Ero sivun ”Guttaperkka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Selvennetty guttaperkkan merkitystä golfpallojen materiaalina.
Rivi 3:
'''Guttaperkka''' on [[kumipuu]]sta saatava [[elastomeeri]] eli kimmoisa [[polymeeri]]. Kemialliselta rakenteeltaan guttaperkka on polyisopreeni eli [[isopreeni]]n (2-metyyli-1,3-butadieeni) [[polymeeri|polymeroitumistuote]]. Guttaperkan [[CAS-numero]] on 9000-32-2. Sen rakennekaava on sama kuin [[kautsu]]lla, mutta guttaperkassa polymeeriketjulla on [[Cis-trans-isomeria|trans-rakenne]] luonnonkumin cis-rakenteen sijaan. Tästä erosta johtuen polymeeriketjut pakkautuvat tiiviimmin ja guttaperkka on kovempaa kuin luonnonkumi. Guttaperkaa saatiin ''[[Palaquium gutta]]'' -kasvista.
 
Guttaperkan toi [[Lontoo]]seen [[1842]] [[Singapore]]sta ja [[Malesia]]sta brittiläinen lääkäri William Montgomerie. Materiaalin havaittiin olevan muokattavissa kuumassa vedessä kuumennuksen jälkeen ja säilyttävän tilansa jäähdyttyään. [[Michael Faraday]] huomasi, että materiaali on erinomainen sähköeriste, ja sitä käytettiinkin lähes sadan vuoden ajan kaapeleiden eristeenä, aluksi valtamerien poikki vedettävissä [[sähkötys|lennätinkaapeleissa]]. Vuonna [[1848]] keksittiin guttaperkasta valmistaa [[golfpallo]]ja, mikä lisäsi lajin suosiota huimasti.{{selvennä}} Aiemmin palloina oli käytetty höyhenillä pakattuja nahkapalloja, jotka olivat paitsi helposti rikkoutuvia myös työläitä valmistaa ja siksi hyvin kalliita. Viktoriaanisena aikana guttaperkalle keksittiin monia käyttökohteita napeissa, kengissä, leluissa, koruissa yms.
 
Luonnonpolymeerinä guttaperkan mekaaniset ominaisuudet eivät ole kovinkaan hyvät, ja sillä on taipumus hajota auringonvalossa [[ultravioletti]]säteilyn vaikutuksesta. Näistä syistä synteettiset polymeerit ovat korvanneet sen käytön lähes täysin. Guttaperkalla on vielä jonkin verran käyttöä [[hammaslääketiede|hammaslääketieteessä]]. Se on nykyisin [[juurihoito|juurihoidossa]] yleisin juurikanavan täyteaine.