Ero sivun ”Lomittuminen” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lisätty pyydetty lähde |
||
Rivi 27:
== Seurauksia ==
Oletetaan, että hiukkaspari on yllä ensin mainitussa kokonaistilassa. Tällöin ensimmäisen hiukkasen mittaus antaa tuloksen ”<math>\uparrow</math>” todennäköisyydellä <math>|c_1|^2</math> ja tuloksen ”<math>\downarrow</math>” todennäköisyydellä <math>|c_2|^2</math>. Tämä vastaa siis yleisen [[kvanttisuperpositio]]tilan ominaisuuksia. Lomittumisen idea selviää toisen hiukkasen mittausta tarkastelemalla – sen tulos nimittäin riippuu täysin ensimmäisen hiukkasen mittaustulosta. Jos ensimmäinen mittaus antoi ”<math>\uparrow</math>”, myös toisen mittauksen on annettava ”<math>\uparrow</math>” – ja vastaavasti mittaustulokselle ”<math>\downarrow</math>”. Ensimmäisen hiukkasen mittaus siis määrää täysin sen mitä toisen hiukkasen mittauksesta saadaan – riippumatta esimerkiksi hiukkasten välisestä etäisyydestä. Mittaushetkellä ensimmäinen hiukkanen voi olla vaikkapa [[Espoo]]n [[Otaniemi|Otaniemessä]] ja toinen [[Tampere|Tampereen]] [[Hervanta|Hervannassa]]. Toisin kuin aluksi ajateltiin, tämä ei kuitenkaan ole ristiriidassa [[suhteellisuusteoria]]n kanssa, sillä mitään informaatiota ei mittauksista välity.<ref>{{
Kvanttilomittumista voidaan tutkia mittaamalla [[Bellin epäyhtälö]]itä. Niiden avulla voidaan osoittaa, että kvanttilomittuminen rikkoo [[paikallinen reaalisuus|paikallisen reaalisuuden]].
|