Ero sivun ”Iranin Kurdistanin Komala-puolue” versioiden välillä

Samalla kun se puolustaa sosialistisia arvoja, Komala taistelee kurdien [[Oikeuksien sähköisten hallinnointitietojen loukkausrikos|oikeuksien]] puolesta, demokraattisen, maallisen pluralistisen liittovaltion Iranin puolesta, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, demokraattisten työlainsäädännön, kokoontumis- ja järjestäytymisvapauden, poliittisten vapauksien, demokratian, ihmisoikeuksien, naisten oikeuksien sekä kulttuurisen ja uskonnollisen suvaitsevaisuuden puolesta.<ref>[https://ekurd.net/mismas/articles/misc2012/8/irankurd880.htm ekurd.net]</ref>

[[:simple:Komala_Party_of_Iranian_Kurdistan#cite_note-22|Iranin Kurdistanin Komala]]-puolue perustettiin syksyllä 1969 Teheranin ja eräiden kurdikaupunkien kurdivastaisten vasemmistolaisten opiskelijoiden ja älymystön keskuudessa. Koska Iranissa ei ollut poliittista vapautta, kaikkien poliittisten järjestöjen ja jopa pienten opiskelijaryhmien täytyi piiloutua ja organisoitua maan alle, eikä Komala ollut poikkeus. Kuten kaikki muut tuon ajan oppositiojärjestöt, erityisesti 1960- ja 1970-luvun [[Vasemmistoryhmä|vasemmistoryhmät]], Komala joutui vakavien sortojen kohteeksi. Näinä vuosina monet Komalan jäsenet ja heidän johtajansa kokivat vainoa, kidutusta ja vangitsemista Sahakin pahamaineisen salapoliisin käsissä, mutta Komala onnistui selviytymään ja suojelemaan suurinta osaa organisaatiostaan ​​ja sen kasvavasta aktivistiverkostosta. Yli yhdeksän vuotta kovaa ja kurinalaista työtä ennen Iranin vallankumouksen puhkeamista vuosina 1978-79 kantoivat hedelmää ja auttoivat Komalaa rakentamaan vahvan ja yhtenäisen kaaderiryhmän kurdiyhteiskunnan osiin. Komala onnistui voittamaan huomattavan osan kurdien opiskelijoista, opettajista, älymystöstä ja nuorista ja kehittämään merkittävän vaikutusvallan ja sosiaalisen perustan työntekijöille ja maanviljelijöille kaikkialla Kurdistanissa. Komala osallistui aktiivisesti Iranin vallankumoukseen ja seisoi tosiasiallisesti melkein kaikkien aikojen mielenosoitusten ja kansanliikkeiden takana. 16. maaliskuuta 1979, muutama päivä vallankumouksen voiton jälkeen, Komala perusti avoimen poliittisen puolueen. Siihen mennessä Komalasta oli jo tullut merkittävä poliittinen voima Iranin Kurdistanissa.

Feodaalimallin poistaminen 1960-luvun maareformeilla, Iranin ja Kurdistanin kaupunkiväestön kehittyminen pääasiassa maaseutuyhteiskunnasta, valtavan massan kurdien siirtotyöläisten muodostuminen aiemmin lepotilassa olevista kyläläisistä, jotka matkustivat kaikkialle Iraniin etsimään työpaikkaa erilaisissa projekteissa kukoistavassa taloudessa lukutaidon voimakas nousu, halkeamat perinteisissä ja patriarkaalisissa suhteissa ja uuden sukupolven syntyminen, joka ei ole tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen ja heidän osuuteensa ja rooliinsa yhteiskunnassa, koulutuksessa ja etenemisessä, vaikuttivat tähän että yliopistojen uudella ja modernilla kurdiryhmän taustalla oli ei-etuoikeutettuja yhteiskuntaluokkia, väestön enemmistön odotukset lisääntyivät ja poliittinen tietoisuus kurdien oikeuksista kansakuntana lisääntyi ja Komalan suosio ja modernin massapoliittisen liikkeen muodostuminen Kurdistanissa. Komalasta tuli pian kurdien asian puolustaja ja tinkimätön vastustus Iranin uusille uskonnollisille diktaattoreille sekä sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja demokraattisille muutoksille. Komala otti kurdiliikkeeseen käyttöön uuden poliittisen kulttuurin, joka perustui avoimuuteen ja avoimuuteen kansaa kohtaan ja kiinnitti suurta huomiota alhaalta tuleviin aloitteisiin, ruohonjuuritason politiikkaan ja joukkoliikkeiden järjestämiseen, talonpoikien järjestämiseen sekä naisten ja tienraivaajien tasa-arvon edistämiseen. poliittinen areena ja kaiken kaikkiaan nykyaikainen, edistyksellinen ja ei-perinteinen kurdiliikkeen ilme. Vaikka monet oppositioryhmät aliarvioivat islamilaisen fundamentalismin vaarat, Komala varoitti ja vastusti sitä jo ennen kuin hän tuli valtaan. Toisin kuin monet muut, Komala ei koskaan tukenut Iranin islamilaista hallintoa ja piti sitä aina uhkana demokraattiselle prosessille ja edistykselliselle politiikalle. Ensimmäisessä keväällä 1979 "Iranin islamilaisen tasavallan" perustamista koskevassa kansanäänestyksessä, jonka kurdit menestyksekkäästi boikotoivat, Komala oli ensimmäinen poliittinen voima Kurdistanissa, joka puolusti boikottia ja taisteli sen puolesta. Kun Khomeini määräsi kesällä 1979 suuren hyökkäyksen kurdiväestöä vastaan ​​ja lähetti Pasdaranin ja armeijan tuhoamaan ja rankaisemaan kurdeja "tottelemattomuudesta", Kurdistanissa puhkesi vastarintaliike Komalan kanssa tärkeänä järjestäjänä. Myöhemmissä kurdien ja uuden islamilaisen hallinnon välisissä neuvotteluissa Komala oli yksi [[Kurdi|kurdien]] kansan yhtenäisen edustuston pääelementeistä.<ref>[https://www.komalainternational.org/read-about Komala]</ref>