Ero sivun ”Reppumatkailu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p tarkennus |
→Historiaa: tilastotietoa |
||
Rivi 7:
Reppumatkailun arvellaan 2020-luvulla elpyvän hitaasti maailmanlaajuisen [[koronapandemia]]n jälkeen, sillä lentoyhtiöillä ei luultavasti ole pitkään aikaan taloudellisia mahdollisuuksia samanlaiseen hintakilpailuun kuin vielä 2010-luvulla.<ref name=tamara/>
==Historiaa ja tilastotietoa==
Euroopan yläluokan nuorten aikuisten matkailu juontaa juurensa jo 1600- ja 1700-lukujen niin sanotusta ''[[Grand Tour|grand tourista]]'', kuukausia tai jopa vuosia kestävästä matkasta tutustumaan vieraisiin kulttuureihin. Nykyisen kaltaisen pienen budjetin reppumatkailun edeltäjiä ovat [[kulkuri]]perinne, liftaaminen, saksalainen [[Wandervogel]]-nuorisoliike sekä 1970-luvun taitteen [[hipit|hippimatkailu]] muun muassa [[Intia]]an.<ref> Näppä s. 1–2.</ref>
1970-luvulta alkaen englantia osaavien reppumatkailijoiden tärkeäksi avuksi tulivat australialaisen [[Lonely Planet]] -kustannusyhtiön matkaopaskirjat, joissa nähtävyyksien lisäksi lueteltiin eri paikkakuntien parhaan hinta-laatusuhteen tarjoavia, reppureissaajille sopivia majoitus- ja ruokapaikkoja<ref name = "skift">{{Verkkoviite | Osoite = http://skift.com/2013/03/04/bbc-selling-lonely-planet-to-kentucky-cigarette-billionaire-brad-kelley/ | Ajankohta= 4.3.2013| Nimeke = BBC selling Lonely Planet to Kentucky cigarette billionaire Brad Kelley | Viitattu = 31.12.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref>. Kirjasarja sai pian kilpailijoita, kuten brittiläinen [[Rough Guides]]<ref> Näppä s. 11.</ref>. Hyvä englannin taito on reppumatkailijoita yhdistävä tekijä: valtaosa reppumatkailijoista on peräisin Pohjois-Amerikasta, Australiasta, Uudesta-Seelannista sekä Britanniasta ja muista Pohjois-Euroopan maista, joissa englannin kielen opetuksella on pitkät perinteet<ref> Näppä s. 10.</ref>. Kansatieteilijä Pasi Hannosen Etelä-Amerikassa 1990-luvun keskivaiheilla tekemän kyselyn perustella reppumatkailijat olivat melko tasaisesti sekä miehiä että naisia, iältään keskimäärin 27,5-vuotiaita. Kaksi kolmasosaa heistä oli matkustanut yli kymmenessä maassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://journal.fi/elore/article/view/78259/39158 | Nimeke = Reppumatkailijoiden henkilökohtainen kerronta folklorena| Tekijä = Hannonen, Pasi| Ajankohta = | Julkaisu = Elore Vol 6 Nro 1 (1999)| Julkaisija = Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry | Viitattu = 2.1.2021 }}</ref>
Sekä 2002 että 2017 tehdyissä kansainvälisissä tilastoinneissa reppumatkoja tehtiin vuosittain noin 45 miljoonaa. Tuolla aikavälillä yli 30-vuotiaiden osuus reppumatkailijoista kuitenkin nousi alle viidestä noin kymmeneen prosenttiin. [[Airbnb]] ja muut uudet majoitustavat olivat vähentäneet hostellimajoituksia. Kohdealueista Aasian maiden osuus oli kasvanut, Euroopan vähentynyt. Suosituin matkakohde vuonna 2002 oli Australia, vuonna 2017 Yhdysvallat. USA:n jälkeen suosituimpia reppureissumaita olivat vuonna 2017 Australia, Ranska, Espanja, Italia, Thaimaa, Ukraina, Uusi-Seelanti, Saksa ja Kanada.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.wysetc.org/2019/12/in-search-of-the-aging-backpacker/ | Nimeke = In search of the aging backpacker | Ajankohta =9.12.2019 | Julkaisu = WYSE Travel Confederation| Viitattu = 2.1.2021 }}</ref>
===Reppumatkailu Suomesta===
|