Ero sivun ”Sortovuodet” versioiden välillä

1 356 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
→‎Ensimmäinen sortokausi: kopioitu sisältöä sivulta Ensimmäinen sortokausi; katso tekijät sen muutoshistoriasta
[katsottu versio][katsottu versio]
p (Käyttäjän 93.106.11.28 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Putsari tekemään versioon.)
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
(→‎Ensimmäinen sortokausi: kopioitu sisältöä sivulta Ensimmäinen sortokausi; katso tekijät sen muutoshistoriasta)
== Ensimmäinen sortokausi ==
{{Pääartikkeli|[[Ensimmäinen sortokausi]]}}
Ensimmäinen sortokausi on Suomessa käytetty nimitys ajanjaksosta [[1899]]–[[1905]], jolloin [[Venäjän keisarikunta]] pyrki lujittamaan ja yhtenäistämään Venäjän valtakuntaa toteuttamalla vähemmistökansallisuuksiin kohdistuvaa [[Venäläistäminen|venäläistämis]]politiikkaa [[Suomen suuriruhtinaskunta]]a kohtaan. Sortokauden tunnetuin tapahtuma oli vuoden 1899 Helmikuun manifesti, jota Suomessa pidettiin valtiokaappauksena, jonka avulla Suomen perustuslait tahdottiin syrjäyttää. Tämän johdosta syntyi hyvin organisoitu passiivinen vastarinta ja kerättiin [[Suuri adressi]], johon kertyi yli puoli miljoonaa nimeä muutamassa viikossa. Samoin syntyi [[Pro Finlandia (adressi)|Kulttuuriadressi]], jonka allekirjoittajina oli muun muassa tunnettuja ulkomaalaisia tiedemiehiä ja lakimiehiä. Asevelvollisuusmanifestin ja uuden asevelvollisuuslain avulla lakkautettiin Suomen kansallinen sotaväki. Suomalaisia kutsuttiin Venäjän armeijaan, minkä seurauksena [[kagaali]] järjesti kutsuntalakkoja. Suomen kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov]] sai diktaattorin valtuudet, jonka jälkeen alkoivat toimenpiteet passiivista vastarintaa harjoittaneita ihmisiä vastaan, kuten vangitsemiset, karkotukset, viroista erottamiset ja sanomalehtien lakkauttamiset. Ensimmäinen sortokausi päättyi Bobrikovin murhaan ja Suurlakkoon.
 
== Toinen sortokausi ==