'''Sienirihmasto''' on rihmastollisten [[sienet|sienten]] pääasiallinen elämänvaihe. Rihmasto voi kasvaa laajalle alueelle. Se muodostuu haarautuneesta sienirihmasta, joka muodostuu jonossa kasvavista sienisoluista. Rihma kasvaa vain päästään, muualta se voi haarautua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.anbg.gov.au/fungi/mycelium.html | Nimeke = mycelium | Tekijä = Heino Lepp | Ajankohta = 22. tammikuuta 01.2013 | Julkaisija = Autralian National Botanic Gardens: Centre for Austarlian National Biodiversity Research | Viitattu = 24.10.2014 }}</ref> Sienirihmat voivat olla väliseinällisiä tai väliseinättömiä. Peräkkäiset solut ovat solulimayhteydessä[[solulima]]yhteydessä väliseinässä olevan pienen aukon kautta. Vierekkäin kasvavista sienirihmoista muodostuu [[rihmastojänne]], jonka voi havaita paljaalla silmällä. Rihmastojänteitä saa esiin vaikka kuorimalla kaarnaa[[kaarna]]a lahonneesta puusta. [[Itiöpesäke|Itiöpesäkkeet]] ja itiöemät[[itiöemä]]t muodostuvat rihmastosta sopivissa olosuhteissa. Rihmastolliset sienet muodostuvat putkimaisista ja haaraisista sienirihmoista eli hyyfeistä. Sienet lisääntyvät ja leviävät itiöidensä[[itiö]]idensä avulla. Sienillä on kahdenlaisia itiöitä, suvuttomia ja suvullisia. Suvuttomat itiöt voivat syntyä vaihtelevilla tavoilla. Niitä voi syntyä kuroutumalla sienirihman ylöspäin kasvavan haaran päästä (''konidiot''), tai [[yhtymäsienet|yhtymäsienten]] ja [[piiskasiimasienet|piiskasiimasienten]] itiöpesäkkeessä eli sporangiossa (''mitosporit''). Piiskasiimasienten itiöt voivat liikkua. Sopivalle kasvualustalle päätyvä itiö itää kärjestään ja alkaa kasvaa sienirihmaksi. Sienirihmasto on sienen osa.
