Ero sivun ”Hafiz” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Hafiz''' (arab. حافظ) on henkilö, joka osaa Koraanin ulkoa tai muistaa vähintään 100 000 ''hadithia'' kertojaketjuineen. <ref name=":0">Reliance of the Traveller, s. 955 (w48.2)</ref> Arabian sana ''hafiz'' tarkoittaa valvojaa, vartijaa tai hoitajaa, ja verbinä ylläpitämistä ja säilyttämistä.
Sanan alkuperäinen merkitys on liittynyt ''hadith'' -oppineisuuteen, mutta nykyisin se viittaa lähinnä Koraanin hallintaan, sillä katsotaan, että kukaan ei enää nykyään täytä vaatimusta 100 000 ''hadithin ulkoa'' osaamisesta ''isnadeineen''. ''Hadith'' -taitojen ruostuminen on islamissa tärkeä myös siksi, että se korostaa keskiajan ''hadith''-oppineiden auktoriteettia. Katsotaan, että "kuuden kirjan" laatijat ovat edelleen ylivoimaisia juuri sen takia, että he kaikki olivat ''hafiz'' -mestareita ''hadithien'' suhteen''.''<ref name=":0" />
Koraanin taitojen suhteen muistetaan erityisesti Muhammedin kumppaneita '''''aṣ-ṣaḥābah''''' (arab. الصحابة) eli niitä muslimeita, jotka olivat itse nähneet tai tavanneet profeetan. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://islamqa.info/en/answers/223036/some-of-the-sahaabah-may-allah-be-pleased-with-them-who-memorised-the-book-of-allah-may-he-be-exalted|nimeke=Some of the Sahaabah (may Allah be pleased with them) who memorised the Book of Allah, may He be exalted|tekijä=|julkaisu=Islam Question & Answer|ajankohta=27.1.2017|julkaisija=|viitattu=}}</ref> ▼
== Koraani ==
Koraanin ihmeisiin kuuluu ihmisen kyky oppia ulkoa kirja, joka pituudeltaan on vähän yli puolet Uudesta Testamentista. Kirjan ulkoa opettelua arvostetaan islamissa. Arabiankielisen Koraanin ulkolukua opiskellaan varsinkin koraanikoulussa. Opettelua ja lukemista varten Koraani on jaettu 30 yhtä suureen osaan ''(juz).'' Tämä auttaa myös koko Koraanin lukemista kertaalleen läpi pyhänä [[ramadan]]-kuukautena''.<ref name=":02" />'' Tavoite on haastava, sillä Koraanin tekstiin ei kuulu muistia tukevia apukeinoja, kuten rytmiikkaa tai alku- ja loppusointuja. Myös tekstin hajanaisuus tekee muistamisen vaikeaksi. Vertailukohdaksi sopii [[Kalevala]], jonka runonlaulajista tuottoisin oli [[Arhippa Perttunen]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004487728.html|nimeke=Arhippa Perttunen lauloi Lönnrotille kolmanneksen Kalevalan runoista|tekijä=Manninen, Antti|julkaisu=Helsingin Sanomat. Kaupunki|ajankohta=3.6.2007|julkaisija=|viitattu=3.11.2020}}</ref> Hän osasi kolmanneksen Kalevalasta, ja häneltä on tallennettu noin 16 000 sanaa. Koraanissa sanoja on viisi kertaa enemmän.
▲Koraanin
== Lähteet ==
| |||