Ero sivun ”Vanajavesi” versioiden välillä

4 239 merkkiä lisätty ,  15 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(Revert to revision 1452285 dated 2006-08-03 19:23:14 by Pertsaboy using popups)
'''Vanaja''' tai '''Vanajavesi''' on [[Kokemäenjoen vesistö]]ön kuuluva vesialue[[Vanajaveden reitti|Vanajaveden reitin]] keskusjärvi [[Kanta-Häme]]essä. Se on joen ja järven sekamuoto ja alkaa [[Hämeenlinna]]n ja [[Janakkala]]n rajalta Hiidenjoen laskiessa Vanajaveteen. Se laskee lopulta [[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärveen]] [[Tampere]]en eteläpuolella (''Vanajaveden reitti''). Vanajaveden keskisyvyyspääosan onmuodostaa noin20 8km [[metri]]äpitkä ja syvin15 kohtakm 24leveä metriä.Vanajanselkä Järvipinta-alaHattulan, on lähesKalvolan 120ja km²Valkeakosken jaalueilla. [[saari]]aJärven nimi onlienee alkuaan vesistön ulkomuodon noinmukainen 90vana.
 
[[kuva:Hameenlinna_lake_vanajavesi.jpg|thumb|300px|Vanajavesi Hämeenlinnan keskustan liepeillä. Vasemmalla [[Varikonniemen_rautakautinen_asuinpaikka|Varikonniemi]] ja oikealla [[Hämeen linna]]]]
Nimi lienee alkuaan vesistön ulkomuodon mukainen ''vana''.
 
 
==Katso myös==
== Historia ==
10.000 vuotta sitten Vanajavesi oli [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] lahti. Maankohoamisen johdosta Vanajavedestä tuli itsenäinen järvi n. 8.500 vuotta sitten. Vanajaveden korkeus ja laajuus on vaihdellut sekä ihmisestä että luonnosta johtuvista tekijöistä. Maankohoaminen lasku-uoman alueella luoteessa on nopeampaa kuin järven kaakkoisosan alueilla. Tästä johtuen vesi nousi nopeammin Janakkala - Hattulan alueen rantamailla. Alueen vedenpinta on n. 10 m korkeammalla kuin järven itsenäistymisen jälkeisinä aikoina. Siksi järven pohjasta löytyy satoja vuosia vanhojen puiden kantoja, tosin paksujen lieju- ja turvekerrosten alta.
 
Tulvavahinkoja vähentääkseen luoteessa sijaitsevaa Kuokkalankoskea perattiin jo 1700-luvulla. 1800-luvulla perkaustöitä jatkettiin useaan otteeseen. Järven pinta laski kolme metriä; 1930-luvulla järvenpinta oli 81 m merenpinnan yläpuolella. Silloin järven pinta-ala oli lähes 180 km². Säännöstelyä on jatkettu, nykyisellään vedenpinta on 79 m merenpinnan yläpuolella. Järvipinta-ala on nykyään lähes 120 km². Saaria on noin 90, suurin niistä on itärannalla sijaitseva [[Retulansaari]]. Vanajaveden keskisyvyys on noin 8 metriä ja syvin kohta 24 metriä.
 
== Kasvillisuus ==
Kasvillisuus on rehevää Vanajaveden ranta-alueilla. Vallitseva kasvilaji matalikoissa on [[isosorsimo]]. Se on viime vuosisadan tulokaskasvi, jota istutettiin Janakkalaan rehukasviksi. Se on levittäytynyt pitkin järveä vallaten aggressiivisesti elintilaa alkuperäiskasveilta, kuten järviruo'olta.
 
Järveä ovat rehevöittäneet niin kuntien jätevesilaitokset kuin esim. Valkeakosken paperiteollisuuden kuitupitoinen jätevesi. Jätevesien puhdistusprosessien parantumisesta huolimatta järvi on edelleen rehevöitynyt. Tämä näkyy sellaisten lajien kuten [[karvalehti]]en, [[kilpukka|kilpukoiden]], [[kiehkuraärviä|kiehkuraärviöiden]] ja [[limaska|limaskojen]] runsautena. Veden tilan paranemista todistaa kuitenkin [[järvisätkin|järvisätkimen]] yleistyminen.
 
[[Tervaleppä]]ä esiintyy runsaslukuisesti, soisia rantoja lukuunottamatta. Lepän ohella eräin paikoin rannoilla kasvaa myös [[kynäjalava]]a. Tämän uhanalaisen puulajin kasvuolosuhteita vaikeuttaa Vanajaveden säännöstely. Säännöstelyä enemmän lajien runsauteen vaikuttaa rantalaiduntamisen loppuminen. Karjan tallaamien maiden kadotessa on moni yksivuotinen laji, kuten [[jokileinikki]], [[kurjenmiekka]] ja [[vesinenätti]] hävinnyt.
 
== Eläimistö ==
=== Linnusto ===
Eri [[lokit|lokkilajit]] ovat Vanajaveden pääosan Vanajanselän yleisimpiä lintuja. Lokeista yleisimmät ovat [[Naurulokki|nauru]]- ja [[Kalalokki|kalalokit]]. [[Selkälokki]]kantaa rokottaa mahdollisesti kilpailevat [[harmaalokki|harmaalokit]]. Niin selkälokki- kuin [[kuikka]]kantaa pienentää mm. vesien säännöstely sekä veneily, jotka häiritsevät näiden lajien pesintää. Muita merkittävästi vähentyneitä kantoja ovat mm. [[kottarainen]] ja [[kuovi]].
 
Järvellä vierailee ja jopa pesii moni merilintu. Pesiviä lajeja ovat mm. [[merilokki]] ja [[kyhmyjoutsen]], kun taas [[merimetso|merimetsoja]] [[räyskä|räyskiä]] on säännöllisesti bongattu Vanajavedellä. Muuttolinnuista mm. [[alli]]t, [[Mustalintu|mustalinnut]] ja [[punajalkaviklo]]t poikkeavat järvellä keväisin ja syksyisin.
 
===Kalasto===
[[Ahven]], [[ankerias]], [[hauki]], [[kuha]], [[lahna]] ovat Vanajaveden tärkeimpiä saaliskaloja. Ankerias ei kuulu järven luonnonvaraisiin kaloihin vaan on siihen istutettu. Suomen viimeiset [[monni]]t pyydystettiin 1800-luvun puolivälissä järven erääseen latvahaaraan kuuluvasta [[Kernaalanjärvi|Kernaalanjärvestä]].
 
== Lähteet ==
*Iso Tietosanakirja 14, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1938
*[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=14421&lan=fi Hämeen ympäristökeskuksen Vanajavesi-sivusto]
 
== Katso myös ==
*[http://www.tyrvanto.net/nahtavyys/vanajavesi.htm Tyrväntö-verkko: Vanajavesi]
*[http://www.tyrvanto.net/tyrvantoseura/joululehti/tj93c.htm Tyrväntö luontoihmisen silmin]
*[[Vanaja (kunta)|Vanajan kunta]]
* [[Luettelo Suomen järvistä]]
 
{{tynkä/Vesi}}
{{tynkä/Suomi}}
[[Luokka:Hämeenlinna]]
[[Luokka:Suomen järvet]]
77

muokkausta