Ero sivun ”Elinajanodote” versioiden välillä

Suomalaisten elinajanodote on pidentynyt 10 vuotta 1970-luvulta ja 20 vuotta sotien jälkeen. Nämä lisävuodet ovat yleensä terveitä ja toimintakykyisiä.<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.hs.fi/paivanlehti/04052017/art-2000005195380.html|nimeke=Suomalaiset saivat 20 elinvuotta lisää|ajankohta=4.5.2017|julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref> Pienituloisimman viidenneksen elinajanodote ei ole kuitenkaan kasvanut 1990-luvun alun jälkeen (2012 tieto). Suomalaisilla on lisäksi vähemmän terveitä elinvuosia kuin EU:ssa keskimäärin (2012 tieto).<ref>Outi Alanko-Kahiluoto: Oikeus, kohtuus, terveys. Vihreä Lanka 10.9.2013. https://www.vihrealanka.fi/blogi/oikeus-kohtuus-terveys</ref> Vuoden 2018 tietojen mukaan suomalaisten elinajanodote on edelleen jatkanut nousuaan ja oli 81,7 vuotta. Se oli 2018 korkeampi kuin Belgiassa, Itävallassa, Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Tanskassa.<ref>"Human Development Report 2019" (PDF). United Nations Development Programme. 10 December 2019. Retrieved 2nd January 2020. http://hdr.undp.org/en/content/2019-human-development-index-ranking </ref> Suomalaisnaiset ovat 30 vuoden aikana kirineet elinajanodotteessa samalle tasolle Ruotsin ja Norjan kanssa. Vuonna 2019 kaikissa kolmessa maassa naisten elinajanodote oli reilut 84 vuotta. Miesten elinajanodote 79,2 vuotta oli 2019 noin kaksi vuotta lyhyempi kuin Ruotsissa ja Norjassa ja toisaalta sama kuin Tanskassa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.stat.fi/til/kuol/2019/01/kuol_2019_01_2020-10-22_tie_001_fi.html|nimeke=Vastasyntyneiden elinajanodote oli vuonna 2019 pojilla 79,2 ja tytöillä 84,5 vuotta|tekijä=|julkaisu=22.10.2020|ajankohta=|julkaisija=Tilastokeskus|viitattu=22.10.2020}}</ref> Erään kansainvälisen tutkimuksen (2020) mukaan suomalaiset olivat OECD-maiden vertailussa kolmanneksi tervein kansa (tervein eurooppalainen) - tutkimuksessa tarkasteltiin useita erilaisia terveyteen vaikuttavia tekijöitä, kuten elinajanodotetta, tupakoinnin esiintyvyyttä, alkoholinkäyttöä, aikuisten liikalihavuutta ja rokotuskattavuutta <ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Suomi pärjäsi taas: OECD-maiden vertailussa kolmanneksi tervein|Julkaisu=Talouselämä (verkko)|Ajankohta=30.12.2020|Julkaisija=|viite=https://www.talouselama.fi/uutiset/suomi-parjasi-taas-oecd-maiden-vertailussa-kolmanneksi-tervein/4613065b-8032-42f8-9ffd-88f8f5d49b10}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.comparethemarket.com.au/health-insurance/healthiest-countries/|nimeke=The World's Healthiest Countries|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=12-2020|julkaisija=Comparethemarket(TM)|viitattu=30.12.2020}}</ref>