Ero sivun ”Visakoivu” versioiden välillä

1 680 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
Lähteiden korjaus, lisää lähteitä ja laajentelua.
[katsottu versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
(Lähteiden korjaus, lisää lähteitä ja laajentelua.)
{{Taksonomia/kasvit
| nimi = Visakoivu
| kuva = Grove of Karelian birch trees at Kivach.jpg
| kuvateksti =
| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''
| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''
| alakunta =[[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''
| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta''
| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''
| luokka =[[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida''
| lahko = [[Pyökkimäiset]] ''Fagales''
| heimo = [[Koivukasvit]] ''Betulaceae''
| suku = [[Koivut]] ''Betula''
| laji = ''pendula''
| muunnos = ''carelica ''
| kolmiosainen= Betula pendula ''var.'' carelica
| kolmiosainen_auktori= ([[Karl Eugen von Mercklin|Merckl.]]) Hämet-Ahti
}}
[[FileTiedosto:Curly Birch Wood.jpg|thumbpienoiskuva|Visakoivu.]]
[[KuvaTiedosto:visakoivupinta.jpg|thumbpienoiskuva|Visakoivupinta.]]
'''Visakoivu''' (''Betula pendula'' var. ''carelica'') on [[rauduskoivu]]n [[mutaatio]]sta johtuva [[muunnos (biologia)|muunnos]].<ref name="PP">[{{Verkkoviite | Osoite = https://webpuuproffa.archive.orgfi/webpuutieto/20110608044446yleista-puista/http:visakoivu//www.puuproffa.fi/arkisto/visa | Nimeke = Visakoivu.php | Julkaisu = Puuproffa: Visakoivu]| Viitattu = 25.12.2020}}</ref> Se on matala, joskus vain pensasmainen [[koivut|koivu]]. Sen runko on [[puunpahka|pahkainen]]. Myös [[hieskoivu]]lla on tavattu visautumista mutta se on paljon harvinaisempaa.<ref name="Visaseura">[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jnsvisaseura.fi/puulajiopasfi/HTML%20lajikuvauksettietoa-visakoivusta/visakoivu_betula_pendula_var.htm Puulajiopas]| {{404Nimeke = Visatietoutta | Julkaisija = Visaseura ry | Viitattu = 25.12.2020}}Joensuu</ref>
 
== Kuvaus ==
Sen runko on muhkurainen ja [[Kaarna|tyvikaarna]] on tummaa ja uurtunutta. Puun runko on usen kaartunut, väärä tai pensasmainen, mutta se voi olla myös suorarunkoinen, korkeus on 5–15 metriä. Visakoivun [[visa (puu)|puun]] väri on kellertävä, vuosilustot kiertyvät ja aaltoilevat. Puun sisään jää usein kuorta joka muodostaa ruskeita täpliä ja juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua.<ref name="PP"/>
Visakoivun [[visa (puu)|puun]] syistä osa on kiertynyt ja muodostaa ruskeita juovia. Siksi puuaines on kaunista ja haluttua. Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan. Visakoivu on Suomen arvokkain koivulaji; hinta on yleensä 4&ndash;5 euroa kilolta, riippuen visan laadusta, ja hehtaarikohtaiset myyntitulot voivat kivuta jopa 200 000:een euroon<ref>[https://web.archive.org/web/20070202012558/http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/2006_uutiset/elokuu/uu_kl_visakoivu.htm Metsäkeskus]</ref>.
 
== Kasvatus ==
Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Risto Isomäki | Nimeke = Puukirja | Vuosi = 1997 | Luku = Visakoivu (''Betula pendula'' var. ''carelica'') | Sivu = 193 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristö ja kehitys ry | Tunniste = ISBN 951-97061-3-5 | Viitattu = 8.2.2016 | Kieli = }}</ref> Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi. Visakoivu kasvaa luontaisesti [[Etelä-Suomi (metsäkasvillisuusvyöhyke)|Etelä-Suomessa]], [[Karjala]]ssa ja [[Baltian maat|Baltiassa]].
Visakoivua kasvatetaan ravinnepitoisilla metsämailla, esimerkiksi lehdoissa. Peltomalla jotka ovat [[Maalaji#Hietamaat|hieta]]a tai [[Maalaji#Humusmaat|multa]]a, mutta sen kasvupaikoiksi evät sovellu [[Maalaji#Saraturpeet|turve]]-, [[Maalaji#Savimaat|savi]]-, ja [[Maalaji#Hiesumaat|hiesu]]maat.<ref name="PP"/><ref name="Visaseura"/>
 
Visakoivun taimista vain noin puolet kasvaa visakoivuiksi ja lopuista kasvaa tavallisia rauduskoivuja; periytyminen on hieman monimutkaista. Tämän vuoksi visakoivua lisätään myös suvuttomasti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Risto Isomäki | Nimeke = Puukirja | Vuosi = 1997 | Luku = Visakoivu (''Betula pendula'' var. ''carelica'') | Sivu = 193 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ympäristö ja kehitys ry | TunnisteISBN = ISBN 951-97061-3-5 | Viitattu = 8.2.2016 | Kieli = }}</ref> Visautumisen ensi merkkejä ovat rungossa ilmenevät pahkat, pullistumat ja juomut. Visakoivikko vaatii huolellista ja ammattitaitoista hoitoa, etupäässä oksien valikoivaa leikkaamista laadukkaan tyvitukin kasvun edistämiseksi.<ref Visakoivuname="PP"/><ref kasvaa luontaisesti [[Etelä-Suomi (metsäkasvillisuusvyöhyke)|Etelä-Suomessa]], [[Karjala]]ssa ja [[Baltian maat|Baltiassa]].name="Visaseura"/>
== Visakoivulajikkeita ==
 
* kuningatarvisakoivu{{Lähde}}
Visakoivu on ainoa puulaji, josta maksetaan Suomessa kilohinnan mukaan, ja se on Suomen arvokkain koivulaji.<ref>{{Verkkoviite | Arkisto = https://web.archive.org/web/20070202012558/http://www.metsakeskus.fi/web/fin/uutiset/2006_uutiset/elokuu/uu_kl_visakoivu.htm | Arkistoitu = 2.2.2007 | Nimeke = Pihkassa metsään – Visakoivu on rahapuu. | Tekijä = Lindh, Kaj | Ajankohta = | Julkaisu = Metsäkeskus | Viitattu = 25.12.2020}}</ref>
 
== Levinneisyys ==
Visakoivua esiintyy luontaisesti vain Euroopassa: [[Skandinavia]]ssa, [[Karjala]]ssa, [[Baltian maat|Baltiassa]] ja [[Valko-Venäjä]]llä. Luontaisesti kasvavat visakoivut ovat harvinaisia. Suomessa sitä esiintyy [[Suomen_metsäkasvillisuusvyöhykkeet#Etelä-Suomi|Etelä-Suomessa]] Jyväskylän korkeudelle asti luontaisesti. Sitä voidaan viljellä koko Suomen alueella. Pohjoisessa sen kasvupaikan kuitenkin pitää olla suojainen. [[Tunturi-Lappi|Tunturi-Lapissa]] se ei menesty.<ref name="PP"/><ref name="Visaseura"/>
 
== Visatyyppejä ==
* paukuravisa
* kaulavisa
* juomuvisa
* rengasvisa
* oksavisa
Lähde: <ref name="PP"/>
 
== Lähteet ==
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kosonen, Markku (toim.) | Nimeke = Visakoivu | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Metsälehti | Vuosi = 2004 | Tunniste=ISBN = 952-5118-61-4}}
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Verkkoviite | Osoite = https://puuinfo.fi/puutieto/puulajit/visakoivu-betula-pendula-var-carelica/ | Nimeke = Visakoivu – ''Betula Pendula'' var. ''carelica'' | Tekijä = | Ajankohta = 18.6.2020 | Julkaisu = Puuinfo | Viitattu = 25.12.2020}}
* [http://www.visaseura.fi/tietoa-visakoivusta/ Visakoivutietoa Visaseura ry:n sivustolla]
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5591832 | Nimeke = Suomen arvokkainta puuta kasvattavat harrastajat | Ajankohta = 6.7.2010 | Julkaisu = Yle Uutiset Keski-Suomi | Viitattu = 25.12.2020}}
 
{{Tynkä/Kasvi}}