimeni 1973] Suomen kuvalehden artikkeli
* [http://www.forbes.com/2005/03/11/cx_da_0311topnews_print.html Oil Crises Now And Then] Forbes-lehden artikkeli {{en}}
* [http://www.fcnp.com/521/peakoil.htm The Peak Oil Crisis: A Mid-Summer Review] Öljyn hintojen nousun seurauksia {{en}}
* [http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/magazine/4135122.stm I don't drive; why should I care about oil prices?] BBC:n artikkeli {{en}}
* [http://www.nytimes.com/2005/08/05/national/05solar.html?_r=1&oref=slogin Shortages Stifle a Boom Time for the Solar Industry] {{en}}
* [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/energiakriisi-vuonna-1973 Ylen Elävä arkisto: Energiakriisi vuonna 1973]
* Edellä mainituista suomenkieliset artikkelit
* Grimberg: Kansojen historia
[[Luokka:Energiapolitiikka]]
[[Luokka:Öljynjalostusteollisuus]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[af:Energiekrisis]]
| 