Ero sivun ”Kummitus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 2001:999:62:9AC1:A8DE:F8D9:4DE0:945F muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Idea of time tekemään versioon. |
Lisätty tietoa. |
||
Rivi 3:
[[Tiedosto:Henry Fuseli rendering of Hamlet and his father's Ghost.JPG|thumb|[[Henry Fuseli]]n teos Hamletista ja isän kummituksesta.]]
[[Tiedosto:William Hope 001.png|thumb|William Hopen ottama, väärennökseksi paljastunut henkivalokuva.]]
'''Kummitus''', '''aave''' tai '''haamu''' on uskomuksissa kuolleen ihmisen tai eläimen [[sielu]], joka kulkee elävien maailmassa, usein samoilla paikoilla kuin eläessään. Tätä elävien maailmaan jäämistä kutsutaan '''kummitteluksi'''. Kummittelevien sielujen väitetään usein yrittävän saattaa loppuun jotain tehtävää, joka jäi elämässä tekemättä, tai kärsivän rangaistusta pahoista teoistaan. Kummitusten katsotaan usein olevan jonkinlaisessa välitilassa, kuolleina, mutta kykenemättöminä siirtymään esimerkiksi [[helvetti]]in tai [[taivas (uskonto)|taivaaseen]]. Kummitustarinoita esiintyy ympäri maailmaa.{{lähde|kappaleen runsaat yksityiskohdat kaipaavat lähteitä}} Suomalaisista noin 10 % uskoo kummituksiin.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/kummitukset_eivat_juuri_kammota_suomalaisia_-_arkipaivan_taikausko_taas_on_sitkeaa/6913076|nimeke = Kummitukset eivät juuri kammota suomalaisia – arkipäivän taikausko taas on sitkeää| tekijä =Kataja-Lian, Marika | julkaisu = Yle Uutiset| ajankohta =5.11.2013 | viitattu = 7.4.2016}}</ref>
[[Suomalainen muinaisusko|Suomalaisessa kansanperinteessä]] haamu ja aave (tai vaihtoehtoisesti ''hahmo'' tai ''emuu'') ovat olleet yksi ihmisen kolmesta sielusta, jotka ovat vastanneet ihmisen hyvinvoinnista. Haamun poistumiseen ruumiista on katsottu johtavan ihmisen sairastumiseen, tai jos sen nähtiin liikkuvan ihmisen ruumiista irrallisena, ennenaikaiseen kuolemaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Risto Pulkkinen|Nimeke=Suomalainen kansanusko|Vuosi=2018|Sivu=143–147|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>
== Piirteitä ==
| |||